”Kukkoslovakian” kultakaudella 2005-2008 autoritaarinen kuosi oli suosittu Vapaa-ajattelijain liitossa ja useammassa sen jäsenyhdistyksessä. Alkulähteenä on Helsingin Vapaa-ajattelijat ry.  

Turun Vapaa-ajattelijat torjuu jäsenyhdistyksen mallisäännön 2008

Turun Vapaa-ajattelijat ry (116750, perustettu 16.11.1936) oli vuonna 2008 heikossa hapessa. Yhdistyksen hallitus oli kuitenkin valmis edistämään autoritarismin sanomaa. 26.3.2008 sääntömuutos oli esillä yhdistyksen kokouksessa. Kun osanottajat vaativatkin sääntömuutosehdotuksen lähettämistä etukäteen jäsenille, hallitus perääntyi. Se veti sääntömuutosesityksen pois.  

Asiaan piti palata yhdistyksen syyskokouksessa 2008. Siitä ei tullut mitään (ks. Sääntömuutosta ei hyväksytty Turun Vapaa-ajattelijoissa (4.4.2008). Sääntömuutoksia ei hyväksytty, jatkettiin voimassa olleilla säännöillä.

Kotkan Vapaa-ajattelijat torjuu mallisäännön 2008

Samoihin aikoihin mallisääntö tyrmättiin myös Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:ssä (16621; perustettu 9.10.1929; ks. tarkemmin Mallisääntö torjuttiin myös Kotkan Vapaa-ajattelijoissa (13.4.2008).

Liittohallituksen pyrkimykset tunkea tämä mallisääntö alas jäsenyhdistysten kurkusta valuivat hukkaan. 

Liittokokouskauden 2011-2014 sääntötyöryhmä

Jälleen uusi tuhertajakollegio ahersi liitossa sääntökysymysten parissa liittokokouskaudella 2011-2014. Siihen kuuluivat Kari Pasanen (pj), Lasse Pylkki ja Petri Karisma.

Tässä kirjoituksessa käsitellään Vapaa-ajattelijain liitto ry:n jäsenyhdistyksen mallisääntöä vuodelta 2013. Se on liittohallituksen laatima eikä käynyt järjestökäsittelyssä jäsenyhdistyksissä.  Jäsenyhdistysten liitolle antama palaute olikin heikkoa.  

Miksi liiton jäsenyhdistyksen mallisääntö on jätetty yksinomaan liittohallituksen laadittavaksi?  Aikaisemmin jäsenyhdistyksen mallisääntö hyväksyttiin liittokokouksessa. Näin jäsenyhdistysten edustajat pääsivät suoraan vaikuttamaan sen sisältöön.  

Karkkilan liittokokouksessa 3.6.-4.6.1972 hyväksyttiin pitkään käytetyt jäsenyhdistyksen mallisäännöt. Näiden mallisääntöjen 9 § koski johtokuntaa, joka hallituksena hoiti yhdistyksen asioita. 9 §:n c)-kohdan mukaan johtokunnan tehtäviin kuului ”valvoa yhdistyksen virkailijoiden ja yhdistyksen toimikuntien toimintaa;”.

Ennakkotarkastettu mallisääntö rekisteröidään

Liiton Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) ennakkotarkastukseen jätetty mallisääntöasia tuli vireille 2.8.2013. Mallisäännöstä jätettiin kaksi versiota (A ja B). Versio A oli tarkoitettu niille jäsenyhdistyksille, jotka pitävät vain yhden vuosikokouksen ja versio B niille, jotka pitävät kaksi vuosikokousta. ”Versiot poikkeavat toisistaan siis vain § 9 ja § 11 osalta, muuten ne ovat identtiset”, kirjoitti Lasse Pylkki 5.2.2014 sääntötyöryhmän puolesta. 

Molemmat versiot rekisteröitiin 21.8.2013.  Mallisäännön valmisteli PRH:ssa lakimies Tiina Hiltunen.  Sen jälkeen ei tapahtunut mitään.

Jäsenyhdistyksilleen liitto tiedotti mallisäännöstä vasta 6.2.2014.

Mallisäännön ideana on, että jäsenyhdistyksen hyväksyessä sen sanatarkasti omiksi säännöikseen, asiat sujuvat nopeasti. Rekisteröintimaksu on 35 euroa, kun se muutoin on 85 euroa.

Mallisäännön peukaloiminen sen rekisteröinnin jälkeen on kielletty.

PRH:ssa hyväksytyssä mallisäännössä sääntöjen 6 § Hallitus ja sen kohta c) ilmaistaan näin:

”c) valvoa yhdistyksen toimihenkilöiden ja mahdollisesti hallitukselle kuuluvien tehtävien toteuttamista varten asettamiensa toimikuntien toimintaa;”.

Sääntötyöryhmä kuitenkin peukaloi kohtaa ja tulos oli tämä:

”c) valvoa yhdistyksen edustajien, toimihenkilöiden ja mahdollisesti hallitukselle kuuluvien tehtävien toteuttamista varten asettamiensa toimikuntien toimintaa;”.

Peukalointi on sen suuntainen, että sääntötyöryhmä tai liittohallitus on voinut hyvin tehdä sen tarkoituksella.  Muutos pyrkii - taas kerran - lisäämään hallituksen toimivaltaa ja tässä tapauksessa yhdistyksen kokouksen ja edustajien kustannuksella.

Edustajia voi olla monenlaisia. Tärkeimpiä edustajia varmasti ovat jäsenyhdistyksen valitsemat liittokokousedustajat. Edempänä tarkoitetaan juuri näitä. Liiton vaatimuksesta nämä tulee valita yhdistyksen kokouksessa. Näin edustajat voidaan valita myös vastoin hallituksen kantaa, vaikkapa yhdistyksen sisäisen opposition jäsenistä.

Liittokokous on liiton päätöksentekomuoto.  Valittujen liittokokousedustajien katsotaan tällöin toimivan liiton puolesta, ei vain jäsenyhdistyksensä puolesta. Heillä on vapaus käyttää päätösvaltaansa liitossa kuten haluavat. Jos jäsenyhdistys antaa heille joitakin evästyksiä, sen tekee yhdistyksen kokous. Hallitus ei voi valvoa eikä määräillä heidän toimiaan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Turun Vapaa-ajattelijain sääntömuutos  

Asia tuli julki, kun Turun Vapaa-ajattelijat ry (TUVA) oli, hyvässä uskossa, hyväksynyt liiton sille lähettämän sääntöversion ja halusi sen rekisteröiväksi ennakkotarkastettuna mallisääntönä.  Sääntömuutos saapui PRH:lle 29.4.2014. Asiaa käsitellyt lakimies kuitenkin havaitsi peukaloinnin: sääntömuutos lähetettiin 14.8.2014 takaisin korjattavaksi TUVA:lle.

TUVA:n puheenjohtaja Ritva Ahonen oli sitä mieltä, että yhdistyksen hallituksen tehtävänä on valvoa myös edustajien toimintaa, vaikka nämä olisikin valittu yhdistyksen kokouksessa.  Tällöin maksu tavallisena sääntömuutoksena hyväksytystä muutoksesta on 85 euroa.  Koska liitto oli mokannut, hän vaati liittoa maksamaan käsittelymaksujen erotuksen, 50 euroa.

Rovaniemen Vapaa-ajattelijain sääntömuutos

Sitten ilmeni, että myös Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry (201232; perustettu 16.11.2006) oli lähettänyt sääntömuutoksensa PRH:lle samoin siinä hyvässä uskossa, että se olisi PRH:n rekisteröimä, ennakkotarkastettu mallisääntö. PRH ei ollut reagoinut sääntömuutokseen kuten TUVA:n kohdalla.

Tässä vaiheessa PRH havaitsi itse tehneensä huolimattomuusvirheen. Sääntömuutoksen rekisteröinyt lakimies ei ollut havainnut tätä yhden sanan peukalointia. ROVA:n ilmoitus oli rekisteröity 18.8.2014 ennakkotarkastettuna sääntömuutoksena.  Virasto sanoi ryhtyvänsä toimiin asian johdosta.

Sääntötyöryhmä pakoilee vastuuta

Oppositiota edustanut Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n liittokokousedustaja Kim Sjöström oli Tampereen liittokokouksessa 14.6.-15.6.2014 vaatinut, että liittohallitus kantaa vastuuta laiminlyönneistään. 

Vastuuta kartetaan. Liiton laiminlyöntien paljastuttua Kari Pasanen kirjoitti 21.8.2014 Yhdistykset-sähköpostilistalla: ”Se voi olla minun virheeni mutta se ei kai ole oleellista, kuka teki virheen.”

Kyllä se on oleellista. Oppositio tahtoo vaihtaa virhetehtailijat parempiin luottamushenkilöihin.  Vastuunpakoilu kuuluu imagofasistien varustuksiin, mutta mieluummin kannatamme vastuuntuntoisia luottamushenkilöitä. Johan yhdistyslakikin vaatii, että hallituksen on hoidettava huolellisesti yhdistyksen asioita. Tässä on taas yksi esimerkki lisää huolellisuuden puuttumisesta.  

Mallisääntö liittovaltuuston toimivaltaan

Ehdotan, että jäsenyhdistyksen mallisäännöstä päättäminen sääntömääräyksellä tai muutoin annetaan liittovaltuuston toimivaltaan, jolle se luontevasti kuuluu. Mallisääntö tulisi valmistelun aikana myös lähettää jäsenyhdistyksille lausuttavaksi. Lausunta-aikaa tulee antaa vähintään kuusi kuukautta. 

Kimmo Sundström
 

JK. Liitto lähetti 28.8.2014, siis vuosi ja viikko mallisäännön rekisteröinnin jälkeen, jäsenyhdistyksen mallisäännön (versiot A ja B) jäsenyhdistyksille.  Projektikoordinaattori Jouni Vilkan saate kokonaisuudessaan: 

”Ilmeisesti aiemmin on jostain syystä jettu virheen sisältäviä mallisääntöjä. Ohessa korjatut versiot.”

Minä en havaitse tässä minkäänlaista anteeksipyyntöä, ei edes pahoittelua.  Virheellisten ”mallisääntöjen” lähettämisen syy ja tunarit salataan. - Jettu mikä jettu.