Liiton sääntöjen 7 §:n toiseksi viimeisen, liittokokousesityksiä koskevan, momentin mukaan esitykset on toimitettava liittohallitukselle (LH) viimeistään 60 päivää ennen liittokokousta. Näistä esityksistä LH:n on ”annettava lausuntonsa ja lähetettävä se yhdessä esitysten kanssa jäsenyhdistyksille viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen liittokokousta.” 

Tämäkin pykäläteksti on aiempien taistelujen tulos. LH:lla on ollut halu pimittää ja/tai muutella muiden tekemiä esityksiä oman halunsa mukaan ja olla kertomatta niistä jäsenyhdistyksille ja näiden liittokokousedustajille (LK-edustaja). Näin ei pitäisi enää tapahtua, kun jäsenyhdistysten tulee saada kaikki tehdyt esitykset sellaisinaan. Jäsenyhdistykset toimittavat liitosta saadut asiakirjat omille LK-edustajilleen. 

LH tunnusti 4.6.2011 päivätyssä kirjeessään saaneensa sääntömuutosesityksiä. Se kuitenkin salasi esitykset, eikä lähettänyt niitä ja niistä annettuja lausuntojaan jäsenyhdistyksille. Vasta ensimmäisenä liittokokouspäivänä 9.7.2011 edustajat saivat edustajan asiakirjakansiossa nämä pimitetyt esitykset, Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijain esitystä eivät edes silloin. Näin LH esti edustajia ennakolta perehtymästä muiden kuin sen itsensä tekemiin sääntömuutosesityksiin. 

Pimitettyjä sääntömuutosesityksiä tekivät

1. Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry (päiväämätön);
2. Turun Vapaa-ajattelijat ry (3.5.2011);
3. Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry (päiväämätön; ei asiakirjakansiossa);
4. Kemin Vapaa-ajattelijat ry (3.5.2011; lähetetty liitolle postitse 3.5.2011);
5. Tauno Lehtonen (2.5.2011; saapunut liitolle 3.5.2011).
   

Aiemmin kerrotusta poiketen liittokokoukselle (LK) tehtiin siis myös yksi yksityisen jäsenen esitys, Tauno Lehtosen sääntömuutosesitys. 

I Karkkilan Vapaa-ajattelijain sääntömuutosesitys 

Karkkilan yhdistyksen (KAVA) sääntömuutosesitys on laaja. Muutosesitykset koskevat pykäliä 4-15 ja 17-19, yhteensä 15 pykälää (liiton säännöissä on yhteensä 19 pykälää). KAVA oli ottanut ajaakseen useita sellaisia muutoksia, joita LH:n sääntötyöryhmä esitti, mutta joiden ajamisesta LH luopui. LH:n sääntötyöryhmän työ epäonnistui. 

Ennen Lahden LK:sta voimassa olleet säännöt ovat tässä. 

1.4 §, 2. ja 3. momentti 

KAVA esittää pykälän toisen momentin lopussa olevan sanan ”yhdistys” muuttamista sanaksi ”jäsenyhdistys”. 

Kun pykälän kolmannessa momentissa käytetään jäsenyhdistyksistä nimitystä ”jäsenyhdistys” tai ”yhdistys”, KAVA esittää käytettäväksi yksinomaan nimitystä ”jäsenyhdistys”. Tämä pyrkimys käy läpi sääntöjen, eikä sitä tässä kirjoituksessa aina toisteta. 

2. 5 §, 1. momentti 

Jäsenyhdistyksen eroamista koskevassa momentissa KAVA esittää vetkuttelua eli eroamisen voimaanastumisen siirtämistä siihen asti, kunnes LH on kirjannut kirjallisen eroilmoituksen pöytäkirjaansa ja ”tietoonsa saatetuksi”. 

Yhdistyslain mukaan ero tulee voimaan heti kun kirjallinen eroilmoitus on annettu hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Esitys ontuu silläkin tavalla, että kirjallinen eroilmoitus voidaan ilmoittaa merkittäväksi pöytäkirjaan myös LK:n tai liittovaltuuston (LV) kokouksessa. 

3. 5 §, 4. momentti 

Jäsenyhdistyksen eronneeksi katsomista koskeva pykälän 4. momentti kulkee sekin otsikon ”Erottaminen” alla, vaikka kyse on eri asiasta. 

KAVA esittää muutettavaksi momenttia siten, että LH voi katsoa jäsenyhdistyksen eronneeksi liitosta, jos tämä on laiminlöynyt liittomaksujen maksamisen kahtena peräkkäisenä vuotena. Toistaiseksi on vaadittu kolmen peräkkäisen vuoden liittomaksujen laiminlyönti. 

Esityksellä halutaan kiristää jäsenmaksukuria. 

4. 7 §, 5. momentti 

KAVA esittää äänivaltaleikkurin laskemista 7 edustajasta 5 edustajaan. 

KAVA ei enää ole liiton suurin jäsenyhdistys, kuten se monet vuodet oli. Suuret yhdistykset olivat aiemmin nostamassa äänivaltaleikkuria 7 edustajaan eli kasvattamassa omaa, suhteellista äänivaltaansa pienten yhdistysten äänivallan kustannuksella. Nyt KAVA katuu ja huopaa ehdottaen, ettei edustajia voisi saada enempää kuin 5. 

KAVA:lla itsellään oli 6 edustajaa Lahden LK:ssa 2011. 

5. 8 §, kohta 6. 

KAVA esittää, että ilmaus ”liiton puheenjohtaja”, muutetaan ilmaukseksi ”hallituksen puheenjohtaja”. 

Lisäksi esitetään, että varsinaisessa LK:ssa valittaisiin myös LH:n puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi LH:n varapuheenjohtaja sekä pääsihteerin henkilökohtainen varajäsen. Näiden lisäksi valittaisiin vielä 7 (muuta) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. 

LH:ssa on ollut 9 varsinaista jäsentä, jos myös pääsihteeri katsotaan LH:n varsinaiseksi jäseneksi, kuten on katsottu, vaikka säännöt eivät sitä suoraan sano. KAVA:n esitys ei paisuttaisi LH:n varsinaisten jäsenten lukumäärää, jos varapuheenjohtaja ja pääsihteerin henkilökohtainen varajäsen olisivat LH:n varajäseniä. Sen sijaan varajäsenten määrä kasvaisi 7:stä 9:ään jäseneen, sillä tähän asti puheenjohtajalla ja pääsihteerillä ei ole ollut henkilökohtaisia varajäseniä. Jos taas varapuheenjohtaja olisi LH:n varsinainen jäsen, hallituksen varsinaisten jäsenten määrä paisuisi 10:een ja varajäsenten määrä olisi 8. 

En kannata esitystä. Perinteisesti LH on saanut itse valita ja vaihtaakin varapuheenjohtajansa. Pääsihteerillä ei ole ollut henkilökohtaista varajäsentä, vaan tarvittaessa LH on valinnut jonkun muun LH:n jäsenen hoitamaan pääsihteerin käytännöllisiä tehtäviä. Tämä menettelytapa toimii. 

Vielä KAVA on nyt intoutunut (taas vanhoista tavoistaan poiketen) esittämään, että LH:n jäsenet ja varajäsenet ”valitaan mahdollisimman tasapuolisesti” eri puolilta maata ja vieläpä ”siten, että sekä miehiä, että naisia tulee valituiksi vähintään 40 %”. 

Nyt sääntöjen sanamuoto kuuluu ”pyritään valitsemaan tasapuolisesti eri puolilta maata”. Tätä sääntömääräystä ei ole haluttu noudattaa. En itse kannata alueellista edustavuutta LH:ssa, vaikkakin kyllä LV:ssa. Lisäksi alueellisen edustuksen LV:ssa tulee olla heikompi niiden alueiden osalta, joilla on varsinainen jäsen LH:ssa.

Toisaalta LH:n varsinaisten jäsenten valitseminen esimerkiksi vain 3-5 yhdistyksen jäsenistä rakentaisi harvainvaltaa. Kun jäsenyhdistyksiä on 27, ei millekään jäsenyhdistykselle tule antaa enempää kuin korkeintaan yksi LH:n varsinaisen jäsenen paikka. Olisi toivottavaa, että hyviä naisehdokkaita olisi paljon enemmän kuin tähän saakka on nähty. Valitettavasti heitä on niin vähän, etten voi kannattaa vähintään 40 %:n sääntöä. 

Vielä KAVA esittää, että uskonnollisiin yhdistyksiin ja ”uskontokuntiin” kuuluvia ei voitaisi valita LH:een. 

Kun liitolla ei ole pätevää keinoa selvittää ja kontrolloida tätä asiaa, esitys ei ole asiallinen. Ei kai voitane kieltää sitäkään, että esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon neljän miljoonan jäsenen joukossa olisi ainakin muutama sellainen henkilö, joka olisi kelpoinen LH:n jäseneksi. 

6. 8 §, kohta 7. 

Kohta 7. koskee LV:n valitsemista. KAVA toistaa tässä, että myös LV:n varapuheenjohtaja valittaisiin LK:ssa. Lisäksi esitetään, että jäsenyhdistykset voisivat tehdä esityksiä valittavista henkilöistä. (Tämä lienee vain tarkennus, sillä estettä ei ole nytkään.) Edelleen KAVA esittää, että LV:n varsinaiset ja varajäsenet ”valitaan” tasapuolisesti eri puolilta maata vieläpä siten, että miehiä ja naisia tulee taas valituiksi vähintään 40 %. Valitut eivät saa kuulua uskonnollisiin yhdistyksiin eivätkä ”uskontokuntiin”. 

Kannatan sitä, että LV valitsee itse varapuheenjohtajansa. Muutoin ks. kommentteja edellä. 

7. 9 §, 7. momentti 

LV:n päättyneen LK-kauden temppuilusta viisastuneena KAVA esittää nyt LV:n velvollisuudeksi (eikä vain oikeudeksi) vapautuneen LH:n varajäsenen paikan täyttämistä. 

Merkillistä on, että KAVA ei vaadi LV:n velvollisuudeksi LH:n varsinaisen paikan täyttämistä, kun tällainen on avautunut. Päättyneellä kaudella LV kieltäytyi täyttämästä vapautunutta puheenjohtajan paikkaa. Puheenjohtaja on LH:n varsinainen jäsen. 

Itse kannatan sitä, että LV:n velvollisuutena on valvoa, että LH on täysilukuinen. Kannatan sitä, että avautuneelle LH:n varsinaisen jäsenen paikalle siirtyy ilman täyttöä se henkilö, joka LK:ssa on valittu kyseisen varsinaisen jäsenen henkilökohtaiseksi varajäseneksi, jos tällainen on olemassa. Jos tämän jälkeenkin LH on vajaalukuinen, LV täyttää kaikki paikat. 

Jos pääsihteeriä ei enää valittaisi LK:ssa (minkä sääntömuutoksen Lahden LK hyväksyi), LH voisi itse valita myös uuden henkilön avautuneelle pääsihteerin paikalle. Tällöin LV:n velvollisuudeksi jäisi vain uudeksi pääsihteeriksi valitulta henkilöltä vapautuneen paikan täyttäminen. 

8. 9 §, 9. momentti 

LV:n varsinaisten kokousten kokoontumisaikoja KAVA esittää muutettaviksi siten, että kevätkokous olisi huhti-kesäkuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. 

Lievää painetta esityksen suuntaan kieltämättä on, etenkin syyskokouksen osalta, mutta sääntömuutos tuskin on välttämätön. 

9. 9 §, uusi momentti 

Olen aiemmin usein kirjoittanut LV:n päätösvaltaisuudesta ja päätösvaltaisuusrajasta. Nyt päätösvaltaisuusrajaa ei ole lainkaan. LV on päätösvaltainen, jos yksikin valtuutettu on läsnä, kun kokous muutoin on kutsuttu laillisesti koolle. 

Näin KAVA:n esitys päätösvaltaisuudesta ja uuden momentin lisäämisestä pykälään sitä koskien, on hyvin tärkeä. KAVA esittää, että päätösvaltainen kokous syntyy, kun LV:n puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet LV:n jäsenistä on läsnä. Näin ne kokoukset, joissa on läsnä viisi tai harvempi jäsen, eivät olisi päätösvaltaisia. Edelleen yhdeksänkään LV:n jäsenen kokous ei olisi päätösvaltainen, jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät ole läsnä. 

10. 9 §, toinen uusi momentti 

KAVA esittää lisättäväksi 9 §:ään toisenkin, uuden momentin. Sen mukaan LV:n kokouksen sihteerinä toimii pääsihteeri tai tämän ollessa estynyt hänen varajäsenensä. Vasta, jos molemmat ovat estyneitä, LV valitsee keskuudestaan tai kutsuu sihteerin. 

Esitys on huono. LV:lla tulee olla vapaus itse kutsua sihteerinsä kuten tähänkin saakka. Ei tule päästää kelvotonta sihteeriä tai tämän kelvotonta varajäsentä sotkemaan LV:n työskentelyä olivatpa nämä kenen hyvänsä valitsemia. 

11. 10 §, kevätkokous ja syyskokous, uusi kohta 3. 

KAVA esittää lisättäväksi uuden kohdan 3. sekä LV:n (sääntömääräisten) kevät- että syyskokouksen tehtäviin. Sääntömääräisinä asioina olisi molemmissa kokouksissa käsiteltävä ”muut liittovaltuustolle esitetyt sekä liittovaltuuston jäsenten esittämät asiat”. 

LV:ssa on aina voitu käsitellä sille esitettyjä asioita. Onko kohdan lisääminen tarpeetonta? Joka tapauksessa tehokkuuden ylläpitämiseksi ja riitojen välttämiseksi on jatkuvasti pidettävä silmällä LH:n ja LV:n toimivaltarajoja. 

12. 10 §, uusi momentti 

Lopuksi KAVA esittää lisättäväksi 10 §:ään näin kuuluva uusi momentti: ”Liittovaltuuston kokouksista on laadittava pöytäkirja.” 

Momentti on sinänsä turha, sillä yhdistyslaki rinnastaa LV:n kokoukset yhdistyksen kokouksiin eli liittokokouksiin, joista tulee laatia pöytäkirja. Toisaalta momentin lisäämisestä ei olisi haittaakaa. Samalla siihen tulisi lisätä selvyyden vuoksi, että LV:n kokouspöytäkirjat ovat julkisia liiton jäsenille. Liiton hallinnossa on ollut päättyneellä LK-kaudella halua salata näitä pöytäkirjoja. Esimerkiksi LV:n puheenjohtaja Olavi Korhonen on kieltänyt kopion antamisen pöytäkirjasta jäsenyhdistyksille. Jäsenyhdistyksellä on kuitenkin oikeus tulla (esimerkiksi Kemistä junalla tai lentokoneella) lukemaan pöytäkirja liiton toimistoon. Tämä on ollut vaikeaa, koska toimisto on suljettu. 

13. 11 §, 2. momentti 

KAVA esittää, että momentin ensimmäinen virke varapuheenjohtajan valitsemisesta LH:n keskuudesta kumotaan. 

Edelleen KAVA esittää, että LH olisi päätösvaltainen vasta, kun läsnä olisi myös pääsihteeri tai, hänen ollessa estynyt, hänen varajäsenensä. Lisäksi vaaditaan, että puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja pääsihteerin tai hänen varajäsenensä lisäksi päätösvaltaisessa kokouksessa tulee olla lisäksi läsnä 5 LH:n jäsentä. Näin päätösvaltaisuusraja nousisi 7 jäseneen. 

Esitys johtaa kokoustoiminnan kangistamiseen. Jälleen kelvoton pääsihteeri tai tämän kelvoton varajäsen voisivat sabotoida LH:n kokoustoimintaa. 

Momentin viimeisen virkkeen ilmaisun ”Esteen saaneen” KAVA esittää korvattavaksi sujuvammalla ilmaisulla ”Estyneenä olevan”. 

14. 11 §, 4. momentti 

Jos LH:n jäsen eroaa tai on pysyvästi estynyt osallistumasta LH:n toimintaan, KAVA esittää marssijärjestystä, jossa tilalle estuu tällaisen jäsenen henkilökohtainen varajäsen. 

Kannatan esitystä. Näin kukaan toinen henkilö ei voi ohittaa sitä varajäsentä, joka LK:ssa on valittu varsinaisen hallitusjäsenen varajäseneksi. Toiseksi voidaan eliminoida se epävarmuus, mikä syntyy LV:n oikeudesta, mutta ei velvollisuudesta, täyttää paikkoja. LV itse on antanut aiheen korjata tämä kohta säännöissä. 

15. 11 §, 5. momentti 

Tämän momentin KAVA esittää muutettavaksi siten, että LH voi kokoontua myös varapuheenjohtajan kutsusta puheenjohtajan ollessa estynyt. 

Tarkennus lienee paikallaan. 

16. 11 §, uusi momentti 

KAVA esittää uuden momentin lisäämistä koskien etäkokouksia. Tällaisten kokousten (esimerkiksi sähköpostikokoukset ja Skype-kokoukset) pitämistä on arvosteltu liitossa kuluneella LK-kaudella eikä niistä ole sääntömääräyksiä. KAVA:n esitys: 

”Liittohallitus voi pitää kokouksiaan myös etäkokouksina tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, mikäli kaikki liittohallituksen jäsenet siihen suostuvat. 

Mikäli joku etäkokouksen osallistuja vaatii jonkin asian päättämistä salaisella lippuäänestyksellä käsiteltävä asia siirtyy liittohallituksen ratkaistavaksi yhteisessä kokoustilassa.” 

Esityksen ensimmäinen kohta on kannatettava. Toinen kohta on oikeastaan turha. Ei ole syytä rajata vain sellaisia asioita ratkaistaviksi istuntokokouksessa, joiden ratkaiseminen vaatisi ”salaista lippuäänestystä”. Usein tärkeät tai monitahoiset asiat vaativat muutoinkin istuntokokouksen järjestämistä. 

17. 11 §, 6. momentti 

KAVA haluaa täydentää ja täsmentää momenttia siten, että pääsihteerin, tai hänen estyneenä ollessa, hänen varajäsenensä, tehtävänä olisi asialistan laatiminen sekä myös pöytäkirjan laatiminen yhdessä puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessa, varapuheenjohtajan kanssa. 

Koska lain mukaan puheenjohtaja vastaa pöytäkirjan sisällöstä, en kannata tällaista sääntömääräystä. Pääsihteeri on kirjoittava työkalu. LH:lla tulee olla oikeus valita mielestään paras tällainen työkalu. Hankalaa tai kelvotonta pääsihteeriä, tai hänen kelvotonta varajäsentään, ei pidä päästää jarruttamaan pöytäkirjojen laatimista. Jos sääntöjä muutettaisiin siten, että pääsihteerin valitsisi vastaisuudessa LH eikä LK, silloin ongelma varmaankin ratkeaisi sitä kautta. (Näin tapahtui Lahden LK:ssa.) 

Yhteistyö on hyvä asia, mutta on otettava huomioon se vaihtoehto, ettei se aina suju. 

18. 11 §, 8. momentti 

KAVA esittää, että LV:n puheenjohtajan ollessa estynyt, myös LV:n varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua LH:n kokouksiin puhe- ja esitysoikeudella. 

Täsmennys lienee paikallaan. 

19. 11 §, uusi momentti 

KAVA esittää lisättäväksi uuden momentin, jossa vaaditaan LH:n puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimivan ”yhteistyössä” LV:n puheenjohtajien kanssa. 

Tällainen asiaintila tuntuisi itsestään selvältä, mutta näinhän ei aina ole ollut. Momentti tuntuu turhalta, mutta ehkä sen lisäämisestä ei ole haittaakaan. Liitossa on syntynyt pahoja riitoja usein juuri siksi, että LH:n ja LV:n enemmistöt ovat ajautuneet eri raiteille. 

20. 11 §, toinen uusi momentti 

Lopuksi KAVA esittää uuden, viimeisen momentin lisäämistä pykälään, jossa vaaditaan pöytäkirjan laatimista LH:n kokouksista. 

Yhdistyslaki ei suoraan vaadi pöytäkirjan laatimista hallituksen kokouksista, mutta liitossa pöytäkirjat on aina laadittu. En ole kuullut, että kukaan olisi vaatinut luopumista tästä käytännöstä. Sääntömääräys lienee turha, muttei sen lisäämisestä olisi haittaakaan. 

21. 12 §, kohta 2. 

Pykälän kohtaan 2. KAVA esittää lisäystä: ”hoitaa liiton taloutta, omaisuutta ja pitää kirjanpitoa” (lisäys kursivoitu). 

22. 12 §, kohta 4. 

Pykälän kohtaan 4. KAVA esittää lisäystä, jonka mukaan LH laatii edellisen toimintakauden toimintakertomuksen ja tilikertomuksen liittokokousvuonna LK:lle, ei LV:lle. 

Tällaisten lisäysten ja tarkennusten tekeminen osoittaa, että Susisäännöt ovat huonot eikä niiden paikkaaminenkaan ole poistanut ongelmia. Sääntömääräyksen täsmentämisellä kohta saadaan johdonmukaiseksi 10 §:n kohdan 1. kanssa, jossa LV:n kevätkokouksen tehtävänä on käsitellä LH:n laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta ”paitsi liittokokousvuonna”. 

23. 12 §, kohta 9. 

Pykälän kohdassa 9. KAVA esittää, että LH:n on päätettävä liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä omaisuuden hankkimisesta tarvittavine lainanottopäätöksineen ”yhdessä liittovaltuuston kanssa”. 

Esitys on vahingollinen. LH:n tulee saada päättää näistä asioista yhdistyslain (23 §) asettamissa rajoissa. On huomattava jako irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen. Kiinteää omaisuutta LH ei saa luovuttaa eikä kiinnittää ilman LK:n tai LV:n valtuutusta, eikä merkitystä ole sillä, minkä arvoista omaisuus on. Yhdistyksen toiminnan kannalta ”huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen” on sekin LH:lta kielletty ilman LK:n tai LV:n valtuutusta. Kiinteää omaisuutta tai muuta, huomattavaakin omaisuutta, LH sen sijaan saa hankkia omin päätöksin. 

KAVA esittää vielä, että ”osakkeiden” myymisestä ja ”ostamisesta” päättäisi LV tai liittokokousvuonna LK LH:n esityksestä. 

Tämäkin esitys on vahingollista byrokratisoimista, joka kangistaisi liiton päätöksentekoa. 

24. 12 §, kohta 19. 

Pykälän kohdassa 19. KAVA esittää, että pääsihteerin varajäsen lisättäisiin sääntöihin niiden henkilöiden luetteloon, joiden välisestä työnjaosta LH sopii. 

Onko koko kohta 19. turha? Eikö ole itsestään selvää, että LH sopii kaikkien jäsentensä työnjaosta? Vai ovatko riidat niin suuria, että sopimisesta pitää olla erikseen sääntömääräys? Loisiko tällainen sääntömääräys sopua? En siihen usko. 

25. 12 §, kohta 20. 

Pykälän kohdassa 20. KAVA esittää lisättäväksi ”työntekijät” toimihenkilöiden rinnalle ja että LH päättäisi heidän ”työsuhteestaan”, ei enää ”erottamisestaan”. 

Täsmennys lienee paikallaan, vaikkei liitolla enää ole palkattuja työntekijöitä eikä toimihenkilöitä, vain palkattomia luottamushenkilöitä. 

26. 13 § 

KAVA esittää pääsihteerin varajäsenen lisäämistä sääntömääräisiin nimenkirjoittajiin. 

Esitys on turha. LH:n omassa sääntömuutosesityksessä haluttiin liiton taloudenhoitaja lisätä sääntömääräisiin nimenkirjoittajiin. Se on perustellumpi esitys. 

27. 14 §, 1. momentti 

KAVA esittää, että tilit tulisi jättää tilintarkastajille jo helmikuun loppuun mennessä, kuukautta nykyistä aiemmin. 

Entisenä liiton taloudenhoitajana en näe tähän syytä. Nykyisin liitto teettää kirjanpidon tilitoimistossa, mutta turha hoppuilu ei edistä hyvää taloudenhoitoa tälläkään raiteella. Kirjanpidossa on ollut jatkuvasti yhtä ja toista moittimista. On parempi korjata nämä sisältöongelmat. 

28. 14 §, 2. momentti 

KAVA esittää, että tilintarkastajien tulisi antaa tilintarkastuslausunto 31.3. mennessä, kuukausia aiemmin kuin nyt. 

Minusta nykyiset määräajat ovat hyvät. 

29. 14 §, uusi momentti 

Lopuksi KAVA esittää lisättäväksi pykälään uuden momentin: ”Liittohallitus on vastuussa liiton talouden ja omaisuuden hoidosta siihen asti kunnes tili- ja vastuuvapaus on myönnetty.” 

Ottaen huomioon kuinka huonosti LH on liiton taloutta hoitanut ja että LV jo kerran kevätkokouksessaan (2010) eväsi tili- ja vastuuvapauden LH:lta, tämä muistutus säännöissä voisi olla paikallaan. LH:n jäsenten vastuu ei siis aina lopu esimerkiksi silloin, kun toimikausi loppuu. 

30. 15 §, 3. momentti 

Tässä momentissa KAVA esittää sanan ”hallituksen” täsmentämistä sanaksi ”liittohallituksen”. 

31. 17 §, 2. momentti 

Pykälän 2. momentissa KAVA esittää sanan ”olevat” muuttamista muotoon ”oleva”. 

32. 18 § 

KAVA esittää, että pykälän ainoan momentin kohta ”jäsenoikeudet” muutetaan muotoon ”jäsenoikeudet ja –edut”. 

Vaikka pykälän otsikossa (”Saavutetut jäsenedut”) mainitaan juuri jäsenedut, lisäys lienee paikallaan. Pitäisikö koko otsikko muuttaa muotoon ”Saavutetut jäsenoikeudet ja –edut”? 

33. 19 §, uusi momentti 

KAVA esittää toisen momentin lisäämistä pykälään näin: ”Niiltä osin, mitä näissä säännöissä ei mainita, noudatetaan yhdistyslakia.” 

II Turun Vapaa-ajattelijain sääntömuutosesitys 

Myös Turun Vapaa-ajattelijain (TUVA) sääntömuutosesitys on verrattain laaja. Muutettaviksi esitetään pykäliä 7, 8, 9 ja 10, pykälän 9 osalta vieläpä 8 momenttia. 

TUVA esittää, että liittovaltuustonkin kokouksia pidettäisiin etäkokouksina. Yhdistyslaki on sallinut tämän vuodesta 2010 lukien. 

Se esittää, että LV muodostuisi jäsenyhdistysten nimeämistä valtuutetuista, yksi kustakin jäsenyhdistyksestä. LV ei pitäisi sääntömääräisiä kokouksia, vaan ”hoitaa tehtävänsä etätyönä”. ”Valtuusto voi kuitenkin tarvittaessa säädetyllä tavalla myös kokoontua, saman kokoisena 11 jäsenen kokouksena kuin nykyäänkin.” 

1. 7 § 

TUVA esittää lisättäväksi uuden kohdan näin: 

”Jäsenyhdistysten nimeämät valtuutetut 

Jokainen jäsenyhdistys, joka on maksanut varsinaista liittokokousta edeltävänä vuonna liittomaksunsa ja tehnyt sitä vastaavan jäsenselvityksen, on oikeutettu nimeämään liittokokouksesta alkavalle kaudelle yhden liittovaltuutetun. Liittovaltuutettu on ilmoitettava liittohallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.” 

2. 8 §, kohta 7. 

TUVA:n esitys: 

”Valitaan liittovaltuuston yksitoista täysivaltaista jäsentä ja vähintään kuusi täydennysjäsentä jäsenyhdistysten nimeämistä valtuutetuista ja liittokokousedustajien esittämistä ehdokkaista seuraavasti: 

• Valitaan liittovaltuuston yksitoista (11) täysivaltaista jäsentä jäsenyhdistysten nimeämistä valtuutetuista. Jos enintään yksitoista jäsenyhdistystä on nimennyt valtuutetun, tulevat he suoraan täysivaltaisiksi valtuutetuiksi. Jos nimettyjä valtuutettuja on vähemmän kuin yksitoista, loput täysivaltaiset valtuutetut valitaan jäsenyhdistysten edustajien esittämistä ehdokkaista. 

• Valitaan täysivaltaisten jäsenten keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtaja. 

• Ne jäsenyhdistysten nimeämät valtuutetut, jotka eivät tulleet valituiksi täysivaltaisiksi jäseniksi, ovat kaikki, ilman lukumäärän ylärajaa, täydennysjäseniä siinä numeroidussa järjestyksessä, jonka täysivaltaisten jäsenten vaalin tulos osoittaa. Jos näin valittuja täydennysjäseniä on vähemmän kuin kuusi (6), valitaan loput täydennysjäsenet jäsenyhdistysten edustajien esittämistä ehdokkaista. Vaalin tasatilanteissa järjestyksen ratkaisee arpa.” 
  

3. 9 §, 3. momentti 

TUVA:n esitys: 

”Liittovaltuuston jäsen toimii yhdyshenkilönä jäsenyhdistyksensä ja liiton välillä yhteistyössä liittohallituksen kanssa ja avustaa tarvittaessa omaansa ja muita jäsenyhdistyksiä järjestötyössä.” 

Nykyiseen pykälään verrattuna halutaan luopua siitä, että LV:n jäsen toimisi yhdyshenkilönä kaikkien alueensa jäsenyhdistysten ja liiton välillä (vrt. hiippakunta ja paikallisseurakunnat). Tavallisesti liittovaltuutetut ovatkin laiminlyöneet tämän tehtävän, avustusta ei ole tälläkään tavalla tullut paikallistasolle. Toisaalta yhdyshenkilönä toimiminen on hankalaa, jos liittovaltuutetulla ei ole siihen kykyä tai hänet on valittu jonkun sellaisen klikin jäsenenä, johon hänen alueensa muut yhdistykset eivät kuulu. Pääkaupunkiseudulla tämä tilanne on vallinnut useampanakin LK-kautena. Ajatelkaa nyt vaikka Arto Tiukkasta tässä paimenasemassa. 

4. 9 §, 5. momentti 

TUVA:n esitys: ”Jos liittovaltuuston täysivaltainen jäsen eroaa tai kuolee, hänen tilalleen astuu korkeimmalla sijalla oleva täydennysjäsen.” 

5. 9 §, 6. momentti 

TUVA:n esitys: ”Täysivaltaisen jäsenen ollessa pysyvästi estynyt hänen on annettava esteestään tieto valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta korkeimmalla sijalla olevalle täydennysjäsenelle, joka tällöin astuu täysivaltaista edustusta hoitamaan.” 

6. 9 §, 8. momentti 

TUVA:n esitys: ”Liittovaltuusto valitsee täysivaltaisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin.” 

7. 9 §, 9. momentti 

TUVA:n esitys: ”Liittovaltuusto hoitaa toimintansa mahdollisuuksien mukaan sähköpostilistan kautta ja etäkokouksina, joissa asioitten käsittelyyn osallistuvat yhtäläisesti sekä täysivaltaiset että täydennysjäsenet. Milloin varsinainen kokous on kutsuttava koolle, sen muodostavat täysivaltaiset jäsenet, ja jos heistä osa on estynyt saapumaan, tarvittava määrä täydennysjäseniä.” 

8. 9 §, 10. momentti 

TUVA:n esitys: ”Valtuuston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on kutsuttava valtuuston kokous koolle, milloin kolme viidesosaa (3/5) liittovaltuuston täysivaltaisista jäsenistä tai yli puolet kaikista jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten vaatii.” 

9. 9 §, 11. momentti 

TUVA:n esitys: ”Kutsu liittovaltuuston kokoukseen on lähetettävä kirjeitse tai sähköpostitse vähintään kaksikymmentäkahdeksan (28) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava esille tulevat asiat.” 

”Täysivaltaisen jäsenen on vahvistettava kokoukseen osallistumisensa viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta, ja niitten sijalle, jotka eivät vahvista osallistumistaan, kutsutaan täydennysjäseniä heidän sijalukujensa mukaisessa järjestyksessä. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja lisäksi vähintään kuusi muuta valtuutettua saapuu paikalle.” 

10. 9 §, 12. momentti 

TUVA:n esitys: ”Valtuuston kokouksissa on läsnäolo- puhe- ja esitysoikeus liiton työntekijöillä heitä koskevissa asioissa sekä liittohallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla.” 

Tässä kohdassa en näe mitään muutosesitystä verrattuna nykysääntöihin. 

11. 10 § 

TUVA esittää pykälän otsikon muuttamista näin: ”Liittovaltuuston määräaikoina suoritettavat tehtävät” 

Esitys jatkuu näin: ”Liittovaltuuston tulee kevätkaudella, maaliskuun alun ja toukokuun lopun välillä: 

1. käsitellä liittohallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta paitsi liittokokousvuonna, 
2. käsitellä liittohallituksen laatima tilikertomus edelliseltä vuodelta ja tilintarkastajien siitä antama lausunto sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille paitsi liittokokousvuonna, 

Liittovaltuuston tulee syyskaudella, syyskuun alun ja marraskuun lopun välillä: 

1. määrätä liiton jäsenmaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi sekä päättää liittohallituksen esityksestä ylimääräisen jäsenmaksun kannosta, 
2. hyväksyä liiton tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi.” 

III Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijain sääntömuutosesitys 

Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry:n (LLVA) LK-edustaja Martti Vaattovaara kysyi LK:ssa, miksi hänen yhdistyksensä sääntömuutosesitystä ei ollut edustajan asiakirjakansiossa. Yhdistys oli toimittanut ”sääntömuutosehdotuksensa” LH:n ”sääntötyöryhmälle sekä liittohallitukselle otettavaksi tulevan liittokokouksen asialistalle sääntöjä käsittelevään kohtaan.” 

LH:n puolesta selitettiin, että esitys oli saapunut ”liian aikaisin” (?). Säännöt eivät kuitenkaan tunne ”liian aikaisin” toimitettuja esityksiä, vain sen, että esitykset on toimitettava LH:lle viimeistään 60 päivää ennen LK:sta. 

LLVA:n sääntömuutosesitystä ei saatu koko kokouksen aikana. Tämän kirjoittaja sai esityksen 13.7.2011. 

LLVA:n sääntömuutosesitys on kauttaaltaan hyvin samantapainen kuin KAVA:n sääntömuustoesitys. Liiton sääntöjen kaikkiaan 19 pykälästä siinäkin esitetään muutoksia ja lisäyksiä 15 pykälään, useisiin pykäliin enemmän kuin yksi muutos tai lisäys. LLVA on tyytymätön sääntöihin. 

Poikkeuksena KAVA:n esityksestä LLVA esittää 4 §:ään lisättäväksi uusi, 6. momentti näin: ”Jäsenyhdistyksen jäsen ei voi kuulua kuin yhteen liiton jäsenyhdistykseen.” 

En kannata esitystä. Esimerkiksi kukkosmielisten vainot ateisteja kohtaan johtivat aiemmin pääkaupunkiseudulla useiden Helsingin Vapaa-ajattelijain jäsenten liittymiseen myös Pääkaupunkiseudun vapaa-ajattelijoihin ja toimimaan siellä. Voi olla muitakin hyviä syitä kuulua useampaan jäsenyhdistykseen, esimerkiksi syntymäkaupungin ja opiskelukaupungin yhdistyksiin. Yhdistyksen jäsenyys olkoon jäsenen ja jäsenyhdistyksen välinen asia. 

IV Kemin Vapaa-ajattelijain sääntömuutosesitys 

Kemin yhdistyksen (KEVA) sääntömuutosesitys on samoin kauttaaltaan hyvin samantapainen kuin KAVA:n sääntömuutosesitys. Siinäkin esitetään muutettaviksi 15 pykälää, mikä osoittaa tyytymättömyyttä sääntöihin. 

KAVA:n esityksestä (8 §, kohdat 6 ja 7) poiketen KEVA ei esitä, että LH:een valittaisiin naisia vähintään 40 %. Edelleen KEVA sallisi uskonnollisiin yhdistyksiin ja ”uskontokuntiin” kuuluvien henkilöiden valitsemisen LH:n ja LV:n jäseniksi. (Kuitenkaan KEVA ei hyväksy omiksi jäsenikseen jäsenhakijoita, jotka kuuluvat johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.) 

V Tauno Lehtosen sääntömuutosesitys 

Tauno Lehtosen (TUVA) oma sääntömuutosesitys on sekin laaja. Muutettaviksi esitetään pykäliä 2, 4, 7, 8, 9, 11, 12 ja 19, yhteensä kahdeksaa pykälää ja joidenkin pykälien osalta useampia kohtia. Esitys todistaa tyytymättömyydestä sääntöjä kohtaan. 

1.2 §, c)-kohta 

Lehtonen esittää c-kohdan toisen kappaleen poistamista, koska sama asia on sanottu jo edeltävässä b)-kohdassa. 

2.4 §, 3. momentti 

Lehtonen esittää, että jäsenyhdistyksistä käytettäisiin yksinomaan nimitystä jäsenyhdistys. 

3.7 §, 5. momentti 

Lehtonen haluaa täsmentää momenttia siten, että jäsenmaksun maksamisella tarkoitetaan LK:sta edeltävää vuotta. Lisäksi hän esittää lisäystä, jonka mukaan ylimääräiseen LK:een ”valittavien edustajien määrä yhdistyksissä on sama kuin edellisessä varsinaisessa liittokokouksessa olleiden määrä”. 

4. 8 §, kohta 6. 

Lehtonen esittää nimikkeen ”Pääsihteeri” muuttamista ”Liittosihteeriksi”. Lisäksi hän esittää, että myös LH:n varapuheenjohtaja valittaisiin LK:ssa. Edelleen Lehtonen esittää, että LH:n puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja liittosihteerin lisäksi elimeen valittaisiin 6-8 muuta varsinaista jäsentä. Näin LH:n jäsenmäärä ei olisi kiinteä vaan vaihtelisi välillä 9-11. 

Tämän kirjoittaja oli jäsenenä sellaisissakin liittohallituksissa, joissa oli 12 varsinaista ja 4 yleisvarajäsentä. Myös yleisvarajäsenet kutsuttiin kokouksiin. Jäsenmäärä oli liian suuri. Sen jälkeen sääntöuudistuksissa pyrittiin LH:n jäsenmäärän supistamiseen niin, että varsinaisten jäsenten määrä olisi 7. Tavoitetta ei saavutettu, mutta LH supistui 9 varsinaisen jäsenen suuruiseksi. Olen edelleen sitä mieltä, että 7 varsinaista hallitusjäsentä olisi riittävä määrä, mutta jäsenien pitäisi olla pätevämpiä ja ahkerampia kuin mitä 2000-luvulla on nähty. En missään tapauksessa kannata jäsenmäärän paisuttamista. 

5. 8 §, kohta 7. 

Myös kohdan 7 osalta Lehtosella on sama toimielimen jäsenmäärän paisuttamispyrkimys. Hän esittää, että LV:oon valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 9-11 muuta jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. 

LV:a paisutettiin jo edellisissä sääntömuutoksissa 10:stä 11:n jäsenen suuruiseksi. Lehtosen esityksen mukaan LV voisi paisua 13-jäseniseksi. 

Lehtonen oli paisuttamassa myös LV:n sääntömääräisten kokousten lukumäärää (muita paisuttajia olivat Teuvo Kantola (Tampereen vapaa-ajattelijat ry), Aki Räisänen (Kainuun Vapaa-ajattelijat ry) ja Pentti Suksi (Vaasan Vapaa-ajattelijat ry)). Tällainen on vahingoksi liitolle. 

Imagofasistien (ifat) mielestä tärkeintä on miltä asiat näyttävät. Nyt aktiivisuus näyttäisi korkealta, jos kokouksia olisi paljon, vieläkin enemmän kuin nyt. Kuitenkaan ifat eivät ole kannattaneet kokousten lisäämistä, vaan sitä ovat kannattaneet etupäässä vanhakantaiset kollektivistit ja järjestöjyrät (kuten Lehtonen). 

6. 9 §, 1. momentti 

Lehtonen esittää, että ”Liittovaltuustolla on liittokokousten välisenä aikana ylin päätäntävalta kaikissa liiton asioissa. Ei kuitenkaan niissä joista liittokokous on tehnyt päätökset, lukuun ottamatta niitä tapauksia joista näissä säännöissä erikseen mainitaan.” 

Esitys pyrkii sekoittamaan säännöissä olevaa toimivaltajakoa eritoten LV:n ja LH:n välillä. Riidat toimivaltajaosta ovat olleet yleisiä ja vakavia liitossa. Sääntöjen pitää aina selventää tätä jakoa, vaikka ilman luottamusta parhaatkaan säännöt eivät auta. 

Lehtonen esittää lisättäväksi kohdan LV:n päätösvaltaisuusrajasta. Hän ehdottaa, että läsnä tulee olla puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet liittovaltuuston jäsenistä tai varajäsenistä. 

Tulkitsen esitystä siten, että vähintään seitsemän jäsentä tai varajäsentä voi muodostaa päätösvaltaisen kokouksen, jos heidän joukossaan on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai molemmat. Päätösvaltaisuusraja pitää tietysti olla. Esitys on tarpeellinen. 

7. 9 §, 4. momentti 

Lehtonen esittää, että viitattaisiin itse elimen (LV) toimiaikaan eikä LV:n jäsenen toimiaikaan. 

8. 9 §, 7. momentti 

Lehtonen esittää LV:lle velvollisuutta täyttää avautuneet LH:n varsinaisten tai varajäsenten paikat. 

Esitys seuraa suoraan päättyneellä LK-kaudella nähdystä LV:n venkoilusta, kun vapautunutta LH:n puheenjohtajan paikkaa ei haluttu täyttää. Puheenjohtaja Jussi K. Niemelä erosi 15.11.2010, ja uusi puheenjohtaja Petri Karisma valittiin 10.7.2011; liitto oli ilman puheenjohtajaa melkein kahdeksan kuukautta. 

Vielä Lehtonen esittää, että myös LV:n puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erottua tai tultua pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä, heidän paikkansa tulee täyttää. LH:n olisi, asiasta tiedon saatuaan, kutsuttava koolle ylimääräinen liittokokous (YLK) 30 päivän sisällä. Se täyttäisi paikat, ei kuitenkaan LK-vuonna. 

Tämä esitys on kyllä johdonmukainen, mutta tuntuu minusta taas byrokratian lisäämiseltä. LV:n työ ei ole käytännössä jokapäiväistä kuten LH:n työ. Jos varapuheenjohtaja poistuu vahvuudesta, LV voi hyvin jatkaa työtään 10-jäsenisenä. Jos puheenjohtaja poistuu vahvuudesta, varapuheenjohtaja ryhtyy hoitamaan tämän tehtäviä. Jos molemmat puheenjohtajat poistuvat vahvuudesta, LV voi valita jonkun jäsenen keskuudestaan hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä. Päätöksenteko sujuu hyvin vielä 9-jäseniseltäkin LV:lta. 

Tilanne on toinen, jos LV:sta poistuu niin paljon henkilöitä, että sen päätösvaltaisuus vaarantuu ja toimikautta on vielä jäljellä niin paljon, että sen pitäisi kokoontua ja tehdä päätöksiä. Tällaista tilannetta liiton historiassa ei koskaan ole syntynyt. YLK:a ei myöskään tietääkseni koskaan ole pidetty. En kannata tätä Lehtosen esitystä. 

9. 9 §, 8. momentti 

Lehtonen esittää, että LV:n sihteerinä toimii ”liittosihteeri”. 

En kannata esitystä. LV:n tulee saada itse valita omasta mielestään paras sihteeri itselleen. 

10. 9 §, 9. momentti 

Lehtonen esittää, että LV:n kevätkokousta ei tarvitse kutsua koolle LK-vuonna mikäli 2/5:aa LV:n jäsenistä ei sitä erikseen kirjallisesti vaadi. 

Esitys on kannatettava. Nyt liiton sääntöjen mukaan LV:n varsinaiset kevät- ja syyskokous on kutsuttava koolle joka vuosi. LK-vuoden kevätkokouksen esityslistalle ei kuitenkaan oteta LH:n laatimaa toimintakertomusta edelliseltä vuodelta, LH:n laatimaa tilikertomusta edelliseltä vuodelta, tilintarkastajien siitä antamaa lausuntoa eikä vastuuvapaudesta päättämistä. Nämä asiat menevät LK:n käsiteltäviksi. Käsiteltävien asiain määrä supistuu oleellisesti, mutta sääntöjen mukaan kokous on silti pidettävä. Esimerkiksi tämän vuoden keväällä kokousta ei kuitenkaan pidetty. Näin Lehtosen esitys toisi säännöt lähemmäksi käytäntöä. 

11. 11 §, 2. momentti 

Lehtonen esittää 2. momentin ensimmäisen virkkeen (”Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.”) kumoamista. 

En kannata esitystä. LH:n tulee saada itse valita keskuudestaan omasta mielestään paras varapuheenjohtaja. 

Vielä Lehtonen esittää, että päätösvaltaisessa kokouksessa tulisi olla läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ”ja vähintään puolet (1/2) liittohallituksen jäsenistä tai henkilökohtaisista varajäsenistä”. 

Nykysääntöjen mukaan jo neljä jäsentä muodostavat päätösvaltaisen kokouksen, kun heidän joukossaan on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai molemmat. Lehtosen esitys nostaisi päätösvaltaisuusrajan viiteen jäseneen yhdeksästä. 

12. 11 §, 3. momentti 

Lehtonen esittää, että LH ”voi” valita työvaliokunnan. Nykysääntöjen mukaan se on pakollinen. 

Kannatan esitystä. LH voi vapaasti päättää mitä valio- tai toimikuntia tai muita työryhmiä se avukseen tarvitsee. 

13. 11 §, 4. momentti 

Lehtonen esittää, että LV:n puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on, saatuaan tiedon siitä, että LH:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittosihteeri on eronnut kesken toimikauden tai on pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäväänsä, 30 päivän sisällä kutsuttava koolle LV valitsemaan uusi henkilö estyneen tilalle. 

Pyrkimys täyttää vapautuneet paikat pian on kannatettava. Esityksen mukaan paikat on täytetty viimeistään 44 päivän (30 + 14 päivää) kuluttua siitä, kun LV:n puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on saanut tiedon vapautuneista paikoista. 

En kuitenkaan kannata sitä, että LV täyttäisi vapautuneita varapuheenjohtajan tai ”liittosihteerin” (pääsihteerin) paikkoja, vaan näille paikoille siirtyvät asianomaisten varsinaisten jäsenten LK:ssa valitut varajäsenet. Jos tällaista varajäsentä ei ole, LH:n tulee itse ensin saada valita keskuudestaan varapuheenjohtajansa ja pääsihteerinsä. Tällöin LV:n täytettäviksi jäävät vain ne paikat, jotka vielä tämän jälkeen ovat vapaina. LH:n puheenjohtajan paikka on kuitenkin aina LV:n täytettävä (koska puheenjohtaja on LK:n valitsema). 

14. 11 §, 6. momentti 

Tässä momentissa Lehtonen esittää vain ”pääsihteerin” nimikkeen muuttamista ”liittosihteeriksi”. 

15. 12 §, kohdat 3. ja 4. 

Kohdan 3. osalta Lehtonen esittää, ettei LH laatisi seuraavan toimikauden toimintasuunnitelmaa, tavoiteohjelmaa eikä talousarviota LV:a varten LK-vuonna. Hän viittaa sääntöjen 8 §:n kohtiin 1. ja 2., joissa ei kuitenkaan puhuta mitään tulevasta toiminnasta. 

Kun LK nykysääntöjen (8 §, 4. kohta) mukaan hyväksyy vain liiton tavoitteet ja strategian seuraavaksi LK-kaudeksi, LH:n tehtäväksi jää ainakin toimintasuunnitelma- ja talousarvioesityksen laatiminen seuraavalle toimikaudelle, joista LV sitten päättää. Näin Lehtosen esitys ei ole kannatettava. 

Kohdasssa 4. Lehtonen esittää, ettei LH laatisi toiminta- ja tilikertomuksia LV:lle LK-vuonna. Tämä esitys on kannatettava, koska nämä esitykset laaditaan LK:lle. 

16. 12 §, kohta 9. 

Lehtonen esittää, että LH voisi päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä sekä omaisuuden hankkimisesta ja lainapäätöksistä vain LK:n tai LV:n antamien ohjeiden mukaisesti. 

Halutessaan lähinnä LV (miksei LK:kin) voisi vahvistaa näitä asioita koskevan ohjesäännön, jota LH sitten noudattaa. Sääntöjen (15 §) mukaan liitolla on liittokokouksen hyväksymä talousohjesääntö! Missä tämä ohjesääntö on? En ole sellaista koskaan nähnyt. Jos talousohjesääntö on olemassa, eikä se ole LK:n hyväksymä (jolloin liiton hallinto olisi ehkä pystynyt pimittämään sen jäsenyhdistyksiltä), ainakin Lehtosella ohjesääntö pitäisi olla, koska hän oli päättyneellä kaudella LH:n varsinainen jäsen. 

Ellei tällaista ylempää ohjetta anneta, yhdistyslain määräykset ovat riittäviä. En kannata esitettyä sääntömuutosta. Se rajoittaa liiaksi LH:n toimintavapautta, siinä ei ole otettu huomioon jakoa kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen, eikä siihen, onko kyseessä huomattavan suuri vai vähäinen omaisuus eikä siihenkään, onko kyseessä omaisuuden hankinta vai luovutus. Yleissääntönä kannatan konservatiivisuutta omaisuutta myytäessä, mutta rohkeampaa otetta sitä hankittaessa. 

17. 12 §, kohta 19. 

Tässä kohdassa Lehtonen toistaa esityksensä, että nimike ”pääsihteeri” muutetaan nimikkeeksi ”liittosihteeri”. 

Susisäännöt ovat nimensä veroiset 

Lehtosen näin laaja sääntömuutosesitys osoittaa tyytymättömyyttä nykysääntöjä kohtaan. 

Sääntömuutosesityssato oli sittenkin runsas. Mitä se kertoo? Ensiksi se kertoo, että Järvenpään LK:ssa 2005 hyväksytyt Susisäännöt ovat nimensä ansainneet. Piikkiön LK:ssa 2008 näihin sääntöihin ommeltiin paikkoja ainakin seuraaviin kohtiin: 

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu, kohta c); 
5 § Yhdistyksen eroaminen ja erottaminen, 3. momentti; 
6 § Jäsenmaksut, muut jäsenyhdistyksen velvoitteet, 1.-2. momentit; 
7 § Liittokokous, 4.-9. momentit; 
8 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat, kohta 4.; 
9 § Liittovaltuusto, liittokokouskansion asiakirjassa, jossa sääntömuutosehdotukset on esitetty, ei ole pykälän 9 kohdalla mitään muutosesityksiä. LH on kuitenkin ilmoittanut muutokset Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterille; 
10 § Liittovaltuuston kokoukset, pykälän nimen muutos, kaikki kohdat 1.-6. muotoiltu uudestaan. 

Näin paljon paikkoja jo heti ensimmäisessä Järvenpään LK:sta seuranneessa LK:ssa! 

Toiseksi LH:n päättyneellä LK-kaudella asettama sääntötyöryhmä epäonnistui työssään. LH saa kiitokseni siitä, ettei se ryhtynyt ajamaan työryhmän esittämiä muutoksia. 

Kolmanneksi sääntöharrastusta on useammalla taholla, mutta tulokset pirstaloituvat. Kunnollista kokonaisuutta ei saada näinkään aikaan. Tehtävä on vapaa-ajattelijoille ylivoimainen

Neljänneksi sääntöjä joudutaan paikkailemaan sieltä sun täältä joka LK:ssa.

Lopuksi liiton hallinto ei ole huolehtinut viiden ja puolen vuoden aikana siitä, että sääntöjen 15 §:n määräämät, LK:n hyväksymät liittokokousohjesääntö ja talousohjesääntö ovat olemassa ja järjestöväen käytössä. 

Kimmo Sundström