Vapaa-ajattelijain liitto ry:n sääntöihin tuli Susisääntöjen (2005; rekisteröity 18.1.2006) 8 §:n kohta 4., jonka mukaan varsinaisen liittokokouksen (LK) tehtävänä oli hyväksyä liiton tavoitteet ja strategia seuraavaksi liittokokouskaudeksi.

Järvenpään LK:ssa 11.-12.6.2005 hyväksyttiin ensi kertaa tällainen asiakirja. Se kulki nimellä kolmevuotissuunnitelma vuosille 2006-2008. Asia oli esityslistaehdotuksen kohta 14., ja kohta käsiteltiin ensimmäisen kokouspäivän 11.6.2005 viimeisenä asiana.

Vuotta 2005 aiemmin LK oli hyväksynyt liiton tulo- ja menoarvion sekä toimintasuunnitelman vain LK:sta seuraavaksi vuodeksi. Seuraavan toimintasuunnitelman oli hyväksynyt silloinen liittoneuvosto (nykyisin liittovaltuusto, LV) LK:sta seuraavan vuoden syksyllä (liiton säännöt 15 §, 4. kohta, ks. Säännöt 1994).

Suunnitelma pidemmälle tulevaisuuteen olisi hyödyllinen, jos liittohallitus (LH) ja LV antaisivat sille sen painoarvon, joka sille kuuluu. Näin ei tapahdu.

Kolmivuotissuunnitelma 2006-2008

Ensimmäinen kolmivuotissuunnitelma oli jonkinlainen liittoa kuusi vuotta (1999-2005) johtaneen Erkki Hartikaisen testamentti liitolle. (Hän ei tosin itse enää tullut LK:een. Kokous oli liiton historian pohjakosketus.) Siinä oli neljä pääotsikkoa (A Oma toiminta, B Oikeusturva, C Lainsäädäntö ja D Omaisuus ja lahjoitukset). Kussakin oli useampia alakohtia (A01 Järjestötoiminta, A02 Julkaisutoiminta, A03 Elämäntapa, A04 Yhteistyö, A05 Aate; B06 Nykyiset lait, B07 Lakien uusiminen; C08 Lainsäädäntö, C09 Julkishallinto, C10 Kirkollisverot, C11 Uskontokuntien tuki, C12 Uskonnonopetus ja teologiset tiedekunnat, C13 Uskonrauhapykälät, C14 Hautausmaat; D15 Liiton omaisuus, D16 Valtionapu, D17 Testamentit ja lahjoitukset, D18 Talous).

Suunnitelmaan oli merkitty vuosi, jolloin LK-kauden aikana tavoite tuli saavuttaa. Tavoitteita kuvailtiin vielä lyhyesti. Useiden tavoitteiden kohdalla oli vain huomautus, esimerkiksi ”Ohjeistetaan”, ”Tehostetaan” tai ”Tarvittaessa”. Tällainen suunnitelma kelpaisi liitolle vaikka yhdeksäksi vuodeksi (kolme LK-kautta). Vuosien varrella ohjeistettaisiin toimintaa tarkemmin, yliviivattaisiin toteutuneet kohdat ja harkittaisiin myös sitä, pitäisikö joitakin suunnitelmia muuttaa tai luopua niistä kokonaan.

Tarkastellaan muutamia vanhan kolmivuotissuunnitelman (2006-2008) kohtia.

Toteutuneita tavoitteita

(1) Siirrytään yhden jäsenmaksun järjestelmään (tavoite 2006).
(2) Tehostetaan lausuntojen antamista (tavoite 2006).
(3) Uskontokuntiin kuulumattomia ”paljon” (tavoite 2006), ”enemmän” (tavoite 2007) ja ”vielä enemmän” (tavoite 2008).
(4) Osallistutaan kirjamessuille ja muille messuille (tavoite 2006-2008).
(5) Vapaa Ajattelijan taitto uudistetaan (tavoite 2006).
(6) Omakehuryhmä (tavoite -).
(7) Ei omisteta pörssiosakkeita (tavoite -).

Toteutumattomia tavoitteita

(1) Jokaisella jäsenyhdistyksellä www-sivut (tavoite 2006).
(2) Jäsenhankintakampanja yhdessä jäsenyhdistysten kanssa (tavoite 2006).
(3) Kulttuuriohjelma saatetaan ajan tasalle lainsäädännön muutosten seurauksena (tavoite 2006).
(4) Iltapäivätoiminta ja uskonnoton päiväkotitoiminta lapsille (tavoite 2006).
(5) Perustetaan Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle vapaa-ajattelijayhdistysten hautausmaat (tavoite 2006).
(6) Perustetaan vapaa-ajattelijayhdistykset maakuntakeskuksiin (tavoite 2006).
(7) Helsinkiin perustetaan kunnallinen hautausmaa (tavoite 2006).
(8) Laki kunnallisista hautausmaista (tavoite 2006). (9) Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n kustannustoiminta jatkuu, yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset turvataan liiton toiminnalla (tavoite 2006).
(10) Ateismia pidetään esillä, jotta sana vakiintuu kieleen (tavoite 2006).
(11) Yleisradion hartausohjelmat poistetaan (tavoite -).
(12) Kirkkojen ”jäsenmaksun” kanto poistetaan verotuksen yhteydestä (tavoite 2006).
(13) Kristillisten järjestöjen valtionapu lakkautetaan (tavoite -).
(14) Teologiset tiedekunnat lakkautetaan valtion yliopistoista (tavoite 2006).
(15) Uskonnon opetus lopetetaan kouluista (tavoite 2006).
(16) Uskonrauha- ja jumalanpilkkapykälät kumotaan (tavoite 2006).
(17) Hautausmaat siirretään kunnille (tavoite 2006).
(18) Valtionapu kehittyy uskonnottomien määrän kasvun mukaan (tavoite 2006).
(19) Saadaan testamentteja 100.000 euroa vuodessa (tavoite 2008).

Liiton tavoite oli myös, että yhteisöveron antaminen seurakunnille lopetetaan. Tavoite toteutui vuoden 2016 alussa, mutta tilalle tuli valtiokirkkojen valtionrahoitus (mm. 114.000.000 euroa evankelis-luterilaiselle kirkolle). Toiminta ei tehostunut, sitä ei avattu kilpailulle eikä rahaa säästynyt yhtään. Yhteisöveroa maksavien (lähinnä yrityksiä) verotaakka ei keventynyt, koska aiemmin valtiokirkkojen saamat yhteisöverot vain tilitettiin muille tämän veron saajille. Yleinen verotaakka kasvoi, kun kirkkojen valtionrahoitus astui voimaan.

Johtopäätös: lähes kaikki konkreettiset tavoitteet jäivät toteutumatta LK-kautena 2006-2008 eivätkä ole toteutuneet sen jälkeenkään. Monissa asioissa tapahtui heikennystä verrattuna vuoteen 2005. Vapaa-ajattelijain liitto ei ole kyennyt ajamaan ja kehittämään uskonnottomien etuja, oikeuksia ja kulttuuria. Se on muuttunut lahkomaiseksi keskustelukerhoksi ja huomion kerjääjäksi (imagofasismi 2011-).

    Vapaa-ajattelijain liiton toimistohuoneisto Helsingissä, Neljäs linja 1. Hiljaista on. Ovisyvennyksen näyteikkunan alapeltiin on ilmestynyt uusi töherrys.

Liiton strategia ja tavoitteet 2017-2020

Pääsihteeri Esa Ylikoski lähetti mainitun asiakirjan LH:n puolesta jäsenyhdistyksille 25.3.2017. Kun sitä verrataan aikaisempaan suunnitelmaan ja otetaan huomioon myös LV:n hyväksymä toimintasuunnitelma vuodeksi 2017, vuosiväliksi tulisi merkitä 2018-2020. Ylikosken mukaan LK päättää asiasta LH:n esityksen pohjalta. Tällaista rajoitetta säännöissä ei ole (Säännöt 8 §, 4. kohta); mikä hyvänsä jäsenyhdistys tai sellaisen yksityinen jäsen voi tehdä oman esityksensä. On kuitenkin hyvä, että LH valmistelee oman esityksensä.

Saatu asiakirja ei ollut lopullinen LH:n esitys. Sellainen tehdään myöhemmin, 29.4.2017 pidettävässä LH:n kokouksessa, kun liitto on ensin vastaanottanut mahdollista palautetta.

LK päättää asiakirjasta ja voi myös muuttaa LH:n esitystä. Muitakin kilpailevia esityksiä voi vielä tulla sillä ehdolla, että LH niitä kannattaa. Tämä on epätodennäköistä, sillä LH ajaa toki omaa esitystään.

Koska tämän kirjoittaja kuuluu liiton oppositioon, tässä kirjoituksessa kiinnitetään päähuomio niihin kohtiin, joita asiakirjassa on syytä vastustaa tai arvostella.

1. Toiminta-ajatus

Esityksen mukaan liitto edistää ”humanistista etiikkaa”.

Entisenä humanistina olen tästä eri mieltä. Liiton tulee pitäytyä vapaa-ajattelun traditiossa ja esitellä sen mukaista sekulaaria etiikkaa. Se on paremmin perusteltavissa kuin humanistinen etiikka.

2. Visio

Esityksen mukaan vapaa-ajattelijat tavoittelevat ”sekulaaria yhteiskuntaa”.

Tämä on pääasia, mutta tulee mainita erikseen sekulaari valtio ja sekulaari yhteiskunta. Tavoittelemme molempia. Maallistumiskehitys tapahtuu ensin monilla tahoilla yhteiskunnassa. Valtio tulee perässä ja muuttuu sekin.

Arvosekamelska jatkuu tässä kappaleessa. Mainitaan ”yleisinhimilliset arvot”, muttei kerrota, mitä ne ovat. Edelleen mainitaan ”humanistiset arvot” kertomatta, mitä ne ovat. Ei visiota voi kirjoittaa siten, että jätetään lukijain arvattavaksi, mitä tarkoitetaan.

3. Arvot

Tässä kappaleessa toistuu sanonta ”yleisinhimilliset arvot”. ”Sekulaarin humanismin perusarvoihin” kuuluu ”mm. ajatuksen vapaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, totuus, hyvyys, viisaus, kohtuullisuus, rakkaus, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus.”

Nyt tuli arvoja. Ongelma on, ettei kymmentä mainittua seikkaa aseteta mihinkään keskinäiseen järjestykseen. Tulos on sekamelska, imagofasistinen unelmahöttö, joka tarjoillaan lukijoille kuin uskonto. Tässä näkyy humanismin rappeuttava vaikutus. Korkeiden arvojen joukko tulee rajata pieneksi eli valita tärkeimmät.

4. Strategiset perustavoitteet

4.1 Kirkon ja valtion suhde uudistetaan

LH vaatii, että väestörekisterissä oleva, henkilöä koskeva uskontomerkintä, lopetetaan.

Kohtaa pitää täydentää. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien kohdalla on tässä kohdassa rekisterissä tyhjä tila. Myös sellainen merkintä pitää poistaa. Valtiota pitää kieltää keräämästä, luovuttamasta ja säilyttämästä tietoja, jotka koskevat henkilön uskonnollista tai ateistista asemaa. Tieto ei ole tarpeen sekulaarissa valtiossa, jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti uskonnollisesta tai ateistisesta asemasta riippumatta.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että koko uskonnollisten yhdyskuntien järjestelmä tulee kumota.

4.2 Uskonnonopetus poistetaan kouluista

LH kannattaa elämänkatsomustiedon (ET) ”avaamista” kaikille valittavaksi katsomusaineeksi uskonnonopetuksen vaihtoehtona.

Vapaa-ajattelijain liiton LH lähti tälle tielle syyskuussa 2010, vastoin silloin voimassa olleita Piikkiön LK:n päätöksiä. Aloite tuli tamperelaisten imagofasistien suunnasta. LH:n ei pidä rikkoa LK-päätöksiä. Nyt liitto on hakannut päätään seinään yli kuusi ja puoli vuotta saavuttamatta mitään.

Imagofasistisilla julkisuustempuilla on koetettu aikaansaada ”kantoaaltoa”, joka saisi yleisön kannattamaan liiton kantaa, turhaan. LH:n jäsen Kimmo Laine on havainnut, että tämä on turhaa. Miksi vapaa-ajattelijat eivät huomaa, ettei eduskunta säädä mitään lakimuutoksia niin tärkeässä asiassa kuin uskonnon opetus ilman evankelis-luterilaisen kirkon suostumusta? Vapaa-ajattelijoiden pitää keskittyä edistämään uskonnottomien etuja. ET:n ”avaaminen” ei vahvistaisi ET:a vaan voisi tuhota sen lutikkainvaasion takia.

4.4 Tiedepohjainen maailmankuva ja rationaalinen ajattelu vahvistuvat

LH torjuu julkisen vallan tukemat uskonnolliset koulut.

Tämä kanta varmaan kelpaa ateisteillekin. Mutta on otettava huomioon, että nykyisen katsomusopetusjärjestelmän on tarjottava kristityille, muslimeille ja ainakin nykyisin olemassa oleville suurimmille uskonnollisille ryhmille mahdollisuus kristinuskon, islamin jne. opetukseen, kun kerran uskonnottomille tarjotaan ET-opetusta. Suomen katsomuspetusjärjestelmä on koko olemassaolonsa ajan ollut ylivapauden tilassa, mikä tekee siitä Pohjolan parhaan. Se tarjoaa enemmistölle opetusta, johon kuka hyvänsä vähemmistöön kuuluva pääsee, myös ortodoksioppilaat, jos ortodoksista opetusta ei anneta. Toisaalta se tarjoaa jokaiselle vähemmistölle mahdollisuuden saada oman uskonnon opetusta ja uskonnottomille saada ET-opetusta. Järjestelmä syntyi vapaa-ajattelijoiden toiminnan tuloksena. Sitä parempaa ei ole vielä keksitty. Vielä pitää nähdä se, mikä ei näy: riidat puuttuvat. Se on hyvä se.

Ruotsi on maallistumisessa kymmenen vuotta Suomea edellä. Siellä on paljon uskonnollisiakin kouluja, joita kutsutaan vapaakouluiksi. Poliitikot eivät pidä niistä (ja uskaltavat sanoa sen) kuten eivät pidä Suomessakaan (vaikka eivät uskalla sanoa mitään). Muttei Ruotsikaan ole vielä sekulaari yhteiskunta ja valtio. Ei ole realistista, että Suomi jollakin tavalla kiilaisi Ruotsin ohi. Suomi saa odottaa, Suomi on seurailija.

4.5 Humanistinen etiikka ja elämänkatsomus edistyvät

Tässä kappaleessa LH toistaa puheen ”yleisinhimillisistä arvoista” ja ”humanismista”.

Tätä pitää täsmentää. Humanismin ihmiskeskisyys tekee siitä auttamatta katsomuksen, jota monet vapaa-ajattelijat, sekularistit ja ateistit eivät voi hyväksyä. Maailmassa on muitakin olentoja kuin ihmiset ja nämä tulee ottaa huomioon. Ihmisten hillittömästä lisääntymisestä ja näiden mielettömästä toiminnasta (mm. sodat) aiheutuu erittäin vakavia ongelmia kaikille.

    Vapaa-ajattelijain ohjausta asiakkaille ovisyvennyksen näyteikkunassa.

5.2 Etujen ja oikeuksien puolustaminen

LH haluaa suunnata neuvontaa myös viranomaisille.

Tämä on arvoituksellista. Nyt ei näytä siltä, että liitolla olisi pätevyyttä tähän. Oikeusturvatoiminnassa on tärkeää, ettei tuoteta vapaa-ajattelun uhreja eikä ylläpidetä lahkotoimintaa kuten liitossa on tapahtunut. Oikeusturva on iso ja vaativa toimintalohko, jota oikeat ihmisoikeusjärjestöt (usein täysin palkattuine ammattilaisineen) hoitavat paremmin kuin mihin liitto (vapaaehtoisvoimin) pystyy. Joka tapauksessa vapaa-ajattelijoille ei ole iloa siitä, jos liitto ajaa evankelis-luterilaisten kristittyjen etuja kuten se katsomusopetuksessa ajaa tai ainakin kuvittelee ajavansa. Liiton pitää selvittää, mitkä ovat uskonnottomien ongelmat ja kohentaa näiden etuja.

5.4 Julkisuus ja viestintä

LH tahtoo edelleen julkaista Vapaa Ajattelija -lehteä.

Voin kannattaa tätä. On murheellista, että lehti on heikentynyt niin paljon niistä ajoista, jolloin viimeksi Jussi K. Niemelä sitä vuonna 2010 toimitti. Liiton sisäisten riitojen ja hörhöilyn takia puheenjohtaja Niemeläkin kypsyi koko vajaritoimintaan ja lähti pois.

Lehdessä on joskus joku hyväkin kirjoitus. Niistä kirjoittajista, jotka ovat julkaisseet ainakin yhden hyvän kirjoituksen mainitsen tässä Esa Ylikosken, Jori Mäntysalon, Kimmo Laineen ja Binar Mustafan. Ateistien kotisivulla (www.ateistit.fi) on arvioitu jokainen viime vuosina ilmestynyt Vapaa Ajattelija -lehden numero erikseen. Vaikka hyviä kulttuurilehtiä varten on saatavissa valtion kulttuurilehtitukea, Vapaa Ajattelija vajosi niin alas, että menetti tuen kokonaan.

Liitolla on omat nettisivut, keskustelupalsta Kinatori, Facebook-sivut ym. LH:n mielestä näissä kanavissa voidaan vaihtaa informaatiota ja mielipiteitä, jolloin syntyy vuorovaikutusta.

Vuorovaikutus on jäänyt enimmäkseen vajaa-ajattelijoiden väliseksi toiminnaksi. Liitto on sulkenut informaatiotilan monilta toisinajattelijoilta, myös ateisteilta. Tämä on tietysti jokaisen diktatuurin käyttämä keino.

5.6 Järjestötoiminta

Järjestötoimintaa kuvaavassa kappaleessa kirjoitetaan: ”Keskinäinen vuorovaikutus vapaa-ajattelijain keskuudessa on ystävällistä sekä ihmisten erilaisuutta ja mielipiteitä kunnioittavaa.”

Tämä sai hieman hymyilemään. Mitähän tästä ajattelevat vapaa-ajattelun uhrit, pois potkitut monet liiton työntekijät sekä järjestötyöhön tympääntyneet ja kypsyneet aktiivit? Tämä kohta olisi vähemmän valheellinen, jos se muutettaisiin pyrkimykseksi mainittuun suuntaan.

Kun Helsingin Vapaa-ajattelijat ry (HVA) 4.6.2010 (ks. tarkemmin Helsingin Vapaa-ajattelijat järjesti pornotempauksen (26.6.2010)) järjesti pornotempauksen, vapaa-ajattelijain ystävällisyys ja toisten erilaisuutta sekä näiden mielipiteitä kunnioittava käyttäytyminen ilmeni seuraavin tavoin. Tempausta vastustava mielipide selitti, että ”minkään lahkon ei pitäisi kaapata liittoa itselleen” (Esa Ylikoski 2.6.2016). Haluttiin luoda ristivetoa HVA:n ja liiton välillä, kun lisäaineksia siihen löytyi tamperelaisten imagofasistien joukosta.

Tempausta kannattavat ja vastustavat mielipiteet näyttivät vastapuolen kannattajille ovea liitosta. Tempausta vastustaneille ehdotettiin oman yhdistyksen (Vapaat ja puhdasmieliset moralistit) perustamista. ”Pornokampanjaan fiksoituneille” ehdotettiin, että he perustavat Pro porno tai Pornopirkot ja -petterit yhdistyksen (Kinatori 18.6.2010).

Vapaa-ajattelijain ystävällisyys ja keskinäinen kunnioitus huomattiin moderaatioportaassa asti. Moderaattori Marko Koivuniemi antoi 18.6.2010 julkisen varoituksen Ylikoskelle.

5.7 Jäsenhankinta

LH katsoo tarpeelliseksi lisätä henkilöjäsenten määrää.

On hyvä, että tämä tarve ilmaistaan selvästi. Vuoden 2010 jälkeen, ja jäsenmäärän edelleen laskiessa, on herännyt kysymys, onko henkilöjäsenten määrä muuttunut liitolle yhdentekeväksi. Jos toiminta kerran on siirtynyt nettiin, mihin henkilöjäseniä oikeastaan tarvitaan? Netissähän keskusteluun yms. voi osallistua kuka hyvänsä olematta jäsen.

”Uskonnottomien ihmisoikeudet eivät edisty ilman Vapaa-ajattelijain liittoa, ...” ajattelee LH.

Toteamus on selvästi väärä. Vapaa-ajattelijoiden ihmisoikeuksia puolustavat oikeat ihmisoikeusjärjestöt ja myös muut uskonnottomien järjestöt kuin liitto.

5.8 Talouden vahvistaminen

LH haluaisi kohentaa rahoitusta tehostamalla liiton omaa varainhankintaa.

Vielä 1990-luvulla liitto sai testamentteja lähes vuosittain. Mutta kaikenlaiset rettelöt, oikeudenkäynnit, jäsenyhdistysten erottamiset, yhteistyö kirkon kanssa, holtiton rahankäyttö, testamenttaajien antamien määräysten huomiotta jättäminen yms. tuhosi liiton maineen. Useissa liiton tilinpäätöksiä koskeneissa uutisissani olen maininnut tavallisesti myös jotakin liiton saamista lahjoituksista. Kun niiden määrä vuodessa on 0-50 euroa, ei voida puhua mistään jäsenistön tai yleisön luottamuksesta liittoa kohtaan. Tällainen luottamus voidaan tuhota muutamassa vuodessa, mutta sen rakentaminen kestää helposti kymmenen vuotta tai enemmän. Liiton pitää ensin tehdä rakennustyö ja pyytää lahjoituksia sitten.

LH tahtoisi hankkeistaa liiton perustoimintaa ja saada siihen projektirahoitusta.

Tässäkin pyrkimys on hyvä. Liitto koetti esimerkiksi saada kahdesti RAY:n rahoitusta projektilleen. Molemmilla kerroilla hakemus tyrmättiin. Olen aiemmin kirjoittanut tästä. Syynä on se, ettei liiton osaaminen riitä eivätkä jäsenjärjestöt tai näiden jäsenet ole riittävän aktiivisia. Liitolla on paljon ongelmia ilman uusiakin projekteja.

LH ajattelee, että projektirahoituksella voitaisiin myös palkata uutta henkilöstöä. Tämä on vastakkaissuuntainen toive siihen nähden kuinka liitto on toiminut. Kaikki liiton palkkalaisethan irtisanottiin. Nyt palkkaa saa vain yksi osa-aikainen henkilö. Hänet palkattiin sisäpiiristä ilman avointa hakua.

LH:n ja palkattujen työntekijöiden yhteistyö liitossa tuhottiin järjestelmällisestä vuodesta 2003 lukien. Myös erilaiset tukityöllistetyt palkkalaiset ovat kaikonneet liitosta vähin äänin kuka minnekin. Kun LH:kin valitaan klikkipolitiikalla, uusien projektien lanseeraaminen ei ole minusta realistista.

Kimmo Sundström