VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON SÄÄNTÖJÄ HALUTAAN TAAS MUUTTAA. KARI PASANEN TEKI
SÄÄNTÖMUUTOSESITYKSEN (12.4.2017)

Päivitetty 16.4.2017
Päivitetty 7.5.2017

Vapaa-ajattelijain liitto ry:n liittohallituksen (LH) sääntömuutosesitys (SME2014) torjuttiin Tampereen liittokokouksessa (LK) 14.6.2014. Opposition tavoite, SME2014:n kaataminen onnistui, jopa ilman äänestystä. Tämä oli LK:n tärkeimpiä saavutuksia. 

Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry:n (KSVA) jäsen Kari Pasanen oli toiminut LH:n varsinaisena jäsenenä ja johtanut sääntömuutostyötä ennen Tampereen LK:sta. Sääntötyöryhmään kuuluivat Pasasen lisäksi Lasse Pylkki (Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry) ja Petri Karisma (Tampereen vapaa-ajattelijat ry, TAVA). Molemmat ovat jo jättäneet liiton luottamustoimet. 

Kuluvana liittokokouskautena Pasanen on ollut liittovaltuustossa (LV) varsinainen jäsen Aki Räisäsen (Kainuun Vapaa-ajattelijat ry) henkilökohtainen varajäsen. Pasanen näkee sääntömuutoksille edelleen tarvetta. Pahimpia sääntöjen epäkohtia hän ei näe. LH kuoppasi koko sääntöasian Tampereen LK:n jälkeen. Se ei nimittänyt sääntötyöryhmää koko liittokokouskautena valmistelemaan muutoksia seuraavassa LK:ssa. LH on myös toivonut, että tulevalle Oulun LK:lle sääntömuutosesityksiä ei tehtäisi. 

Oppositio on arvostellut sääntömuutosrallia 

Liiton oppositio on arvostellut vuonna 2005 alkanutta sääntömuutosrallia vuosikaudet. Ralli jatkuu, koska sääntöosaamista ei enää ole liitossa. Siksi sääntöjä pyritään muuttamaan sinne ja tänne eikä valmista tule. 

Pasasen uusi SME2017 

Pasanen jatkoi yksin sääntömuutosehdotusten laatimista. 8.4.2017 hän lähetti tuloksen liiton jäsenyhdistyksille. Saatteesta saa sen käsityksen, ettei esitys lähettämishetkellä vielä ollut KSVA:n esitys vaan Pasasen esitys. 

Pasanen ei muista tarkoin, mihin SME2014 kaatui. Laatimastani liittokokousuutisesta Tampereen liittokokous valitsi imagofasistit jatkoon Vapaa-ajattelijain liitossa (16.7.2014)mä olisi selvinnyt. Tässä yhteydessä lukijan kannattaa kerrata myös LK:sta edeltänyt kirjoitukseni SME2014:sta Vapaa-ajattelijain liiton liittohallituksen sääntömuutosesitys: vapaa-ajattelusta luovutaan (3.5.2014).

Viittä nykysääntöjen pykälää halutaan muuttaa 

Pasasen sääntömuutosesityksessä ehdotetaan muutettaviksi viittä nykysääntöjen pykälää (8, 9, 10, 11 ja 14). Syystä, jota ei kerrota, Jori Mäntysalo (TAVA) ja TAVA:n hallitus saivat muita aiemmin tutustua sääntömuutosesitykseen. Molemmat kannattavat esitystä. Liittoa on pyydetty ennakkotarkastuttamaan sääntömuutosesitys Patentti- ja rekisterihallituksessa. Jos muutettaviksi esitetyt pykälät hyväksyttäisiin LK:ssa muutoksitta, niitä voitaisiin sen jälkeen heti soveltaa jo samassa LK:ssa liiton sisäisessä toiminnassa. Pasanen toivoo palautetta esityksensä johdosta. 

8 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat 

Tässä kirjoituksessa eritellään lähinnä vain niitä kohtia, joita arvostellaan, vaikka esitys sisältää muutamia kohtia, joita kirjoittajakin kannattaa. 

Kohdassa 7 Pasanen esittää (SME2017), että LH:een valittavat jäsenet nimetään ”varsinaisiksi jäseniksi”. 

Esitys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Nykysäännöt näköjään aiheuttavat epäselvyyttä, kun ei ymmärretä, että myös erikseen ja ensin valittava LH:n puheenjohtaja on LH:n varsinainen jäsen. Sääntömääräyksen tulisikin kuulua ”Valitaan liittohallitukseen kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.” SME2017 tulisi myös muotoilla tämän mukaisesti. 

Nykyiset henkilökohtaiset varajäsenet (8; puheenjohtajalla ei ole varajäsentä) SME2017 tahtoo karsia kolmeen ja muuttaa varajäsenet yleisvarajäseniksi. 

Vapaa-ajattelijain liiton toiminnalle on ominaista soutaminen ja huopaaminen, mistä olen sitä moittinut aikaisemmissa kirjoituksissani. Varajäsenten osalta SME2017 on huopausesitys. Aiemmin, ennen vuoden 2005 Susisääntöjä, LH:ssa oli vain yleisvarajäseniä. Heitä oli neljä. SME2017 ei ota huomioon sitä tapausta, että LH:n kokoukseen osallistuu vain enintään viisi varsinaista jäsentä. 

Kohdassa 8 valitaan SME2017:n mukaan LV:oon nykyisin kymmenen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. 

Tässäkin kohdassa valitaan kuitenkin ensin LV:n puheenjohtaja, joka on varsinainen jäsen, ja sen jälkeen kymmenen muuta varsinaista jäsentä. Näin LV:n varsinaisten jäsenten määrä on 11, ei kymmenen. 

SME2017 tahtoo pienentää LV:n kokoa siten, että puheenjohtajan lisäksi valittaisiin vain kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Tällöin LH:n ja LV:n jäsenmäärä olisi yhtä suuri (9). Yleensä valtuustoissa, jotka ovat päättäviä elimiä, on enemmän jäseniä kuin hallituksissa, jotka ovat toimeenpanevia elimiä. Näin tämä esitys voidaan tulkita SME2014:n tavoin sen suuntaiseksi, että LH:n valtaa halutaan kasvattaa LV:n kustannuksella. 

Ihan selväksi epäluuloni tulee, kun Pasanen tahtoo poistaa valintaperusteista alueellisuuden (valitaan ”lähimaakunnista”), jota hän pitää tarpeettomana. 

Tätä vastustan. Alueellisuusajatuksen hylkääminen tukee vallankeskitystä, joka on liiton kannalta huono ajatus. 

Kuka asettaa ehdokkaat? Olemme tottuneet siihen, että esitykset ehdokkaista tehdään LK:ssa. Niitä on tehnyt sekä LK:n yleensä valitsema vaalivaliokunta että LK-edustajat. Nyt SME2017 esittää hämmästyttävän, uuden ajatuksen. Sen mukaan esityksiä jäsenistä voisi tehdä myös ennen LK:sta valittu vaalivaliokunta. Kuka tällaisen vaalivaliokunnan valitsisi? Se näyttää imagofasistiselta junttaryhmältä, jota pitää kutsua sen oikealla nimellä. Esitys on tietysti vastustettava. 

9 § Liittovaltuusto 

SME2017:n mukaan LV:ssa varsinaisten jäsenten määrä vähenisi kymmenestä kahdeksaan. 

Jälleen lukijaa hämää se, että LV:n puheenjohtajakin on LV:n varsinainen jäsen ja varsinaisten jäsenten määrä on nyt 11, ei kymmenen (9 §, 1. mom.). 

LV:n tehtävien karsiminen jatkuu (9 §, 3. mom.): 

(1) SME2017 tahtoo poistaa LV:n seurantavelvollisuuden suhteessa LH:een; 
(2) poistaa LV:lta vallan ohjata tarkemmin, kuinka LK:n päätöksiä sovelletaan; 
(3) poistaa LV:n vallan ohjata liiton lehden ja liiton muiden tiedotusvälineiden toimitustapaa. 

SME2017 on, kuten edeltäjänsä SME2014, LH:n asialla. Se tahtoo päästä pois päättävän valtuutettujen kokouksen (LV) valvonnan ja ohjauksen alta. Nämä tehtävät on hyvä mainita säännöissä, koska LH tahtoo ne aktiivisesti unohtaa. En siis kannata esitystä ainakaan kohtien (1)-(2) osalta. Kohta (3) sen sijaan lienee perusteltu, koska liiton lehti on LH:n äänitorvi. Jos lehti ei miellytä LH:sta, LH vaihtaa vastaavan päätoimittajan. 

Näiden lisäksi SME2017 karsii lisää LV:n tehtäviä (9 §, 5. mom.). Se tahtoo poistaa maininnan siitä, että liittovaltuutettu toimii yhdyshenkilönä liiton ja alueensa jäsenyhdistysten välillä avustaen tarvittaessa jäsenyhdistyksiä. 

Kun LH on lähes kokonaan laiminlyönyt kenttätyön ja jäsenyhdistysten avustamisen järjestötyössä, esitys ei saa kannatustani. Jäsenyhdistysten tulee voida kääntyä huolissaan sekä LH:n että alueensa LV:n jäsenen puoleen. Liittovaltuutetuilla on hyvä olla kosketuspintaa myös ruohonjuuritason toimintaan jäsenyhdistyksissä. Sääntömääräys muistuttaa liittovaltuutettuja heidän tehtävistään ja siitä, mitä heiltä odotetaan. Vaikka suurin osa liittovaltuutetuista laiminlyö tehtäviään, se ei ole peruste poistaa sääntömääräystä. Jos liittovaltuutetut olisi valittu muulla tavoin kuin imagofasistien junttalistalla, he olisivat aktiivisempia kenttätyössä. Nyt jäsenjärjestöjä kuolee eikä uusia yhdistyksiä liity liittoon. Toivon, että junttalistojen vahingollisuus liitossa nähtäisiin muuallakin kuin oppositiossa. 

SME2017 esittää lisättäväksi uuden momentin LV:n yleisiin tehtäviin. Siinä määrätään LV valitsemaan liitolle uusi puheenjohtaja, jos tämä on eronnut tai pysyvästi estynyt. Ensi sijassa uusi puheenjohtaja valittaisiin LH:n varsinaisten jäsenten joukosta. 

Tässä tarkoitus on hyvä ja se pitäisi toteuttaa. Uutta momenttia ei kuitenkaan tarvita. Nykyinen 9 §:n 4. momentti tulee vain muuttaa oikeudesta velvollisuudeksi näin: 

Liittovaltuuston tulee täyttää liittokokouksen välillä mahdollisesti avautunut liittohallituksen jäsenen, jos tämän varajäsenenkin paikka on avautunut, tai varajäsenen paikka valitsemallaan henkilöllä … . Kun LH:n puheenjohtajalla ei ole varajäsentä, hänen paikkansa tulee tietysti myös täyttää. 

Pasanenkin on huomannut tärkeän asian. LH ja LV ovat yksissä tuumin ja toistuvasti kieltäytyneet eronneen puheenjohtajan paikan täyttämisestä. Tälläkin hetkellä tämä tila vallitsee. Liitto on ilman puheenjohtajaa, vaikka sellainen olisi pitänyt valita jo viime vuonna. Yksi jäsenyhdistys jopa vaati tätä: Länsi-Uudenmaan ateistit ehdottaa Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan paikan täyttämistä (23.11.2016)

Edellinen puheenjohtaja Petri Karisma erosi 27.10.2016 (ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma erosi tehtävästään (30.10.2016))

Kun liitolla on varapuheenjohtajan lisäksi puheenjohtaja, liitto on vähemmän haavoittuvainen. Täyttämällä puheenjohtajan paikka estettäisiin LH:n jäsenten tekemät rekisterimerkintärikokset ja niiden yritykset, jotka nekin ovat rangaistavia. Liitossa on syyllistytty molempiin (ks. tarkemmin Robert Brotherus teki rekisterimerkintärikoksen? (7.2.2011) ja Vapaa-ajattelijain liitto kompuroi rekisteri-ilmoitusten kanssa (5.1.2017))

SME2017:n mukaan LH:n puheenjohtajan paikka voitaisiin täyttää myös varajäsenten joukosta. 

Kun puheenjohtaja siis on LH:n varsinainen jäsen, en kannata hänen paikkansa täyttämistä varajäsenten joukosta. Jos LH:n jäsenet valittaisiin LK:ssa ilman junttalistaa, varsinaisilla jäsenillä olisi enemmän kannatusta kuin varajäsenillä. Samoin voidaan olettaa, että heillä ainakin yleensä on enemmän kokemusta kuin varajäsenillä. Siksi puheenjohtajan paikka tulee täyttää LH:n varsinaisten jäsenten joukosta. 

SME2017 esittää, että LH:n paikkoja täytettäessä sivuutettaisiin nykyinen sääntömääräys ottaa huomioon se, mitä sääntöjen 8 §:ssä sanotaan. Pasasen mukaan pykälässä ei ole mitään huomioon otettavaa. 

Kuitenkin 8 §:ssä on sääntömääräys: ”Liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet pyritään valitsemaan tasapuolisesti eri puolilta maata.” Vaikka alueellisuuden huomioon ottaminen on tärkeämpää LV:ssa, tämänkin sääntömääräyksen tarkoituksena on hillitä vallankeskitystä. Muistutan taas, että ”kukkoslovakian” mukaan LH:n jäsenet on valittu eri puolilta maata, kun yhtä jäsentä lukuun ottamatta heidät on valittu Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n jäsenistä ja yksi jäsen jostakin muusta yhdistyksestä. Pitäisikö Pasanen tätä hyväksyttävänä? Siksi sääntömääräyksellä on jonkinlainen ja rakentava merkitys, vaikka se on vain pyrkimys. 

SME2017 hämmästyttävä esitys on, että ”Valtuuston yleisiin tehtäviin kuuluva yllättäen esiin noussut asia voidaan käsitellä kokouksessa vaikka asiaa ei olisi mainittu kutsussa.” Tätä perustellaan esim. liiton puheenjohtajan yllättävällä erolla. Tämä on suorastaan vaarallinen esitys, selvä riidan sekä mielivallan lähde ja junttahenkilöiden unelma. Esitys on ilman muuta hylättävä. LV:n tekemät päätökset ovat tärkeitä. Jokaisen liittovaltuutetun on etukäteen, määräajassa ja tasavertaisesti saatava tietää mistä asioista tulevassa LV:n kokouksessa aiotaan tehdä päätöksiä. 

10 § Liittovaltuuston varsinaiset kokoukset 

SME2017 esittää, että LV:n syyskokoukselta vietäisiin oikeus päättää ylimääräisen liittomaksun kannosta LH:n esityksestä. Perusteeksi esitetään, että ”liiton talous ei näytä vaativan ylimääräisiä liittomaksuja”. 

Ylimääräisen liittomaksun kanto on harvinaista, mutta joskus sellainen on kannettu. Asia on enemmän teknisluontoinen. LV voi määrätä liittomaksun suuremmaksi tai määrätä sekä pienemmän liittomaksun että ylimääräisen liittomaksun. Imagofasistien kuuden vuoden valtakausi on köyhdyttänyt liittoa. Myös saadut valtionavustukset ovat pienentyneet. Samalla liiton omaisuutta on myyty eikä lahjoituksia ja testamentteja enää saada juuri lainkaan. Johtopäätökseni on, että mahdollisuus päättää ylimääräisen liittomaksun kannosta luo joustavuutta eikä siitä ole liitolle mitään haittaa. Siksi sääntömääräys voidaan säilyttää. 

11 § Liittohallitus 

Tätä pykälää koskevia muutosesityksiä kohtaan en esitä arvostelua. 

14 § Talous 

SME2017 esittää, että 14 §:n 4. momentin mainitsemat, LH:n nimeämät kaksi tositetarkastajaa ovat tarpeettomia ja heitä koskevat sääntömääräykset poistetaan. 

Esitys edustaa taas LH:n pyrkimystä välttää siihen itseensä kohdistuvaa valvontaa. Tositetarkastajia on käytetty hyvin kauan. He tekevät työtään palkatta, vain mahdollista matkakorvausta vastaan. He tarkastavat kuitteja, tositteita ym., pyytävät tarvittaessa lisäselvityksiä taloudenhoitajalta ja raportoivat löytämistään virheistä. Toimiessani liiton taloudenhoitaja, koin heidän työnsä aina hyödylliseksi. 

Tositetarkastajien työ palvelee taloudenhoitajaa, LH:sta, tilintarkastajaa, oikeastaan kaikkia. Kerron tässä yhteydessä, ettei LH ole sallinut tositetarkastajien esim. verrata tositteita pöytäkirjoissa oleviin päätöksiin. Ennen vuotta 2005 tilanne oli toinen, toiminta oli avointa ja luottamuksellista. Jos tositetarkastajien suotaisiin tutustua myös pöytäkirjoihin, se helpottaisi heidän työtään, parantaisi työn laatua, lisäisi luottamusta ja vähentäisi taloudenhoitajalle esitettäviä kysymyksiä. Kun LH:ssa on ollut varkaita, tositetarkastajat voivat ehkä havaita uusia varkaita. Tositetarkastajat ovat hyödyllisiä, aiheuttavat vain mitättömiä kuluja ja lisäävät keskinäistä luottamusta. Heitä koskeva sääntömääräys tulee säilyttää. 

Johtopäätös 

Sääntöasiat eivät ole helppoja. Yksinäistä puurtajaa parempi olisi, jos sääntömuutoksia valmistelisi esim. kolmen hengen ryhmä. Vaikka Kari Pasanen sanoo toimineensa yhdeksän vuotta sääntöjen parissa, hän ei ainakaan vielä ole sääntöosaaja. Sääntöosaaminen puuttuu liitosta. Siksi olen aikaisemmin ehdottanut, että liitto ostaisi sääntötyötä joltakin asian osaavalta konsultilta. Onhan monia muitakin asioita, joita LH ei osaa itse tehdä ja se ostaa palvelun jostakin muualta. 

Selviä puutteita säännöissä on, niihin törmätään joka LK-kautena. Nyt kun liitto on vajonnut alaspäin, köyhtynyt, kangistunut ja pienentynyt, pitäisi ehkä tehdä pikemmin muuta kuin sääntötyötä. Olennaista olisi havaita suurimmat epäkohdat säännöissä. Yksi tällainen on, että LH:n ja LV:n vaalissa junttalistojen käyttö pitäisi säännöissä kieltää. Liitossa ne estävät demokratian ja välttämättömän uudistumisen. Imagofasistit ovat käyttäneet junttalistoja nyt Lahden (2011) ja Tampereen (2014) liittokokouksissa. On käynyt juuri sillä tavalla kuin ennustin: liitto degeneroituu hiljalleen. Asia oli nähtävissä jo Tampereen liittokokouksessa 2014. Imagofasisteille olisi pitänyt antaa lähtöpassit ja ojentaa valtakirja uusille luottamushenkilöille. Näin ei käynyt, taas hukattiin yksi LK-kausi. Tämän liiton alamäen rinnalla sääntösotkut ja -vaikeudet ovat pienempi murhe. 

Kimmo Sundström 


JK. Tätä kirjoitettaessa syntyi uusi pulmatilanne. Kari Pasanen lähetti sääntömuutosesityksensä jäsenyhdistyksille 8.4.2017, 63 päivää ennen LK:sta. Viesti lähetettiin sähköpostilistalle yhdistykset(at)vapaa-ajattelijat.fi, joka on liiton ylläpitämä. Voitaneen katsoa, että liittokin sai viestin viimeistään 8.4.2017. 

Liiton sääntöjen mukaan (7 §, 9. mom.) liittokokousesitykset on toimitettava LH:lle viimeistään 60 päivää ennen LK:sta. Pasasen esitys saapui määräajassa. 

Saman pykälän mukaan (7 §, 4. mom.) LH:n on samoin, vähintään 60 päivää ennen varsinaista LK:sta, ilmoitettava kirjeitse jäsenyhdistyksille milloin ja missä LK pidetään sekä mitä asioita kokouksessa käsitellään. Tällaisen, 25.3.2017 päivätyn kutsun, liitto lähetti kirjattuna kirjeenä jäsenyhdistyksille. Miksi kirje lähetettiin näin aikaisin? Jäsenyhdistykset saivat tiedon kirjeestä 5.4.2017, jolloin pystyivät sen heti vastaanottamaan. 

11.4.2017 liiton pääsihteeri Esa Ylikoski vastasi Pasaselle ja jäsenyhdistyksille, että LH antaa lausunnot LK-esityksistä, myös SME2017:stä. Sääntöuudistusta ei ole kuitenkaan mainittu ”liittokokouksen työjärjestyksessä”. Ylikoski tarkoittanee tällä LH:n laatimaa esityslistaehdotusta LK:lle. Tämän takia Ylikoski kirjoittaa: ”Sääntöjä ei siis muuteta Oulun kokouksessa.” Mistä Ylikoski tietää tämän? 

Ehkä LH on tyrinyt tässäkin asiassa lähettämällä kokouskutsut ja listan käsiteltävistä asioista liian aikaisin, ennen kuin määräaika esitysten tekemiselle oli kulunut umpeen. Tietenkään LH:lla ei ole valtaa lajitella, unohtaa tai jättää huomiotta minkäänlaisia liittokokousesityksiä, kunhan nämä saapuvat sääntöjen kertomassa määräajassa.

Niissä sääntömuutoksissa, joita itse olin valmistelemassa, tällaiset asiat oli otettu huomioon. Liittokokouskutsun lähettämisen määräaika oli silloinkin viimeistään 60 päivää ennen LK:sta. Sääntömuutosesitysten ja muiden yhdistyslain 23 §:ssä mainittuja asioita koskevien esitysten määräaika oli kuitenkin 75 päivää ennen LK:sta. Näin LH:lle jätettiin 15 päivää aikaa muotoilla lopullinen kokouskutsu ja mainita siinä erikseen kaikki ne asiat, joita laki vaatii kutsussa mainittavan (ks. tarkemmin Säännöt 1994, 13 §). Vuonna 2005 ”kukkoslovakkien” saatua muodollisestikin kaiken vallan liitossa, hyväksyttiin heti Susisäännöt, joissa 75 päivän määräaika poistettiin (ks. Susisäännöt, 7 §).


Lue myös

Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus riistäisi äänioikeuden pieniltä yhdistyksiltä (10.10.2007)
Sääntötyöryhmä antoi sääntömuutosesityksensä (7.2.2011)
Liittohallituksen sääntömuutosesitys ennakkotarkastettu (7.7.2011)
Vanhan liittohallituksen pimittämät sääntömuutosesitykset (15.7.2011)
Vapaa-ajattelijain liiton liittohallituksen sääntömuutosesitys: vapaa-ajattelusta luovutaan (3.5.2014)
Tampereen liittokokous valitsi imagofasistit jatkoon Vapaa-ajattelijain liitossa (16.7.2014)


Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?