Helsingin Vapaa-ajattelijat ry (HVA, 45349, perustettu 2.3.1936) järjesti 4.6.2010 kello 14-18 Kolmen sepän patsaalla, Helsingissä, tempauksen, jossa uskonnollista kirjallisuutta ja lehtiä saattoi vaihtaa pornolehtiin. Vaihdossa kelpasivat Raamatut, Koraanit, virsikirjat, Vartiotorni-lehdet ja muukin uskonnollinen kirjallisuus. 

    Tarja Koivumäki ja Joni Pelkonen vaihtavat Raamattuja pornolehtiin. 

Tiedotusvälineet suhtautuivat tempaukseen hanakan myönteisesti. Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja muissakin lehdissä sekä medioissa oli kosolti uutisia ja muuta juttua asiasta. Tässä mielessä tempaus onnistui. Uskonnollisella ja konservatiivisella puolella tietysti paheksuttiin tempausta. Myös jotkut ateisteiksi ilmoittautuvat arvostelivat tempausta. 

Tempauspäätöksestä äänestettiin 

HVA:n hallitus äänesti asiassa. Nykyhallituksessa on 10 varsinaista ja 4 varajäsentä. Pöytäkirjan mukaan tempauksen puolesta äänesti 4 jäsentä, vastaan 1 ja tyhjää 1. Huomattava osa jäsenistä ei ollut läsnä. Puolesta äänestivät pj Jussi K. Niemelä, vpj Tarja Koivumäki sekä Jarmo ja Susanna Niinimäki. Vastaan äänesti Esa Ylikoski. Myös Ari Kähärä vastusti lievästi tempausta. Markku Pääkkönen äänesti tyhjää. 

Ylikosken mukaan tempauspäätös olisi voinut olla toinen, jos hänen hengenheimolaisiaan olisi ollut enemmän läsnä kokouksessa. Hän moitti sitä, ettei tempausasiaa ollut mainittu kokouskutsussa tai muutoin etukäteen. Koivumäki vastasi, että esityslistakäytäntö on ollut varsin epämuodollinen koko ajan. 

Kukkosmieliset käyttivät taannoin Vapaa-ajattelijain liitossa törkeästi hyväkseen sitä, että liittohallituksen päätettäviksi otettiin vasta kokouksessa ”hiha-asioina” tärkeitäkin asioita, joista vallitsi erimielisyys. Näin tapahtui siitä huolimatta, että liittohallitus itse oli aiemmin hyvän sään aikana toisin päättänyt. Ehkä puheenjohtajan olisi pitänyt estää tällainen ala-arvoinen toiminta. Mutta tilanne oli hankala, koska kukkosmielisiä oli viisi ja muita vain neljä. 

HVA:n hallituksessa osa jäsenistä saa ennen kokousta enemmän informaatiota kuin muut. Kukkosmieliset voivat nyt miettiä tuntuuko kivalta. 

Johtopäätöksiä äänestystuloksesta: 

1. Valta on siirtynyt ja pysynyt pj Niemelällä ja tämän lähimmillä tukijoilla. Näin siitä huolimatta, että tämä tukijoukko on harventunut ja muuttunut kuoleman ja riitojen seurauksena ja että kukkosmieliset vahvistivat tuntuvasti asemiaan edellisessä syyskokouksessa; 
2. Uusia ideoita saa nyt esittää. Tempauksen vetäjistä Tommi Paalanen ei tällä hetkellä ole hallituksen jäsen, ja Tarja Koivumäki on aivan uusi hallitusjäsen. He saivat tempaukselle puheenjohtajan ja muidenkin hallitusjäsenten tukea; 
3. Tempauksen lanseerajia ei erotettu yhdistyksestä eikä tempausta muutenkaan sabotoitu sen vastustajien toimesta. 

Kukkosmielisiä henkilöitä ei Kolmen sepän patsaalla näkynyt Henrik Sawelaa ja tamperelaista Teuvo Kantolaa lukuun ottamatta. Molempien käyttäytyminen siellä vaikutti siltä, että he hyväksyivät tempauksen. Esa Ylikoski purnasi lukuisin ja pitkin viestein tempausta vastaan liiton keskustelulista Kinatorilla. Hän arvosteli tempausta myös muilla foorumeilla. 

Imagofasistien rivit hajosivat 

Imagofasistien rivit hajosivat tempaukseen suhtautumisessa täysin. Oli ehdotonta vastustusta, jossa tempaus nähtiin vapaa-ajattelijoiden imagon vahingoittamisena. Jossakin puheenvuorossa liitolla nähtiin jopa olevan jotakin arvovaltaa, joka nyt rapistuisi. Toisaalta taivuttiin myös kampanjan hyväksymisen kannalle. Kolmanneksi havaittiin hoipertelija, joka ei ottanut selvää kantaa puolesta tai vastaan. 

Tempauksen sisältö 

HVA jakoi yleisölle esitettä, jossa tempauksen idea kerrottiin. Uskonnot pyrkivät normittamaan ihmisten seksuaalikäyttäytymistä, joka joskus johtaa ongelmiin, jopa väkivaltaan ja murhiin. Kaikki ihmiset eivät hyväksy uskontojen norminantoa. Koska porno edustaa vastakkaista ajattelutapaa, tempauksessa annettiin vaihtoon pornolehtiä. Laillisesti ja eettisesti tuotettu porno on elinkeinotoimintaa ja kuuluu kaikkinensa sanan- ja ilmaisuvapauden piiriin. Seksuaalinen vapautuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo käyvät käsi kädessä. Tempaus perustui vapaaehtoisuuteen eikä rahaa vaihdettu. Sitä tukivat Hustler, Jallu ja Seksualistin päiväkirja –blogi. 

    Entinen kristitty Teuvo Moisa (vas.) ja Jussi K. Niemelä ihastelevat Moisan Raamattua. Sen kannessa on kultainen risti ja kultakirjaimin omistajan nimi. Niemelä oli niin ilahtunut kirjasta, että Moisa sai vaihdossa poikkeuksellisesti kolme pornolehteä. 

Tempauksen aktiivit 

Tempaus lähti liikkeelle Tommi Paalasen ideasta. Yhdessä Tarja Koivumäen kanssa he olivat sen päätekijöitä. Tempauspaikalla Jussi K. Niemelä oli koko ajan mukana, samoin liiton järjestösihteeri Joni Pelkonen ja muutamia muitakin aktiiveja. 

Tempaus oli pienimuotoinen. Vaikka aivan vaihtopöydän läheisyydessä oli kristittyjen vastakampanja, se sai osakseen vain vähän median huomiota. Kristityt möykkäsivät ja häiritsivät vaihtotoimintaa sekä tunnelmaa aika lailla puhumalla megafoneihinsa. Paikalla oli useampia saarnamiehiä ja uskonnollisten lehtisten jakelijoita, mutta myös yksi vanhempi, mustaan papinpaitaan pukeutunut mies. Kristittyjen sanoma oli luonteeltaan iljettävää, helluntailaistyyppistä Jeesus-pornoa. Kristityt eivät muutoin pyrkineet keskeyttämään vaihtotempausta, mutta he koettivat kiihottaa muslimeita saapumaan paikalle rähisemään. Isompaa muslimien ryhmää ei kuitenkaan paikalle saapunut. 

    Tempaus on ohi. Tommi Paalanen siirtää kirjasäkkejä autoon. Säkkejä oli neljä kappaletta. Vaihdossa tuli kristillisen kirjallisuuden lisäksi kaksi Koraania, suomen- ja englanninkielinen. Erityisen pyhänä pidettyä, arabiankielistä Koraania ei tullut. Se on muslimien mielestä heidän jumalansa, Allahin, omaa puhetta. 

Keskustelua syntyi 

Vaihda Raamattusi pornoon! oli tempauksen iskulause. Tempaus herätti keskustelua. Esimerkkinä mainitsen toimittaja Anu Silfverbergin Helsingin Sanomissa 10.6.2010 julkaiseman, kriittisen kolumnikirjoituksen Ateismin-pilkkaa. Tätä kirjoitusta suositteli Facebookissa 2 354 henkilöä ja kirjoitus keräsi 591 kommenttia. Se on paljon jopa Helsingin Sanomissa. 

Tommi Paalanen ja Tarja Koivumäki ovat vastailleet arvostelijoille ja kyselijöille asiantuntevasti. Tempaus oli poikkeava, mutta siinä oli vahva asiantynkä. Kun terveyskeskuslääkäri Timo I. Vasama oli Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajana, hän sanoi, että on kolme asiaa, jotka panevat suomalaisten päät sekaisin: viina, seksi ja uskonto. Tämä tempaus koski nyt seksiä. 

Ei ole helppoa löytää laillisia ja edes pääosin myönteisiksi koettuja ideoita, joilla saavutetaan maksutta laaja julkisuus. Pitää käyttää myös harkintaa. Tämäkin tempaus johti kristittyjen tekemään rikosilmoitukseen, joka kuitenkin valui hukkaan. Poliisi ei käynnistänyt asiassa edes esitutkintaa. 

Vapaa-ajattelijoita on vaivannut laiskuuden lisäksi myös arkuus ja pelko. Ehdotin aikanaan tamperelaisille vapaa-ajattelijoille, että menisimme Hämeenkadulle jakamaan Vapaa Ajattelija –lehtiä, kohtaamaan ihmisiä kasvoista kasvoihin. He empivät ja keksivät yhtä ja toista aihetta kieltäytyäkseen tästä. On mukavampi istua kotona tietokoneen ääressä. Lupasin itse tulla Helsingistä vetämään tempausta heidän kanssaan, mutta ei sekään saanut heitä liikkeelle. 

Tempauksesta on luvassa kuvareportaasi Vapaa Ajattelija –lehdessä. 

Kimmo Sundström

JK. Mitä on imagofasismi ja keitä imagofasistit ovat. Imagofasismi on suuntaus, jossa toiminnan merkitys ei perustu itse toimintaan ja sen vaikutuksiin vaan yleisössä synnytettyyn mielikuvaan. Mielikuva on mittapuu. Imagofasismi ei ole populismia, koska sen vaikutussuunta on ”ylhäältä alas” ja ”keskeltä ulospäin”. Se ei ole iloista ja spontaania hihhulointia, vaan harkittua manipulointia. Manipuloidut mielikuvat ovat labiileja, sillä niiden kiinnittyminen todellisuuteen on heikkoa tai puutteellista. 

Imagofasismin pääkannatus on Tampereella, mutta Tampereen klikin myötä se on saanut kannatusta myös Helsingissä ja muuallakin. Vain liiton entinen pääsihteeri ja nykyinen liittohallituksen tamperelainen jäsen Jori Mäntysalo kutsuu itse itseään imagofasistiksi. Kesäkuun lopussa 2010 Mäntysalo esitti Kinatorilla imagofasistien uskontunnustuksen: ”Virheiden välttäminen on tärkeämpää kuin oikeiden asioiden tekeminen.” Imagofasismi on siis myös opportunismia ja riskien karttamista uusien innovaatioiden kustannuksella. Sen pyrkimys rajoittaa ateistien ja vapaa-ajattelijain toimintaa sekä karkottaa pois toimijoita luomalla jonkinlainen oikeaoppisuuden ja päsmäröinnin ilmapiiri on samankaltainen ja johtaa samoihin seurauksiin kuin aiemmin kukoistanut kukkosmielinen toiminta liitossa ja Helsingin Vapaa-ajattelijoissa.

JK2. Yli kaksi ja puoli vuotta HVA:n pornotempauksen jälkeen keskustelu tästä neljän tunnin tempauksesta jatkuu. Vapaa-ajattelijat muistetaan tempauksesta ja 22.6.2009 alkaneesta kahden viikon bussimainoskampanjastaan. Viime mainitun kampanjan mainoslause oli Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä. Oltiinpa pornotempauksesta mitä mieltä hyvänsä, sen vaikuttavuutta ei voi kiistää.

Hiljan (22.12.2012) löylyä löi Helsingin Sanomien kolumnisti Suvi Ahola kirjoituksellaan Myös ateisti voi kuulua kirkkoon. Näin on. Ja suomalaisten ateistien enemmistö kenties löytyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisältä. Mutta eivät he ole kirkon jäseniä siksi, että uskoisivat kirkon opetukseen.

Kimmokkeena viimeaikaiselle keskustelulle on ollut kirkon nelivuotiskertomus 2008-2011, johon on kirjattu tapahtunutta. Ahola kysyy onko hän tapakristitty? Hyvä kysymys. Hän kertoo kasvaneensa "täysin maallistuneessa kodissa", muttei kerro rikastuiko hänen ateisminsa jollakin tavoin tässä vaiheessa. Epäsuorasti selviää, että hän vältti rippikoulun siinä iässä, missä nuoret rippikouluun yleensä joutuvat. Mutta myöhemmin häntä pyydettiin (kristilliseksi) kummiksi - hän suostui. Annettuaan pikkusormen kirkolle, hän liittyi sen jäseneksi. Kummi on kirkkoon kuuluvan hengellinen ohjaaja, seurakunnan etäispääte kummilapsen perheessä, jonka tehtävänä on siirtää kirkon uskomuksia kummilapselle.

Kysymyksiä:

Miksi ateisti vastaanottaisi tällaisen tehtävän? Miten ateisti voisi ylipäänsä suoriutua tehtävästä?

Ahola kertoo lapsiensa halunneen käydä rippikoulun ja saada kasteen.

Kasvattaisiko ateisti lapsensa niin, että nämä haluavat rippikouluun ja kasteelle?

Papit ja kirkot alkoivat vetää Aholaa puoleensa. Oli keppijumppaa, sählyä ja jumalanpalveluksia.

Miksi ateistia kiinnostaisi jumalanpalvelukset?

Ahola ei anna sitä kuvaa, että meni jumalanpalvelukseen tarkkailemaan kuten mennään eläintarhaan, ei myöskään, että hän halusi siellä mojovan ehtoollisryypyn. Hän meni jumalanpalvelukseen uskonnollisesta tarpeesta.

Seuraavaksi tuli "sympaattinen kirkkokuoro" ja voileipien teko seurakunnan sosiaalisessa avustustoiminnassa.

Miksi ateisti menisi mukaan seurakunnan hyväntekeväisyystoimintaan eikä ateistien avustustoimintaan, jossa samoin autettiin vähävaraisia?

Sitten seurasi vaikuttaminen. Ahola valittiin valitsemaan Helsingin piispaa.

Miksi ateisti suostuisi piispan valitsijaksi? Miksi piispa olisi hänen mielestään tarpeellinen henkilö?

Ahola tuli "tyytyväiseksi", hän kokee olevansa "hyvä kirkon jäsen".

Kuinka ateisti voisi olla tyytyväinen kirkossa? Miksi ateisti yleensä olisi kirkon jäsen, jos häntä ei siihen pakoteta?

Jumala on Aholan mukaan "psykologinen rakennelma", jolta saa armoa ja anteeksiantoa.

Miksi ateisti kaipaisi armoa? Miksi ateisti kokisi itsensä pahantekijäksi, joka kaipaisi anteeksiantoa?

En ole rasisti, mutta ... alkavat virkkeet ovat piilorasistien suosiossa. Aholan käyttämä aloitus Vaikka olen siis ateisti, ... on valeateistin kynästä. Onko sanasta "ateisti" - jota Helsingin Sanomissa ei vielä 1970-luvulla käytetty paitsi kenties yleisönosaston aniharvoissa kirjoituksissa - tullut niin salonkikelpoinen, että ateistiksi voi nyt ilmoittautua perin huolettomasti? Enää sinulta ei evätä opiskelupaikka, apurahaa, työpaikkaa jne., jos olet ateisti. Uskovaiset eivät enää leimaa ateisteja "jumalankieltäjiksi", eivätkä kommunismin vastustajat leimaa ateisteja "kommunisteiksi". Kirkko on humanisoitunut. Papit ovat muuttuneet synnintuntoa ja kadotusta saarnaavista tulivuorista esiintymisen ammattilaisiksi, jotka levittävät sympatiaa, suvaitsevaisuutta ja ihmisrakkautta. Onko papeista tullut humanisteja?

HVA:n pornotempaus oli Aholan mielestä "niin ääliömäinen, ettei sitä voi edes kommentoida". Tämän rajan saavuttaminen on tunnustus tempauksen järjestäjille. Näistä tuli taikureita, jotka löivät ällikällä yleisönsä sanattomaksi. Samalla tavalla kuin ihminen muistaa 50 vuotta käynnin lapsena eläintarhassa tai sirkuksessa, toimittaja muistaa neljän tunnin pornotempauksen. Suomen siniristilippujen hulmutessa kauniissa kesäsäässä, pornotempauksesta tuli tapahtuma, jonka takia 4.6.2010 muistetaan muustakin syystä kuin marsalkka Mannerheimin syntymäpäivästä.

Aholan mielestä luopiomunkki ja katolisen kirkon hajottaja Martti Luther oli uskonpuhdistaja.

Miksi ateisti ajattelisi, että uskoa voitaisiin puhdistaa?

Raamattu "saatiin" saksaksi.

Miksi ateisti haluaisi lukea Raamattua millään kielellä?

Ahola ajattelee, että kirkko olisi yhteisö, josta saisi voimaa, iloa ja puitteet osallistua toisten auttamiseen. Kirkossa on "erilaisia ryhmittymiä", "yleisöt eriytyvät".

Onko kirkossa myös ateistiryhmittymä? Lauletaanko kirkossa siviililauluja? Luovutaanko kirkossa uskomusten toistelusta tosiasioiden hyväksi? Tästä tulisi tosiateisteille hankala rasti. Liittyäkö ateistikirkkoon vai ei? Vai olisiko tämä loukkaus kristittyjä kohtaan, kirkon kaappaus? Ja olisiko ateistikirkko sen parempi kuin kristittyjen kirkko? Eihän Jeesus tietenkään käskenyt perustaa kirkkoa, mutta ei kai hän ollut ateisminkaan esitaistelija?

"Mikään mahti maailmassa ei saisi minua jättämään jumalanpalvelusta väliin."

Miksi ateisti kutsuisi itseään ateistiksi, jos hän on kristitty ja haluaa mennä kristilliseen jumalanpalvelukseen? Kristityt saavat tulevaisuuden sekulaarissakin Suomessa aivan rauhassa mennä jumalanpalveluksiinsa, heitä ei sakoteta, jumalanpalveluksia ei häiritä eikä kristittyjä vangita tai ammuta.

Keskustelu Kinatorilla

Kinatori on sensuroitu Vapaa-ajattelijain liiton ylläpitämä keskustelulista, jossa vapaa-ajattelijat kelailevat juttujaan. Kirjoittajia on pieni aktiivi joukko. Pornoteema kiinnostaa kovasti, nytkin asialla oli toistakymmentä kinatorilaista.

Mielipiteet menevät ristiin. Esa Ylikoski, joka järjestäjän hallituksessa oli tempauksen ainoa vastustaja, jaksaa paheksua tempausta. Hänen perusteluistaan ei oikein selviä muuta kuin imagofasistinen perusta: tempaus oli vahingollinen liiton "julkisuuskuvalle" eli imagolle.

Tempauksen tuomitsijat nojaavat imagofasismiin ja päsmäröintiin:

(1) Tempaus oli "harkitsematon" ja epäonnistunut koituen liiton kaikkien yhdistysten ja niiden henkilöjäsenten monivuotiseksi rasitukseksi (Ylikoski);
(2) Yksi henkilö erosi yhdestä paikallisyhdistyksestä tempauksen takia ja tämän yhdistyksen puheenjohtajakin moitti tempausta (Kari Pasanen);
(3) "Tämä on se olennaisin asia. Miten enemmistö asian tulkitsee?" (Jori Mäntysalo).

Mäntysalo on imagofasismin pääideologi ja hänen aiemmin esittämänsä peruslause siis kuului: "Virheiden välttäminen on tärkeämpää kuin oikeiden asioiden tekeminen.” Edellä olevan kohdan (3) lause kuvaa myös nasevasti imagofasismia. Kysyttäessä, mistä tiedämme kuinka enemmistö asian tulkitsee, kuvaan astuu päsmäröinti: auktoriteetit (pääsihteeri, puheenjohtaja, pääideologi jne.) ilmoittavat sen meille. - Tässä on kirkko jo alullaan.

Tempauksen kannattajat puolestaan kertovat:

(1) Tempaus oli tarpeellinen osuen arkaan paikkaan (Mikko Mäkitalo);
(2) Melkein kaikki tutut pitivät tempausta mainiona, erityisesti ne, jotka eivät kuulu vapaa-ajattelijoihin (Tapani Tarvainen);
(3) Rasitusta ei ole havaittu (Tommi Paalanen);
(4) HVA valittiin uuden jäsenen jäsenyhdistykseksi tempauksen ansiosta (Teemu Mäntynen);
(5) Pornokeskustelu herättää nukkuvat kinatorilaiset. Eikö muuta tärkeää ole? (Tauno Lehtonen);
(6) Tempaus oli "parhainta mahdollista poliittista taidetta". Tekemisen intoa ei saa sammuttaa (Markku Pääkkönen);
(7) Tempauksen julkisuussaldo on positiivinen (Janne Vainio);
(8) Uskontoja saa arvostella ja loukata, jos asia sitä vaatii (Hannu Töyri);
(9) Tempauksessa oli todella mukava meininki (Topi Linkala).

Sekä hieno bussimainoskampanja, jonka pääasiassa toteutti tamperelainen Otto Chrons, että HVA:n pornotempaus tapahtuivat molemmat Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelän ollessa sekä liiton että HVA:n puheenjohtajana. Kukkoslovakkien valta HVA:ssa oli murtunut ja uusia, ulospäin suuntautuvia kampanjoita, tempauksia, seminaareja jne. näki päivänvalon. Tilannetta verrattiin Prahan kevääseen. Sitten kaikki taas muuttui vanhoilleen.