VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON SÄÄNTÖMUUTOSESITYS 2020 (28.1.2020)


Vapaa-ajattelijain liiton sääntöasiat ovat olleet tärviöllä vuodesta 2003 saakka, jolloin alkoi myöhemmin Susisäännöiksi hyväksyttyjen sääntöjen valmistelu. Susisäännöt hyväksyttiin Järvenpään liittokokouksessa (LK) 11.-12.6.2005 (XXIII liittokokous) ”kukkoslovakian” voimin ja merkittiin rekisteriin 18.1.2006. 

Sääntömuutosralli 

Sääntöjä on sitten muutettu tai koetettu muuttaa vähemmin tai enemmin sen jälkeisissä liittokokouksissa. Joskus oppositio on pystynyt torppaamaan kokonaan liittohallituksen (LH) huonosti ja kiireellä valmistellun muutosesityksen. Näin kävi esimerkiksi Tampereen LK:ssa vuonna 2014. Koko LK:n päätulos oli, että vapaa-ajattelulle tuhoisa LH:n sääntömuutosesitys torjuttiin (ks. tarkemmin Tampereen liittokokous valitsi imagofasistit jatkoon Vapaa-ajattelijain liitossa (16.7.2014)). 

Huono valmistelu johtuu pääosin osaamisen puutteesta, mutta taustalla on myös vapaa-ajattelun vastainen henki. Vuosikausia sääntöryhmissä istuneet henkilöt (ainakin Petri Karisma, Tampereen vapaa-ajattelijat ry (42806); Olavi Korhonen, Lappeenrannan ja ympäristön vapaa-ajattelijat r.y. (69146), nimenmuutoksen jälkeen Etelä-Karjalan Vapaa-ajattelijat ry); Kari Pasanen, Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry (88168) ja Lasse Pylkki, Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry (110706)) eivät pystyneet kehittymään sääntöosaajiksi. Muutostyössä on ollut myös kokeilun makua. Kun hyvistä ja koetelluista käytännöistä on siirrytty huonompiin, seurauksena on tietysti ollut uusia ongelmia ja uusia kokeiluja tai huopaaminen ja paluu vanhaan. Sääntöjä ei pidä muuttaa jokaisessa LK:ssa. Sellainen on levotonta, merkki heikosta valmistelutyöstä ja hörhöilystä. 

Sääntömuutosasioissakin LH on halunnut syrjäyttää itse jäsenyhdistykset. Näiden toiminta on muutenkin hidasta, ja LH on antanut jäsenyhdistyksille usein aivan liian vähän aikaan lausua, mitä ne sääntömuutosesityksistä ajattelevat. Olen aiemmin vaatinut, että vähimmäisaika jäsenyhdistysten kuulemiselle tulee olla kuusi kuukautta. 

Sääntömuutosvalmistelu 2018-2020 

Kuluvalla LK-kaudella on ollut taas uusia ihmisiä tekemässä sääntömuutosesityksiä. Päävastuullisena on ollut liittovaltuuston (LV) puheenjohtaja, helsinkiläinen Jape Lovén. Hän on ottanutkin aikataulutoiveet ja muitakin toiveita huomioon eri tavoin kuin aiemmat sääntöuudistajat. Kun sääntömuutoksia voidaan tehdä vain liittokokouksissa, varattiin nykyiselle muutoshankkeelle aikaa noin kaksi ja puoli vuotta (1.1.2018 – Jyväskylän tuleva LK 13.-14.6.2020). 

Matkan varrella on otettu huomioon myös palautetta. Eräs seikka oli, että ensin sääntöjä haluttiin muuttaa siten, että kolmen vuoden välein pidettävä varsinainen LK – järjestelmä, joka on toiminut hyvin koko liiton historian ajan – pidettäisiinkin kahden vuoden välein. En tiedä muutosesityksen perusteluja, mutta vastustin esitystä. Sääntömuutosesityksen (SME2020) valmistelijat olivat saaneet muiltakin samansuuntaista palautetta ja luopuivat tästä esityksestään. Näistä molemmista asioista, väljästä aikataulusta ja palautteen huomioimisesta, sääntömuutosvalmistelijat saavat kiitosta. 

Liitto tähtää siihen, että SME2020 tulee LK:een LH:n esityksenä, jolloin sillä on paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi. Edelleen tähdätään siihen, että uudet säännöt hyväksymisen jälkeen voidaan ottaa liiton sisäisessä toiminnassa eli jo kesäkuun LK:ssa heti käyttöön. 

Tämä on vaatinut SME2020:n ennakkotarkastuksen Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH). Virasto tarkasti esityksen ja teki siihen korjauskehotuksia, joita liitto noudatti. SME2020 pitäisi saada hyväksytettyä LK:ssa täsmälleen siinä muodossa kuin PRH on sen hyväksynyt, muutoin uusia sääntöjä ei voida ottaa edes liiton sisäisessä toiminnassa heti käyttöön. Liiton ulkoisessa toiminnassa uudet säännöt tulevat noudatettaviksi vasta sen jälkeen, kun PRH on merkinnyt ne rekisteriin. 

LH on asettanut sääntömuutoksille liiton säännöistä poikkeavia määräaikoja (sääntörikkomus tämäkin). Sääntöjen vastainen toiminta on liitossa yleistä, mutta se ei tee siitä yhtään hyväksytympää. Yksi sääntöjen vastainen toimintatapa on asiain ja esitysten salaaminen jopa LK-edustajilta aina LK:een saakka. Esitysten teko- ja lähettämisajoista on tietysti määräykset säännöissä ja niitä tulee noudattaa. Lopullinen LH:n SME2020 tullee toivottavasti julkisuuteen alkukeväästä. Kun PRH:n ennakkotarkastama esitys jo on olemassa, Pääkaupunkiseudun ateistit ry julkaisee sen nyt. 

Kyse on laajasta muutoksesta, jossa kaikkia muita pykäliä kuin nykypykäliä 16 ja 17 esitetään muutettaviksi. Lisäksi viimeinen pykälä 18 on jätetty jostain syystä pois. 

1 § Nimi ja kotipaikka 

Pykälän ensimmäiseen momenttiin esitetään tarkennusta: ”Liiton jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenyhdistys.” 

Liitossa onkin jäseninä vain rekisteröityjä yhdistyksiä ja jäsenyhdistyksissä on jäseninä vain luonnollisia henkiöitä. Näiden suora kuuluminen liittoon on estetty. Jokainen henkilöjäsen kuuluu vähintään yhteen jäsenyhdistykseen. 

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot 

Pykälän alkuosaan esitetään radikaaleja muutoksia. Nykykohdista a)-c) esitetään poistettaviksi kohdat b) Katsomuksellinen perusta ja c) Tavoite, mutta väliotsikko Tarkoitus halutaan säilyttää. 

Nykysääntöjen mukaan jäsenyhdistysten henkilöjäsenten pitäisi olla ”uskontokuntiin” kuulumattomia. Uskontokunta on kumotun vanhan uskonnonvapauslain (267/1922) käsite, jota ei enää tule sekaannusten välttämiseksi käyttää. Mainittu vaatimus olikin aiheellista poistaa. Ei ole mitään keinoa tietää, kuuluuko jäsenyhdistyksen henkilöjäsen johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan vai ei, jos tämä ei sitä itse kerro. 

Liiton jäseniltä vaaditaan, että ne ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Kuten muistetaan, LH on rikkonut tätäkin sääntömääräystä toistuvasti, viimeksi silloin, kun Rovaniemen Vapaa-ajattelijat 4.4.2009 hyväksyttiin liiton jäseneksi. 

Nykysääntöjen mukaan liitto on poliittisesti sitoutumaton. SME2020:n mukaan siitä tulisi vain puoluepoliittisesti sitoutumaton. Tämä avaisi mahdollisuuden esitellä stalinismia ja muitakin poliittisia näkemyksiä myös puhein ja kirjoitusten keinoin, kunhan ei viitattaisi mihinkään poliittiseen puolueeseen. Esitys oli pääsihteeri Esa Ylikosken kannattama ja ehdottama. 

Nykysäännöissä liitto ei edes pyri esiintymään ihmisoikeusjärjestönä. Sellainen se ei olekaan. Esimerkiksi järjestösota ateisteja ja vapaa-ajattelijoita vastaan sekä demokratiavaje eivät sovi yhteen ihmisoikeuspyrkimysten kanssa. SME2020 kuitenkin esittää, että liitto toimisi myös uskonnottomien ihmisoikeusjärjestönä. 

Nykysäännöissä mainitaan, että katsomuksellisena perustana on tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. SME2020 on epämääräisempi ja on harhautunut jopa aatteellisen humanismin rämeiköille. Esitetään, että liitto edistäisi ”humanistista elämänkatsomusta ja etiikkaa”.

Olen arvostellut tätä aikaisemmin. Liiton tulee pitäytyä vapaa-ajattelun perinteessä. 

Toimintamuodoista nykysäännöissä esitetty 14-kohtainen erittely on parempi kuin SME2020:n yhdeksänkohtainen erittely. Jotkut kohdat kuten ”edistää uskonnottomien hyvinvointia ja henkistä tukea” saa vapaa-ajattelun kaltoin kohdellut uhrit hymähtämään. 

Viimeisestä momentista on jätetty pois arpajaisten ja myyjäisten osalta nykysääntöjen ehto toimeenpanna niitä ”asianmukaisin luvin”. En ollenkaan usko, että kiellot ja lupavaatimukset tällä alalla olisivat poistuneet. 

3 § Toimielimet ja toimikaudet 

SME2020 esittää varsinaisen LK:n ajankohdaksi loka-marraskuuta. 

Tämä olisi aika suuri muutos. Tähän saakka varsinaiset LK:t (ylimääräisiä liittokokouksia ei ole koskaan pidetty) on pidetty kesä-heinäkuussa, yleisimmin kesäkuussa. Muutama poikkeus on. II liittokokous pidettiin Tampereella 12.1.1941 ja X liittokokous Turussa 29.-30.5.1966. Tämä on toiminut hyvin. En tiedä perusteluita, miksi kokouksen ajankohdan siirtoesitys on tehty. Perustelun kuitenkin täytyy olla olemassa. 

4 § Jäsenyys 

Nykysäännöissä liiton jäseneksi pyrkivällä on LH:n hylättyä hakemuksen muutoksenhakuoikeus LV:oon. Vaikka LH:n pyrkimyksenä on jatkuvasti ollut LV:n eli varsinaisen päättävän toimielimen vedättäminen, muutoksenhakuoikeus jäsenhakemuksen tultua hylätyksi on säilytetty. Tämä on hyvä asia jäsenhakijan oikeusturvan kannalta. Olisi kuitenkin ollut aiheellista asettaa määräaika sille, minkä ajan kuluessa muutoksenhaun on tapahduttava. 

Uusia jäsenhakijoita liittoon ei ole ollut jonoksi asti. Viimeksi liittoon liittyi uusi yhdistys noin 11 vuotta sitten. Toiseen suuntaan ovi on käynyt taajemmin. SME2020 esittää, että jäsenyhdistyksen on toimitettava sääntöjensä muutosesitys LH:lle lausuntoa varten ennen sen käsittelyä yhdistyksen kokouksessa. 

Käytännössä viranomainen on merkinnyt jäsenyhdistyksen sääntömuutoksia rekisteriin ilman LH:n lausuntoa. Sääntömuutokset eivät saa olla ristiriidassa liiton tavoitteiden ja toiminnan kanssa, mutta liitto ei voi liian yksityiskohtaisesti määräillä, minkälaisia jäsenyhdistyksen säännöt ovat. 

Vanha vetkuttelu ja viivyttely jäsenyhdistyksen eron voimaan astumisessa jatkuu: ”Eroaminen tulee voimaan, kun liittohallitus on merkinnyt asian tietoonsa saatetuksi.” 

Tällaista vetkuttelumahdollisuutta LH:lle ei tule antaa. Yhdistyslain mukaan ero tulee voimaan heti, kun kirjallinen eroilmoitus on annettu hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Kirjallinen eroilmoitus voidaan ilmoittaa merkittäväksi pöytäkirjaan myös LK:n tai LV:n kokouksessa. 

Vetkuttelun apostoli oli liitosta vuonna 2013 eronneen Karkkilan vapaa-ajattelijat ry:n (53097) jäseniin kuuluva ”kukkoslovakki” ja liiton hajottaja Eino Huotari. Hänen haamunsa tuntuu edelleen kummittelevan sääntötyössä. 

Pykälän väliotsikon Eroaminen alle on otettu omaksi kappaleekseen jäsenyhdistyksen katsominen eronneeksi. Tämä on oma asiansa ja vaatisi oman väliotsikkonsa. Nykysäännöissä eronneeksi katsominen on Erottaminen otsikon alla, missä on sama puute. Nykysääntöjen mukaan LH voi katsoa jäsenyhdistyksen eronneeksi, jos tämä ei ole maksanut liitolle liittomaksuaan ”kolmena peräkkäisenä vuotena”. SME2020 antaa eronneeksi katsomismahdollisuuden LH:lle aiemmin, tarvitaan vain kaksi peräkkäistä vuotta. 

Erottamisasioissa LH ja LV ovat molemmat sekoilleet pahan kerran, kun jäsenyhdistyksiä on erotettu liitosta LH:n esityksestä LV:n päätöksin ilman toimivaltuutta. Tämä on jo hyvin tökeröä sääntöjen vastaista toimintaa. 

Nyt esityksen erottamiskohdankohdan ensimmäinen virke on ”Erottamisesta päättää liittohallitus.” Erottamisperusteeksi on lisätty vanhojen kolmen perusteen joukkoon neljäs: jäsenyhdistyksen sääntöjen ristiriitaisuus liiton tavoitteiden tai toiminnan kanssa. Voisiko ateistien etujen ajaminen ja kieltäytyminen yhteistyöstä valtiokirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa olla erottamisperuste liitosta? 

Erottamisen syy vaaditaan mainittavaksi erottamispäätöksessä, muttei mitään näyttöä, eli nykymeno jatkuisi. Erotetulla jäsenyhdistyksellä on edelleen oikeus vedota LV:oon, mutta toisin kuin nykyisin, pyyntö määrätään toimitettavaksi LV:n puheenjohtajalle. Vetoomusaikaa on leikattu puoleen. SME2020:n mukaan se on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Nykyisin se on 60 päivää. Toinen, hidastava, muutos esityksessä on tehty LV:n vetoomuksen käsittelyaikaan. Nykyisin aika on 30 päivää, mutta SME2020 esittää ajan kaksinkertaistamista 60 päivään. 

5 § Jäsenmaksu ja muut jäsenyhdistyksen velvoitteet 

Liittomaksua kutsutaan esityksessä edelleen liiton jäsenmaksuksi, mikä voi aiheuttaa sekaannusta. Liittomaksuhan on liitolle tulevaa rahaa, jonka jäsenyhdistys maksaa. Maksu ei ole siis liiton velvollisuus vaan oikeus. Tämä tulee tarkentaa. 

SME2020 vaatii, että myös niiden jäsenten osalta, jotka jäsenyhdistys on vapauttanut jäsenmaksun maksamisesta, on tilitettävä liittomaksu liitolle. Nykysääntöjen mukaan liittomaksun tilitysvelvollisuus on vain niiden jäsenten osalta, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa jäsenyhdistykselleen. 

Tämä kiristys voi olla isku joitakin vanhoja jäsenyhdistyksiä vastaan, joissa jäsenistö on ikääntynyttä ja maksuvapauksia on annettu iän ja/tai jäsenyyden keston perusteella enemmän. Aikaisemmin Kymin vapaa-ajatttelijain yhdistys r.y. (43076; katsottu eronneeksi liitosta 6.11.2005, purkautunut 31.5.2012) oli tällainen, koska vapaajäsenyyksiä oli annettu 80 vuotta täyttäneille jäsenille. Yhdistyksen purkautuessa osa jäsenistöstä liittyi Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y.:n (49901) jäseniksi, ja tässä yhdistyksessä annettiin vapaajäsenyyksiä samoin 80 vuoden iän perusteella. Ennen liitto postitti Vapaa Ajattelija -lehden näillekin ihmisille, vaikkei saanut liittomaksua, mutta sitten etu leikattiin pois. Vapaajäseniä ei myöskään laskettu mukaan siihen jäsenmäärään, jonka perusteella jäsenyhdistyksen oikeus lähettää LK-edustajia määräytyi. Tämä johti vapaajäsenten ja myös kokonaisjäsenmäärän jyrkkään laskuun. Nykyisin yhdistyksen liittomaksuvelvollisuus myös vanhoista vapaajäsenistään ei enää liene suuri ongelma. Vapaajäseniä voi vielä olla hengissä. Jäsenyhdistys ei saa laillisesti ottaa pois jäsenetuja jäseniltään sen jälkeen, kun edut kerran on annettu ja jäsen on ne saavuttanut. 

Nykyisin liittomaksun suuruudesta päättää LV. SME2020 tahtoo sekoittaa pakkaa siten, että maksusta päättäisi vuosittain LK tai LV. LK päättäisi maksusta LK-vuotta seuraavaksi vuodeksi, LV muiksi vuosiksi. 

Olen aikaisemmin moittinut liiton toimintaa soutamisesta ja huopaamisesta. Tämä on osittainen huopausesitys. Liittomaksun suuruudesta päättäminen siirrettiin kauan sitten pois LK:n toimivallasta ala-arvoisen huutokauppatoiminnan takia. Se siirrettiin LV:n yksinomaiseen toimivaltaan. Järjestelmä on toiminut hyvin, en kannata sen muuttamista. Liittomaksun suuruudesta päättämisen osittainenkin palauttaminen LK:n toimivaltaan monimutkaistaisi järjestelmää ja johtaisi takaisin vanhoihin ongelmiin. 

Liittomaksun tilitysajankohtaa esitetään muutettavaksi siten, että siitä tulisi vaihtuva. Takaraja tilityksille ei enää olisi 31.12. vaan joulukuun viimeinen pankkipäivä. 

Liiton havittelemasta keskitetystä, liiton hallussa olevasta ja liiton ylläpitämästä, kaikkia liiton jäsenyhdistyksien jäseniä koskevasta henkilörekisteristä ei enää puhuta mitään. Ajatus ei edennyt hyvästä syystä. Liittoon ei tässäkään asiassa luoteta. SME2020:n mukaan jäsenyhdistys voisi kuitenkin sopia liiton kanssa jäsenluettelonsa ylläpitämisestä liiton toteuttamana palveluna. Tämä on arveluttavaa, sillä liiton heikko kyky ylläpitää rekistereitä ja luetteloita tunnetaan. 

SME2020 esittelee peräti epämääräisiä seikkoja koskien liittomaksujen tilitysten ”poikkeusjärjestelyjä” tai ”jäsenmaksualennusta”. Minkälaisia nämä järjestelyt ja alennukset olisivat? Millä ehdoilla ne toteutuisivat? Kenen kanssa niistä sovittaisiin? Tämä on omituinen kohta, joka johtaisi helposti epäyhdenvertaisuuteen ja mielivaltaan. Jos sopiminen liiton kanssa ei onnistuisi, jäsenyhdistyksen LK-edustus evättäisiin kokonaan. Sanktio on ankara. Sen kohteena olisivat käytännössä liiton köyhimmät jäsenyhdistykset. 

Liittohallitus voi jäsenyhdistyksen hakemuksesta perustellusta syystä kohtuullistaa edustusoikeuden menettämistä.” Esitys on samansuuntainen kuin monet muutkin esitykset. Tarkoituksena on siirtää valtaa juntalle. Nyt halutaan viime kädessä riistää jäsenyhdistykseltä jopa sananvalta kerran kolmessa vuodessa kokoontuvassa LK:ssa. 

6 § Liittokokous

SME2020 esittää LK:n pidettäväksi joka kolmas vuosi loka-marraskuussa. En tiedä esityksen perusteluja. 

Ylimääräisen LK:n saisi koolle LV, LH tai vähintään yksi kolmasosa äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä. Liitossa on jäljellä 20 yhdistystä; seitsemän jäsenyhdistyksen vaatimus riittäisi, jos keneltäkään niiltä ei olisi riistetty äänioikeutta. 

Yhdistysten edustusoikeus määräytyy nykyisin LK:sta edeltävän vuoden tilitettyjen liittomaksujen määrän perusteella. SME2020 haluaa muuttaa tätä. Esityksen mukaan edustajien lähettämisoikeus määräytyisi kolmen edeltävän vuoden keskimääräisen jäsenmäärän perusteella. Esitys poistaisi sen epäkohdan, että jäsenyhdistys kerää jäsenmaksuja innottomammin LK-vuonna ja sitä seuraavana vuonna, innokkaammin LK:sta edeltävänä vuonna. Toisaalta se lisäisi laskentatyötä edustusoikeuden selvittämiseksi. Jos jäsenyhdistys on ollut liiton jäsen vähemmän kuin kolme vuotta, keskimääräinen jäsenmäärä laskettaisiin vain näiltä vuosilta. Jos jäsenyhdistys olisi hyväksytty liiton jäseneksi 1.12.2020 ja olisi tilittänyt liittomaksuja vuodelta 2020 kolme kappaletta, vuodelta 2021 43 kappaletta ja vuodelta 2022 201 kappaletta, sen edustusoikeus vuoden 2023 LK:ssa olisi nykysääntöjen mukaan viisi edustajaa, SME2020:n mukaan kaksi edustajaa. Edustusoikeutta saisi alkavalta 50 jäseneltä yhden edustajan kuten nytkin. Vaikka jäsenyhdistys olisi tilittänyt vain yhden liittomaksun vuodelta 2020 ja yhden vuodelta 2022, sillä olisi oikeus lähettää yksi LK-edustaja. Takavuosien esitys koko edustusoikeuden riistämisestä pieniltä yhdistyksiltä ei sisälly SME2020:een (ks. Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus riistäisi äänioikeuden pieniltä yhdistyksiltä (10.10.2007)). Edustusoikeuden enimmäismäärä olisi seitsemän edustajaa. Leikkuri vaikuttaa vain Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:hyn (45349) ja on tehoton. 

LK-edustajien ilmoittamistapaa liitolle esitetään muutettavaksi. Se jäisi kokouskutsussa mainitun varaan. Nykyisin edustajat on ilmoitettava LH:lle vähintään kaksi viikkoa ennen varsinaista LK:sta. 

Esitetty menettely ei ole kannatettava. Se voisi vaihdella LK:sta toiseen ja kutsun laativan LH:n laadusta riippuen. Tämä luo epävarmuutta. 

LK-esityksiä saisi SME2020:n mukaan edelleen tehdä myös jäsenyhdistyksen yksityinen jäsen. Takavuosina kollektivistit tahtoivat poistaa näiltä tämän oikeuden. Esitykset olisi toimitettava LK-vuonna 30.6. mennessä eli vähintään kolme kuukautta ennen LK:sta. Miksi näin varhain? 

”Tarvittaessa” LH ottaisi asian erilliseksi asiakohdaksi LK:ssa, jolloin asia merkittäisiin kokouskutsuun.

Esitys pyrkii jälleen siihen, että LH voisi manipuloida LK:lle tehtyjä esityksiä. Tämä luo epävarmuutta ja -luottamusta. Kaikki määräajassa tehdyt esitykset tulee panna LK-kutsuun. Näin sanoo jopa SME2020:n 7 §:n kohta 2. LK itse päättää, kuinka se niihin suhtautuu. LH:lle ei pidä antaa säännöissä mahdollisuutta valikoida, pimittää tai unohtaa tehtyjä LK-esityksiä. Tätä LH on sääntöjen vastaisesti aikaisemmin tehnyt. 

7 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat 

Pykälän kohdassa 7. SME2020:n mukaan valittaisiin puheenjohtaja ja hallituksen kahdeksan muuta jäsentä. Jo aiemmissa sääntökirjoituksissa huomautin, että puheenjohtajakin on hallituksen varsinainen jäsen. Aiemmin sääntövalmistelija Kari Pasanen ei ollut selvillä tästä, mikä aiheutti virheitä. Nytkin olisi aiheellista lisätä kohdan toiseen virkkeeseen sana ”muuta” sanojen ”varsinaista jäsentä” edelle. 

Nykyisin jokaiselle varsinaiselle jäsenelle paitsi puheenjohtajalle valitaan henkilökohtainen varajäsen. SME2020:n esittää luopumista tästä ja huopaamista vanhaan käytäntöön, jossa valittiin neljä yleisvarajäsentä. Varajäsenten määrää siis karsittaisiin kahdeksasta neljään. 

Ennen se, kuka yleisvarajäsenistä saa tarvittaessa äänioikeuden, ratkaistiin arvalla kokouskohtaisesti. Varjopuolena oli, ettei ennen kokousta tiedetty, oliko yleisvarajäseniä läsnä kokouksessa. Nyt SME2020 esittää, että yleisvarajäsenillä olisi sijalleastumisjärjestys. Näin he kaikki olisivat eri asemassa sen osalta, kuinka todennäköistä heidän äänivaltansa kokouksessa olisi. 

Kohdassa 8. voidaan tehdä sama huomautus. LV:n puheenjohtakin on valtuuston varsinainen jäsen. Kymmenen muuta henkilöä ovat muita varsinaisia jäseniä. 

SME2020 ei esitä varsinaisten jäsenten määrän muuttamista, mutta nykyisten kymmenen henkilökohtaisen varajäsenen (puheenjohtajalla ei LV:kaan ole varajäsentä) joukkoa karsittaisiin viiteen ja näillä olisi sijalleastumisjärjestys. 

Minä ja monet muut olemme aina pitäneet tärkeänä, että alueellinen edustavuus ilmenisi nimenomaan LV:ssa. Nykysääntöjen mukaan LV:n jäsenten henkilökohtaiset varajäseneet tulee valita ”lähimaakunnista”. Tätä sääntömääräystä junttamiehet ja LK ovat tosin usein rikkoneet. Toinen alueellista edustavuutta tukeva sääntömääräys on: ”Liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet pyritään valitsemaan tasapuolisesti eri puolilta maata.” Vaikka kyseessä on vain pyrkimys, viesti on selvä ja koskee myös LV:n varsinaisten jäsenten valintaa. 

Kun valtaa nyt on keskitetty voimakkaasti Helsingin ja Tampereen jäsenyhdistyksille, siitä on aiheutunut haittaa koko liitolle. 

8 § Liittovaltusto 

Pykälän neljännessä momentissa SME2020 esittää muutosta, jota jo aikaisemmin olen kannattanut. Kun nykysäännöissä sanotaan, että LV ”on oikeutettu” täyttämään LH:n mahdollisesti avautuvia paikkoja, SME2020 esittää, että puheenjohtajan osalta ”liittovaltuusto valitsee uuden puheenjohtajan”. Tämä tekisi tyhjäksi sen LH:n keinon, että se estää uuden puheenjohtajan valitsemisen jättämällä kutsumatta koolle LV:n kokouksen. Aiemmin LH on toiminut näin, liitto on ollut pitkiäkin aikoja ilman puheenjohtajaa. Opposition hyvää tarkoittaneet esitykset, että LV täyttäisi vapautuneen puheenjohtajan paikan, on tyrmätty LH:ssa (ks. tästä Länsi-Uudenmaan ateistit ehdottaa Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan paikan täyttämistä (23.11.2016)).

Pykälän viidennessä kappaleessa LV:n muiden varsinaisten jäsenten kuin puheenjohtajan osalta SME2020 ei kuitenkaan aseta LV:lle velvollisuutta täyttää vapautuneita paikkoja. Sen mielestä valtuusto vain ”on oikeutettu täyttämään” paikkoja (olen arvostellut tätä aikaisemmin, ks. Liittohallituksen sääntömuutosesitys ennakkotarkastettu (7.7.2011)). Näin laiska tai LH:n koolle kutsumatta jättämä LV voi havaita, että neljäkin LH:n varsinaisen jäsenen paikkaa on tyhjinä. Kun varajäsenten sijalleastumisjärjestys on selvä, LH:n harjoittama manipulointi voitaisiin torjua, jos LH:n varsinaisten jäsenten paikat täyttyisivät automaattisesti varajäsenten sijalleastumisjärjestyksessä. Näin vielä neljänkin paikan vapautumisen jälkeen liitolla edelleen olisi täysilukuinen LH. 

SME2020 ei kuitenkaan esitä sijalleastumisjärjestyksen mukaista LH:n täyttymistä vaan vaatii täyttöä, mikä on turhaa byrokratiaa. Sen sijaan LV voisi tyytyä valitsemaan uusia LH:n varajäseniä, jos näiden määrä laskee alle neljän. 

SME2020:n esitys LV:n ”on oikeus valita” on siinäkin mielessä omituinen, että sitä käytetään myös tilintarkastajasta, tämän varahenkilöstä ja tilintarkastusyhteisöstä. Näiden erottua tai kuoltua (tai mentyä konkurssiin) ei voitane ajatella, että LV jättäisi tehtävät hunningolle ja jättäisi valitsematta uudet toimijat. Miksei tätä ole ajateltu? 

LV:n kokoontumisesta SME2020 on pääosin samaa mieltä kuin nykyisin. LV kokoontuu kahdesti vuodessa. Kevätkokousta ei kuitenkaan voitaisi pitää maaliskuussa vaan vasta huhti-toukokuussa. Syyskokoustakaan ei voitaisi pitää syyskuussa vaan vasta loka-marraskuussa. Uutuus on, että syyskokousta ei pidettäisi LK-vuonna. 

LV:n nykyiseen toimintaan liittyy taas eräs LH:n systemaattisesti tekemä sääntörikkomus. LK-vuonna LK:sta edeltävää, maalis-toukokuussa pidettävää sääntömääräistä LV:n kokousta LH ei ole kutsunut koolle. Olen aina arvostellut tätä. Sääntömääräiset kokouksethan tulee pitää. Jos LK katsoo ne tarpeettomiksi, se muuttaa sääntöjä. LH:lla (tai LV:lla) ei ole omaa harkintavaltaa sen suhteen, pitääkö se niitä tarpeellisina vai ei. Tätä harkintavaltaa ei ole silloinkaan, kun LH sopii asiasta LV:n puheenjohtajan (eli Olavi Korhosen ylipitkänä puheenjohtajakautena isäntärengin) kanssa. 

Toinen uutuus on, että LV:n ylimääräisen kokouksen koollekutsumisvelvoite on siirretty LH:lle. Tällä hetkellä koollekutsumistehtävä on osoitettu valtuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joskin LH:n ”toimeksiannosta”. Koollekutsuja olisi siis eri taho kuin LV:n sääntömääräisten kokousten osalta. 

Asiaa voisi puolustella sillä, että on johdonmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikilla LV:n kokouksilla on sama koollekutsuja. Toisaalta esitykseen voidaan kohdistaa sama arvostelu kuin muihinkin LH:n tehtävien haalimiseen: se on vallankeskitystä toimeenpanevalle LH:lle, joka tiedetysti on hoitanut asioita huonosti. 

Nykysääntöjen mukaan kaikkia LV:n kokouksia koskee vähintään 14 päivän koollekutsumisaika ja koollekutsumisen on tapahduttava kirjeitse. Tätä SME2020 ei halua muuttaa, joskin kirjekutsun asemesta kutsu voitaisiin toimittaa myös sähköpostitse. 

Nykyisin läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus on LV:n kokouksissa LH:n jäsenillä ja tilintarkastajilla. Tätä SME2020 tahtoo rajoittaa. Nykyiset oikeudet jäisivät vain LH:n puheenjohtajalle, pääsihteerille ja taloudenhoitajalle. LH:n muut jäsenet, LV:n varajäsenet ja tilintarkastajat saisivat tyytyä vain läsnäolo- ja puheoikeuteen. 

LV:n syyskokouksen oikeuksia halutaan rajoittaa poistamalla siltä oikeus päättää, LH:n esityksestä, ylimääräisen liittomaksun kannosta. 

Olen aiemminkin vastustanut tätä. Ylimääräinen liittomaksu on perin harvinainen toimi, mutta se on joskus katsottu tarpeelliseksi. Silloin sääntöjen pitäisi mahdollistaa se ja antaa LH:lle tilaisuus hoitaa asioita joustavammalla tavalla, liiton parhaaksi. 

9 § Liittohallitus 

LH:n pyrkimyksenä on pitkään ollut kahmia toimintoja ja kasata valtaa itselleen. Samalla se koettaa vähentää LK:n ja LV:n tehtäviä ja valtaa. SME2020:ssäkin tämä näkyy siten, että LH:ta koskeva pykälä on sääntöesityksen laajin, lähes kaksi sivua. 

SME2020 karsisi siis LH:n kokoa neljällä varajäsenellä. Näillä olisi sijalleastumisjärjestys. Uutta on, että SME2020 kirjaisi sääntöihin LH:n varajäsenten läsnäolo- ja puheoikeuden LH:n kokouksissa. 

LH:n hallintoon kuuluvien tehtävien osalta sille esitetään uusi tehtävä kohdassa 5.: ”perustaa henkilövalintoja valmisteleva työryhmä liittokokousta varten”. 

LH:n harjoittamaa LK:n junttaustyötä ei liene mahdollista estää, vaikka se onkin epälojaalia liiton jäseniä kohtaan. Yleensä kesäisin pidetyn LK:n junttatyö on aloitettu vuoden alussa. Jori Mäntysalo on sen alkamisesta ilmoittanutkin. Tärkeäksi on nähty muun muassa sellaisen puheenjohtajan valituttaminen liitolle, jota väistyvä LH kannattaa. Jäsenistön halut ovat olleet toisarvoisia. Tällä tavoin juntattiin nykyinen puheenjohtaja, aikaisemmin jäsenistölle jokseenkin tuntematon Kaj Torrkulla (Tampereen vapaa-ajattelijat ry (42806)) liiton puheenjohtajaksi. Hän osoittautuikin myöhemmin nukkepuheenjohtajaksi eikä pyri enää puheenjohtajaksi toiselle LK-kaudelle. Junttatyö kesäkuun Jyväskylän LK:sta varten on jo käynnissä. 

Tällaisen työryhmän perustaminen LH:n toimesta on jälleen LK:n valmistelutyöhön puuttumista. Perinteisesti LK on ensimmäisenä LK-päivänä valinnut vaalivaliokunnan. Siihen on valittu juurikin jäsenyhdistysten LK-edustajia. Näin he ovat päässeet vaikuttamaan siihen, keitä valitaan liiton johtotehtäviin. 

Nyt vanha ja väistyvä LH haluaa tähän valmistelutyöhän lujemman oman otteen ja selkänojakseen sitä koskevan erityisen sääntömääräyksen. Esitys toimeenpanevalta elimeltä on jäsendemokratian vastainen. En kannata sitä. Olen vuosien aikana saanut ihan riittävästi paheksuvia kannanottoja erilaisista junttamiehistä, jotka LK:n alla ovat yhtäkkiä kallistaneet korvaansa jäsenyhdistysten puoleen ja kalastelleet kannatusta joillekuille LH:n suosikkihenkilöille. En sano, että tällä on aina ollut junttamiesten haluama vaikutus. Kyllä jäsenyhdistyksistä valtaosa tietää, mistä on kyse. 

Kohta 9. koskee liiton omaisuuden hoitoa. SME2020 kannattaa edelleen sitä, että liiton ”toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä päättää liittovaltuusto”. 

Voin yhtyä tähän. Mikä on ”huomattavaa omaisuutta”? LH on voinut omin päätöksin myydä esimerkiksi yhden kymmenestä liiton omistamasta asunto-osakkeesta, vaikka helsinkiläiset asunto-osakkeet ovat huomattavan arvokkaita. Tuskin se saisi kuitenkaan myydä esimerkiksi viittä asunto-osaketta. Näin huomattavaan kauppaan tarvittaisiin LV:n päätös. 

Jos molemmat elimet hörhöilevät, mitä väliä sitten on, mikä elin tekee päätökset? Tässä on lähdetty kuitenkin siitä, että molemmissa elimissä olisi myös ei-hörhöjä, jotka voivat tarvittaessa vaimentaa hörhöjen tempoilua. Siksi on hyvä, että huomattavan tärkeät talouspäätökset tehdään yhdessä toimien: LH valmistelee ja LV päättää. 

Tällä hetkellä liitto ei omista kiinteää omaisuutta, joten sen myymiseen ja kiinnittämiseen tarvittava LV:n päätös ei ole tarpeen. Jos liitolle tulisi tällaista omaisuutta ja se haluttaisiin myydä, on vain muistettava lukea yhdistyslakia. 

Pykälän kohdassa 13. mainitaan LH:n valmistelema liiton strategia-asiakirja, jonka LK vahvistaa. Nykysäännöt eivät tällaista asiakirjaa tunne, mutta asianomaisessa kohdassa mainitaan periaateohjelma. Periaateohjelman laatiminen on ollut niin vaativa rasti, että se on jäänyt liitolta tekemättä ja ainakin päivittämättä.

Pykälän kohta 20. sanoo, että liitolla on taloudenhoitaja. Nykyisin taloudenhoitajana on Reetta Tuomainen (Kouvolan Vapaa-ajattelijat ry (46295)). Olen hieman pettynyt siihen, että taloudenhoitajasta ei ole kuulunut oikeastaan mitään. Kun liitto tammikuussa 2019 menetti koko yleisen valtionavustuksensa (2018: 20.000 euroa), odotin, että kuulemme edes jonkin itsenäisen kommentin taloudenhoitajalta. Mutta sellaista ei tullut. 

Saman kohdan mukaan liitolla pitäisi olla taloudenhoitajaa koskeva ohjesääntö, jonka LH laatii. Siitäkään en ole kuullut sanaakaan. Välttämättä se ei ole julkinen edes jäsenille, mutta olisi kuitenkin hyvä tietää, onko ohjesäännöstö sillä tasolla kuin säännöt vaativat. 

10 § Nimenkirjoittajat 

SME2020 esittää pykälän muutettavaksi. Mieleeni tuli, ettei ole ehkä ymmärretty koko pykälän logiikkaa. Nykysäännöissä nimenkirjoittajat jaetaan kahteen henkilöryhmään. Toiseen kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, toiseen pääsihteeri, taloudenhoitaja ja hallituksen määräämät nimenkirjoittajat. Ideana on, että nimen kirjoittamiseksi tarvitaan molemmista henkilöryhmistä yksi henkilö. 

SME2020 esittää poistettavaksi ryhmäjaon. Olisi mahdollista, etteivät puheenjohtajat tietäisi lainkaan siitä, mihin paperiin liitto on nimensä pätevästi tökännyt. En pidä tätä hyvänä ratkaisuna. 

Toisaalta SME2020 on supistanut nimenkirjoitusoikeuden haltijoiden joukkoa siten, että LH:n määräämän nimenkirjoittajan tulee olla hallituksen jäsen. 

11 § Talous 

SME2020:n mukaan (8 §) LV:n kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa. Tämän takia 11 §:n toiseen momenttiin olisi pitänyt ottaa määräys siitä, mihin mennessä tilintarkastajien on annettava tilintarkastuslausuntonsa edelliseltä kalenterivuodelta. Nykyisin kaikki tarkastettava aineisto on annettava tilintarkastajille 31.3. mennessä. Ehditäänkö kaikki tarkastaa kahdessa viikossa (vuoden kiireisimpänä tilintarkastusaikana), jos LV:n kevätkokous halutaan pitää 1.4.? Ehkä ennätetään, mutta aikataulu vaikuttaa kireähköltä. Nykysääntöjen mukaan lausunto on annettava viimeistään 30.4. 

Määräys tositetarkastajien nimeämisestä on poistettu SME2020:stä. Tilalle on tullut määräys riittävästä liiton talouden hoitamisen sisäisestä valvonnasta ja väärinkäytösten ehkäisemisestä talousohjesäännön mukaisesti. 

Esitys on epämääräisempi kuin nykysäännöt. Mitään keinoa, kuinka tehtävä hoidetaan, ei kerrota. Olen usein toistanut sen, että minulla liiton entisenä taloudenhoitajana on vain hyvää sanottavaa tositetarkastajista. Kun liitossa on ollut varkaita ynnä muuta mälsää, on varauduttava siihen, että niitä voi löytyä tulevaisuudessakin. 

Talousohjesäännön laatijasta mainitaan vasta myöhemmin (12 § Muita määräyksiä, jakso Eräitä muita määräyksiä, kohta 2.), että se olisi LH (vrt. 9 §, kohta 18.). Nykysääntöjen mukaan (15 §) liitolla tulee olla sääntömääräinen talousohjesääntö. Minkälainen se on? En ole koskaan kuullut siitä mitään. Jos tositetarkastajatkin heitetään yli laidan, olisi entistä tärkeämpää, että talousohjesääntö olisi olemassa ja kaikki tietäisivät minkälainen se on. 

Koska LV:lla on SME2020:n mukaan (8 §) LH:n toiminnan seuraamisvelvollisuus, ohjeiden antovelvollisuus ja Vapaa Ajattelija -lehden sekä muun tiedotuksen ohjausvelvollisuus ja koska ohjesäännöt luonteensa puolesta ovat sääntöjä nekin, katson, että kaikkien ohjesääntöjen tulisi olla LV:n hyväksymiä paitsi LK-ohjesäännön, joka esitetäänkin (12 § Muita määräyksiä, Eräitä muita määräyksiä, kohta 1.) LK:n hyväksyttäväksi. Nykysääntöjen mukaan ansiomerkkiohjesäännöstä päättääkin LV (4 §, viimeinen momentti). 

Ansiomerkkiohjesäännöstä ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain liiton ansiomerkkiohjesääntö (20.11.2016). 

12 § Muita määräyksiä 

Aluksi on moitittava sitä, että pykälän momenttien merkintätapa voi olla harhaanjohtava. Ensiksi alaotsikon ”Jäsenyhdistyksen jäsenen oikeudet liitossa” alla on kolme numeroitua (1, 2 ja 3) kohtaa. Sitä seuraa uusi väliotsikko ”Eräitä muita määräyksiä”, jonka alla on neljä numeroitua (1, 2, 3 ja 4) kohtaa. 

SME2020:een on tähän pykälään otettu uusia sääntömääräyksiä. Jakson ”Jäsenyhdistyksen jäsenen oikeudet liitossa” kohdan 1. mukaan jäsenyhdistyksen jäsenellä ei olisi oikeuksia suhteessa liittoon, jos hänen jäsenyhdistyksensä ei ole tilittänyt hänen osaltaan liittomaksua edellisenä vuonna. Tämän takia jäsentä ei voitaisi myöskään valita liiton luottamustoimeen. Esitystä ei perustella. Sen tarkoituksena on nähtävästi tiukentaa jäsenmaksukuria. 

Onko esitetty rajoite oikeasuhtainen sen perusteeseen verrattuna? 

SME2020:n mukaan (12 § Jäsenyhdistyksen jäsenen oikeudet liitossa, 2.) jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeus tehdä LK-esityksiä ja oikeus edustaa omaa jäsenyhdistystään LK:ssa. Saman jakson kohdan 3. mukaan hän olisi kuitenkin LK:n luottamushenkilövaaleissa vaalikelvoton, jos hänen jäsenyhdistyksensä ei olisi tilittänyt liittomaksua hänen osaltaan edellisenä vuonna. Näin LK:n pitäisi pystyä tarkastamaan liittomaksujen tilitystilanne jokaisen LK-edustajan osalta ja jakamaan heidät vaalikelpoisiin ja vaalikelvottomiin. Entä, jos LK-edustaja kuuluu useampaan kuin yhteen jäsenyhdistykseen ja yksi tai useampi niistä on tilittänyt hänen osaltaan liittomaksun edellisenä vuotena, ei kuitenkaan se yhdistys, jonka LK-edustaja hän on? Onko LK-edustaja silloin vaalikelpoinen vai ei? 

Kun jäsenyhdistyksen jäsenellä on täydet oikeudet omassa jäsenyhdistyksessään ja samanaikaisesti rajoitetut oikeudet liitossa, tästä voi seurata ongelmia. Vielä on otettava huomioon sekin, että voi tapahtua tilitys- ja kirjausvirheitä. Miksi LK-edustajan pitäisi vastata kaikkien muiden tekemistä virheistä? 

Saman pykälän jaksossa ”Eräitä muita määräyksiä” määrätään (kohdat 1. ja 2.), että liitolla on LK:n hyväksymä liittokokousohjesääntö, LH:n hyväksymät toimihenkilöiden työsäännöt ja talousohjesääntö. Muitakin ohjesääntöjä voi olla. Liiton vanhin ohjesääntö, nykysääntöjen ansiomerkkiohjesääntö, mainitaan vasta jakson kohdassa 4. Sen nimeksi esitetään kunniajäsenyys- ja ansiomerkkiohjesääntö ja siitä päättäisi LV. 

Jos LK, LV ja LH kukin hyväksyvät erilaisia ohjesääntöjä, toiminta on monimutkaista ja vaikuttaa sekavalta (vrt. aikaisempi esitykseni). 

Jakson kohdassa 3. esitetään, että muissa järjestöissä, joiden jäsen liitto on, ”käsiteltävistä asioista päättää liittohallitus”. Kohta pitää muotoilla toisin. Ei liitto, eikä tietenkään myöskään LH, voi määrätä siitä, mitä muiden järjestöjen kokouksissa tai muutoin käsitellään. 

13 § Sääntöjen muuttaminen ja 14 § Liiton purkaminen 

Nykysääntöjen pykäliä 16 (Sääntöjen muuttaminen) ja 17 (Liiton purkaminen) ei esitetä muutettaviksi. Vain pykälien numerot vaihtuisivat 13:ksi ja 14:ksi. Esityksen 14 §:n toinen momentti luettelee tahot, joille liiton jäljelle jäävä omaisuus purkutilanteessa luovutettaisiin: ”... varat luovutetaan ensisijaisesti liiton jäsenyhdistyksille, vapaa-ajatuksellisessa tarkoituksessa toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, tai jos sellaista ei ole, vapaa-ajatuksellista kustannustoimintaa harjoittavalle rekisteröidylle yhtiölle, tai ellei tällaista ole, muulle vastaavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle siten kuin purkava kokous päättää.” 

Tekstiä tulee lyhentää. Vaikka liitto purettaisiin, todennäköisesti ainakin joku sen jäsenyhdistyksistä jatkaisi toimintaansa. Ne liiton arvostelijat, jotka ovat pitäneet liittoa turhana ja katsoneet vain hautausmaata ylläpitävät jäsenyhdistykset tarpeellisiksi, voisivat ajatella, että ainakin hautausmaan omistavat yhdistykset jatkaisivat toimintaansa. Lisävarat hautausmaatoimintaan eivät olisi pahitteeksi. Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry:n (53097) erottua liitosta vuonna 2013 ja Vaasan Vapaa-ajattelijat ry:n (56419) tultua katsotuksi eronneeksi liitosta vuonna 2014 hautausmaata ylläpitäviä jäsenyhdistyksiä on jäljellä kahdeksan. 

Vapaa-ajatuksellisessa tarkoituksessa toimivia muita yhdistyksiä kyllä on olemassa. Sellainen voisi olla liiton luovuttaman omaisuuden tai sen osan saaja etenkin, jos se hoitaa uskonnottomien etuja paremmin kuin liitto tai jäljelle jääneet jäsenyhdistykset. Kun jäsenyhdistykset on kuitenkin asetettu ensisijaisiksi omaisuuden vastaanottajiksi, ei tämän toteutuminen vaikuta realistiselta. Jätän tämän vaihtoehdon pois. 

Vapaa-ajatuksellista kustannustoimintaa harjoittava yhtiö on perua ajoilta, jolloin liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä oli toimiva, voitollinen ja osinkoakin maksava, vapaa-ajatuksellista kirjallisuutta kustantava osakeyhtiö, Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab. ”Kukkoslovakit” tuhosivat yhtiön, käyttivät kaikki sen varat hallintoon ja purkivat tyhjentämänsä yhtiön vuonna 2015 (ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain kustannusyhtiö purettiin (24.12.2015)). Jätän tämänkin vaihtoehdon pois. 

Muu vastaava oikeustoimikelpoinen yhteisö voidaan sekin unohtaa. Se olisi aiheellinen siinä tapauksessa, että kristillinen terrori heräisi uudelleen henkiin ja koettaisi valtion avustuksella lakkauttaa ja lopettaa koko vapaa-ajattelijaliikkeen Suomesta. En usko siihenkään. Me uskonnottomat ”perisuomalaiset” olimme täällä jo ennen kristittyjen miehittäjien tuloa. Nykyinen Suomi on kotimme, emme lähde mihinkään. Kristitytkin ymmärtävät tämän. 

Saavutetut jäsenedut 

SME2020 esittää pykälän poistamista. Nykyinen pykälänumero on 18. 

Kerran myönnettyjä ja jäsenten saavuttamia jäsenetuja ei saa myöhemmin ottaa pois edes sääntöjä muuttamalla. Sääntöjen muutoksella voidaan estää vain sääntömuutoksen jälkeen liittyneitä uusia jäseniä saamasta vanhoja etuja. Nykysääntöjen pykälä kuuluu: ”Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.” 

Aivan pakollista pykälän ottaminen sääntöihin ei ole. Koska se on kuitenkin hyvä muistutus kaikille, kannatan sen säilyttämissä säännöissä ennallaan. 

Sääntötyöryhmän jäseninä olivat Lovénin lisäksi Laura Mäntysalo (Tampereen vapaa-ajattelijat ry (42806)), Kari Pasanen (Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry (88168)), Liisa Taskinen (Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y. (49901)) ja Esa Ylikoski (Helsingin seudun vapaa-ajattelijat r.y. (45349)). En voi antaa tällekään työryhmälle kovin korkeaa arvosanaa sääntötyöstä. Tämä kommentaarikirjoituskin olisi ollut paljon lyhyempi, jos olisi toisin.

Kimmo Sundström


Liiton nykysäännöt ovat linkissä www.vapaa-ajattelijat.fi/liiton-saannot.

SME2020 on tässä.


Lue myös


Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus riistäisi äänioikeuden pieniltä yhdistyksiltä (10.10.2007)
Sääntötyöryhmä antoi sääntömuutosesityksensä (7.2.2011)
Liittohallituksen sääntömuutosesitys ennakkotarkastettu (7.7.2011)
Vanhan liittohallituksen pimittämät sääntömuutosesitykset (15.7.2011)
Vapaa-ajattelijain liiton liittohallituksen sääntömuutosesitys: vapaa-ajattelusta luovutaan (3.5.2014)
Tampereen liittokokous valitsi imagofasistit jatkoon Vapaa-ajattelijain liitossa (16.7.2014)
Lisää sääntösotkuja Vapaa-ajattelijain liitossa (27.8.2014)
Vapaa-ajattelijain liitton ansiomerkkiohjesääntö (20.11.2016)
Vapaa-ajattelijain liiton sääntöjä halutaan taas muuttaa.  Kari Pasanen teki sääntömuutosesityksen (12.4.2017)
Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia vuosiksi 2017-2020 (20.4.2017)
Vapaa-ajattelijain liiton liittohallituksen lausunnot liittokokousesityksistä Oulun liittokokoukselle (7.5.2017)

Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijain sääntömuutosesitys Oulun liittokokoukselle (7.5.2017)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?