Lapin vapaa-ajattelijayhdistykset (Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry, Kemin Vapaa-ajattelijat ry ja Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry) osoittivat järjestöaktiivisuutta konkreettisesti jälleen kerran! Ne järjestivät kaikille avoimet kesäpäivät 1.8.-3.8.2014 Lappean Lomassa, Kolarissa. 

Pääosin järjestelyt hoitivat LLVA ja KEVA, ROVA auttoi vain vähäisessä määrin eikä ROVA:n jäseniä nyt osallistunut kesäpäiville. Vapaa-ajattelijain liitto ry oli luvannut tukea kesäpäiviä 60 prosentilla niiden kustannuksista. 

Minulle nämä olivat kolmannet päivät Lapissa (aiemmat Kemi, Ajos 2001 ja Kemi, Ritikka 2012; ks. lopussa kirjoitus jälkimmäisestä). Vanhat käsitykset vahvistuivat uusista havainnoista. Järjestön tila on se, etteivät etelän ihmiset halua osallistua tällaisiin tapahtumiin, vaikka osallistumismaksu on hyvin edullinen. Nyt ohjelma (kaksi aamiaista, yksi lounas, kaksi päivällistä, lettukahvit, lähtökahvit, kaksi yötä majoitusta, saunat, 100 kilometrin hautausmaaretki, arkkunäyttely, kulttuuriohjelmat) maksoi osallistujille vain 45 euroa. 

Etelän ihmisiä olivat vain liiton edustajana alustajaksi tullut liittovaltuuston (LV) puheenjohtaja Olavi Korhonen Luumäeltä ja minä. Muut osallistujat olivat pääasiassa KEVA:n ja LLVA:n jäseniä. Osanottajia ei ollut edes Oulun tai Kainuun yhdistyksistä. Kaikkiaan osanottajia oli 22-25, joista naisiakin kymmenen. 

Vaikka Lappean Lomaan ei ole kesäaikana julkista liikenneyhteyttä, Kolarin keskustaan on, josta Lappean Lomaan on noin 30 kilometriä. Rovaniemeltä Pelloon on bussiyhteys ja sieltä Lappeaan on noin 50 kilometriä. Järjestäjät tarjosivat vielä apuaan matka-asioissa. Matka ei ollut ongelma. 

Lohikeittoa – lähiruokaa 

Lappean Loma on yritys, jonka liiketoiminta nojaa pääasiassa Tornion-Muonionjoen loheen ja sen kalastukseen. 

Perjantai-iltana päästiin heti päivällisen pariin, syömään pääosin lähiruokaa eli lohikeittoa. Olin ollut tutkimusmatkoilla jo Paltamossa, Kemissä ja Rovaniemellä pari päivää. Lohikeitto päihitti kyllä Rovaniemen ruuat. 

LLVA:n puheenjohtaja Reijo Raappana toivotti osanottajat tervetulleiksi. Kolarin kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Martti Vaattovaara. Joenrantaa kunnassa on 106 kilometriä. Uutta väkeä olisi tulossa kuntaan, mutta loma-asuntorakentaminen on kunnassa hyvin rajoitettua. Kolarin naapurikuntia ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Ruotsin puolella Pajala. Pajalan kanssakin on yhteistä historiaa 700 vuotta. Kolarissa on väkeä 3 850 henkeä. Kaivostoiminnan hiipuminen on 30 vuoden aikana leikannut asukaslukua yli tuhannella. Naapurikunnilla tilinpäätökset ovat miinuksella, Kolarilla plussalla. Hirveän hyvin ei silti mene, velkaa on 3.800 euroa/asukas. 

Valtuutettuja on 21, joista vasemmistoliittolaisia 7, keskustalaisia 7, kokoomuslaisia 3, perussuomalaisia 3 ja sosialidemokraatteja 1. 

Lappean Lomaa vetää yrittäjä Mauri Kylmämaa. Hän oli 18 vuotta kaivosmiehenä, mutta vuonna 1988 kaivostyöt loppuivat, samoin aluepolitiikka ja valtion tukiaiset. Kylmämaa ei halunnut työttömäksi, vaan suunnisti matkailualalle ja yrittäjäksi. Matkatoimisto lopetettiin kannattamattomana 1999 ja parin vuoden päästä hän sitoutui Lappean Lomaan. 

    Ruotsin puolelta tuleva joki yhtyy Tornion-Muonionjokeen. Kosken kuohunta kuuluu kauas.

Yritystoiminta nojaa pääosin joen loheen. Vuodet 2008 ja 2012-2013 olivat hyviä lohivuosia, vuodet 2009-2010 heikompia. Tänä vuonna lohta on noussut jokeen enemmän kuin pitkiin aikoihin, kalamiehet ovat tyytyväisiä. Talvella yritys toimii Ylläksellä. Se majoittaa, kuljettaa, opastaa ja järjestää ohjelmaa turisteille. Asiakaskunta koostuu paljolti yrityksistä. Yritys työllistää 4-6 työntekijää kysynnän mukaan. 

Majoitusrakennuksenamme toimi entinen kaksikerroksinen puukoulu, jossa viimeksi oli oppilaita 1974. Luokkahuoneista oli tehty pienempiä 1-2-hengen majoitushuoneita. 

Ohjelmaamme kuului hautausmaaretki Vaattojärvelle, jonne on noin 50 kilometriä Lappeasta. Sitten kävimme Venejärvellä Timo Kyrön luona, jossa tutustuimme honka-arkku- ja tuhkauurnanäyttelyyn. Siellä retkeläisille tarjottiin myös lettukahvit. Kokkeina häärivät Tuula Raappana ja Timo itse. 

Kolmas retkikohde oli Reijo Raappanan sukuhautausmaa hänen kotitilallaan Venejärvellä. 

LLVA pohti oman hautausmaan perustamista pitkään. Evankelis-luterilainen seurakunta oli saanut kahdeltakin lahjoittajalta lahjoitusmaata hautausmaaksi välipuhein, että kaikille järjestetään maksuton hautapaikka. Sitten toisen maanlahjoittajan poika kuoli, mutta joutui kuitenkin maksamaan kovan hinnan hautapaikastaan. Tämän kerrottiin olleen ”viimeinen niitti” LLVA:n Kotivaaran hautausmaan perustamisaikeessa. 

Maa-alue koetettiin ostaa Kolarin kunnalta, mutta kunta ei maata myynyt. Vaattovaara kertoi, ettei tiedä oliko silloin yhtä kova pula raakamaasta kuin nykyisin on. Yksityiset maanomistajat eivät halua myydä maata kunnalle. Vaattovaara arvioi, että raakamaan puutteen vuoksi nytkin kunnalle tehty ostoehdotus vastaavasta maa-alasta tulisi hylätyksi suurella enemmistöllä. 

Kesäpäiväläiset 

Ainakaan me etelän ihmiset emme tunteneet Lapin vapaa-ajattelijoista kuin muutamia johtohenkilöitä, Vapaa-ajattelijain liiton luottamustoimissa toimineita henkilöitä ja muutamia muuten ansioituneita henkilöitä. Minä tunsin jollakin tavalla kemiläisiä vapaa-ajattelijoita entuudestaan, koska vierailin Kemin kesäpäivillä Ajoksessa kesällä 2001 ja myös Kemin opinto- ja retkeilypäivillä elokuussa 2012 (ks. tarkemmin Opinto- ja retkeilypäivät Kemissä (23.8.2012). Vaikka mukana oli paljon tuttuja kasvoja, oli mukana myös aivan uusia henkilöitä. Muutamat kutsuivatkin itseään kuunteluoppilaiksi. 

Näin oli ihan valaisevaa, että jokainen esitteli itsensä muille. Monet kertoivat myös, mikä sai heidät tulemaan näille kesäpäiville. 

Liittokokouksen jälkipuintia 

Lauantaiaamu alkoi aamupalan jälkeen yleisillä tiedotuksilla päivän ohjelmasta ynnä muusta. Hautausmaaretki tehtiin 4-5-hengen autokunnittain. Kokoussalin keskellä olevalta esitepöydältä sai ottaa liiton esitteitä. Myös liiton surunvalitteluadresseja oli myytävänä. KEVA:n puheenjohtaja Pertti Periniva kertoi, että Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n jälkeen vapaa-ajattelijain surunvalitteluadresseja myy ja postittaa asiakkaille nykyisin Kouvolan Vapaa-ajattelijat ry. 

Autonkuljettajille luvattiin kulukorvausta 0,30 euroa/kilometri. Matkalaskut tehtiin sunnuntaina. 

Olavi Korhosella oli ollut tulomatkallaan auto-ongelmia. Nyt hänkin saapui paikalle. 

    Olavi Korhonen (oik.) ja Reijo Raappana. Salin keskipöydässä Sulo Kylmämaa (vas.) ja Martti Vaattovaara. 

Perinivan viides liittokokous 

Periniva kertoi osallistuneensa jo viiteen liittokokoukseen (LK): Hämeenlinna (1999), Kotka (2002), Piikkiö (2008), Lahti (2011) ja Tampere (2014). Nyt liitossa on parempi henki kuin aiemmin. Lahden LK:ssa Lapin jäsenyhdistykset jätettiin ilman luottamuspaikkoja, mutta järjestötyö pelasi silläkin LK-kaudella (2011-2014). Kajaanilainen Aki Räisänen kirjoitti jo jutun LK:sta Kansan Tahto –lehteen (Kansan Tahto 18.6.2014). 

Liittohallitus (LH) valitsi (ainoan ehdokkaan) Esa Ylikosken (HVA, Helsingin Vapaa-ajattelijat ry) pääsihteeriksi ja Heidi Frimanin (KSVA, Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry) varapuheenjohtajaksi. LK:ssa oli nuorempaa porukkaakin mukana. Ongelmana on ollut koko liitossa, ettei nuorempia jäseniä saada mukaan toimintaan. 

Korhosen yhdestoista liittokokous 

Korhonen kertoi ensimmäiseksi liittokokouksekseen Vaasan (1978). Tampereen LK (2014) oli hänen 11. liittokokouksensa. Päävaikutelmaksi Tampereelta jäi, että järjestelyt ja ohjelma olivat hyviä, nuorempiakin edustajia oli mukana ja henki parempi. Eri puolilta Suomea tulleet ihmiset purkivat sydäntään siitä ”kuinka hienoa on olla vapaa-ajattelija”. 

Sääntöasioista Korhonen kertoi, että hänet pudotettiin pois LK-kauden 2011-2014 sääntötyöryhmästä. Sääntömuutosta vetämään valittiin Kari Pasanen (KSVA). Sääntötyöryhmän ajatuksena oli, että sääntömuutosehdotus (SME) runtataan läpi LK:ssa, mutta näin ei tapahtunutkaan. SME oli demokratian kavennusesitys ja se kaatui! Korhonen käytti itsekin LK:ssa kriittisen puheenvuoron SME:stä. 

Hän kertoi olleensa pahoillaan siitä, että Paula Vasama-Everest-Phillips palasi Suomeen vuonna 2002 [vaiko 2003?] tämän oltua pitkään ulkomailla. Tälle piti järjestää työpaikka, nepotismi alkoi kukkia. Tilanne paheni vielä vuosina 2005-2008. Janne Vainiokin (silloinen liiton omin varoin palkattu järjestö-, toimisto- ja toimitussihteeri) ajettiin pois liitosta. Liittoon tuli uusi työntekijä, joka ei alistunutkaan Vasaman komentoon. Jussi Niemelä valittiin liiton puheenjohtajaksi Piikkiön LK:ssa (2008), mutta jo puolen vuoden jälkeen Niemelän ja Vasaman välit kävivät huonoiksi. 

Vuoden 2011 LK-valmisteluista Korhonen myönsi, että ”vasamalaiset” nepotismin kannattajat haluttiin karsia pois liiton luottamustoimista. Niin tapahtuikin, henkilöriidat laantuivat. 

Kerstin Tuomala sanoi, että Reijo Raappana on nyt liittovaltuuston (LV) jäsen edustaen siellä koko Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat -yhdistystä. 

Korhonen kertoi, että LV:ssa on nyt uusia naisjäseniä. Hänelle jäi heidän valinnastaan positiivinen mielikuva. 

Periniva muisti, että aiemmin Vapaa Ajattelija –lehden ilmestyminen oli epäsäännöllisempää kuin nyt, vaikka numeroiden määrää on kyllä vähennetty neljään. 

Niko Saarinen kertoi Tampereen LK:n (2014) olleen hänen kolmas liittokokouksensa. Liiton toiminta normalisoituu, kun aiemmin ulos suljettuja yhdistyksiä on otettu takaisin mukaan liitonkin toimintaan. Jussi Niemelän puheenjohtaja-ajasta (2008-2010) hän sanoi, että näkyvyys kyllä parantui silloin. 

Korhonen kertoi visioivansa sunnuntaina, kuinka tunnettuus kasvaa. Vapaa-ajattelijoista pitäisi tulla ”laaja kansanliike”. 

Martti Vaattovaara kertoi Petri Karisman sanoneen LK:ssa sen jälkeen, kun tämä oli valittu jatkamaan liiton puheenjohtajana, että tämä lähtee sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Karisma itse oli sitä mieltä, että vaikuttaa siltä, että hän tulee valituksi eduskuntaan. 

Vaattovaara kertoi olevansa kahden vuotuisen LV:n kokouksen kannalla. Järjestelmä voi tulla kalliiksi. Se on kuitenkin toimiva, humaani, ihmisläheinen ja demokraattinen toimintatapa. 

Korhonenkin kannatti kahta LV:n kokousta vuosittain. Aikaisemmin, vielä ollessaan LV:n puheenjohtaja, Korhonen kannatti LH:n vuonna 2010 asettaman sääntötyöryhmän ehdotusta, jonka mukaan LV olisi likvidoitu kokonaan (ks. laajaa sääntökirjoitusta Sääntötyöryhmä antoi sääntömuutosesityksensä (7.2.2011)). 

Minä kerroin, että liiton toiminnan yksi aallonpohja oli Helsingin LK (1987). Tällöin kuitenkin pieni vähemmistö (Sundström, Kari Saari ym.) onnistui torjumaan määrävähemmistön (tällöin 1/4) turvin liittohallituksen SME:n, jonka mukaan yksityisiltä jäseniltä riistettäisiin oikeus tehdä esityksiä LK:lle. Toivoin, että tätä oikeutta käytettäisiin enemmän. Tampereen LK:ssa (2014) yhtään yksityishenkilön LK-esitystä ei nähty. 

Hautausmaaretki Kotivaaran hautausmaalle 

Kotivaaran hautausmaasta julkaistaan tällä sivustolla myöhemmin erillinen kirjoitus yksityisiä hautausmaita koskevassa artikkelisarjassa (ks. Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)). 

    Kotivaaran hautausmaa Kolarin Vaattojärven kylässä.

Arkku- ja uurnanäyttely Timo Kyrön pihamaalla 

Venejärvellä tutustuimme Timo Kyrön talon pihapiiriin ja honka-arkku- sekä tuhkauurnanäyttelyyn siellä. 

Timon isä oli tullut vävyksi taloon yli sata vuotta sitten. Venejärven talot säästyivät polttamiselta 1944. Sähköt saatiin 1967. Tunnustuksena rakennuksen ja pihapiirin säilyttämisestä Lapin läänin rakennusperinne ry luovutti Kyrölle hurrikkaan 1974. Se sijoitettiin talon pääoven yläpuolelle. 

Hurrikas on honkapuusta veistetty muistoesine, joka Tornionjokilaakson perinteen mukaan tehtiin kaukomatkalaisen, ensikertalaisen vieraan, siis hurrikkaan, vierailun merkiksi ja naulattiin talon seinään oven ylle, räystään alle. 

    Aarno Niva (vas.) ja Voitto Rytkönen lettukahvilla Timo Kyrön talon portailla. Oven yläpuolella hurrikas.

Kolarin kansalaisopistossa tehtiin arkun- ja tuhkauurnien valmistuskurssilla honka-arkkuja ja tuhkauurnia. Vielä myymättömät kappaleet ovat Kyrön hallussa ja varastossa. Honka-arkun hinta on 500 euroa sisustuksineen. Kangassisustus tehdään vasta sitten, kun arkku myydään, muuten se voisi pilaantua varastossa. 

    Neljä honka-arkkua pihamaalla. Oikeanpuoleinen arkku on eri mallia kuin muut.

    Yhdeksän tuhkauurnaa näytteillä. Toisten kärkeen on pantu Vapaa-ajattelijain liiton vaakuna, toisten kärjessä on risti. Esitin kysymyksen: Onko uurnan tilavuus riittävä?

Raappanan sukuhautausmaa 

Reijo Raappana esitteli kotitilalleen perustettua sukuhautausmaata. Hänen isänsä oli kovan tappelun jälkeen saanut tilan valtiolta itselleen. Sen jälkeen tämä sanoi, ettei lähde sieltä enää kuolleenakaan. No, hautausmaa perustettiin 1980-luvun taitteessa. Vaimo Helmi Elmiina (o.s. Peuraniemi) Raappana (5.1.1918-19.1.1986) kuoli ensin, Väinö Viljaami Raappana (7.2.1910-15.11.1987) vähän tämän jälkeen. Kolmas, tähän mennessä hautausmaalle haudattu vainaja, on Raappanan lanko, Antti Ernesti Uusisalmi (24.11.1933-30.8.1996). Aita hautausmaalle tehtiin 1988-1989. Hautausmaa on varsin sievä, suorakaiteen muotoinen ja aidattu valkoisella lauta-aidalla. 

    Raappanan sukuhautausmaa Venejärvellä, hautausmaan aita ja portti. 

    Reijo Raappanan vanhempien hauta ja hautakivi omalla sukuhautausmaalla.

Saagoja 

Iltaohjelmaa oli monenlaista. Mauri Pudas esitti kirjailija Oiva Arvolan kolme saagaa, joista ensimmäisen nimi oli Vaaran Artun koulunkäynti. 

    Mauri Pudas esittää Oiva Arvolan saagoja.

Sitten saimme kuulla sykähdyttävän Lapinäidin kehtolaulun. Sen esittivät Anna-Leena Rytkönen, Kerttu Flink ja Paula Vaattovaara. Flink ja Vaattovaara myös viittoivat laulun. 

    Anna-Leena Rytkönen (vas.), Kerttu Flink ja Paula Vaattovaara laulavat ja viittovat.

Hilkka Korhonen esitti meriaiheisen runon Kaupunki meren hengessä. 

Martti Vaattovaara esitti hupaisan tarinan Lapin miehen lintukeitto. 

Reijo Raappana esitti saagan Hammastauti. 

Tulevaisuus 

Sunnuntai alkoi Olavi Korhosen alustuksella. Sääntöuudistukset näyttivät olevan rakas asia hänelle. Niitä selostettiin vuodesta 2002 alkaen. Järvenpään LK:ssa (2005) hyväksyttiin suuri sääntömuutos ja Piikkiön LK:ssa (2008) vielä viisi muutosta. 

Korhonen tosiaan puhui viidestä muutoksesta, vaikka sääntökirjoitukseni Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus riistäisi äänioikeuden pieniltä yhdistyksiltä (10.10.2007) mukaan muutosesityksiä oli alunperin kolme ja niistä vain kaksi hyväksyttiin Piikkiön LK:ssa (2008).

Lahdenkin LK:een (2011) jäi vielä muutettavaa. Muutos meni täpärästi läpi, kun yksi edustaja jätti äänestämättä. 

Korhonen viittasi sääntöasiassa käytyyn neljänteen ja lopulliseen äänestykseen, josta Lahden Vapaa-ajattelijat ry:n edustaja Heikki Karjalainen oli poissa. Äänet jakaantuivat näin: 34 ääntä LH:n sääntömuutosesityksen puolesta ja 17 ääntä sen puolesta, ettei sääntöjä muuteta. Näin LH:n esitys tuli hyväksytyksi 2/3:n enemmistöllä. Heikki Karjalaisen ääni olisi muuttanut tuloksen päinvastaiseksi kahdessa tapauksessa: (1) Jos hän olisi äänestänyt sen puolesta, ettei sääntöjä muuteta; (2) jos hän olisi äänestänyt tyhjää.  Jälkimmäisessä tapauksessa annettuja ääniä olisi kertynyt 52 eivätkä LH:n sääntömuutosesityksen saamat 34 ääntä olisi saavuttaneet 2/3:n määräenemmistöä. (Ks. tarkemmin Lahden liittokokous siirsi Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajuuden Tampereelle (25.7.2011)).

Tampereen LK:ssa (2014) Kari Pasanen esitteli jälleen uuden SME:n, mutta sen jouduttua arvostelun alaiseksi ja vastatuuleen LH veti esityksensä pois. Ennakkotarkastukseen uhratut varat valuivat hukkaan. Alkaneella LK-kaudella säännöt ”stilisoidaan”, Korhonen sanoi. Viimeistään vuoden 2015 alussa ne tulevat järjestökäsittelyyn. (LK-kauden 2011-2014 SME ei tullut koskaan järjestökäsittelyyn jäsenyhdistyksiin.) Korhonen haluaisi säännöille nyt 5-10 vuotta voimassaoloaikaa, sillä viime vuosina sääntöjä on muutettu joka kolmas vuosi. Hän puolusti sääntömuutoksia. 

ET-opetuksesta Korhonen kertoi käydyn tiukan väännön 1980-luvulla. Sitten hän puhui uskonnottomista juhlista ja omien lastenlapsiensa nimenantojuhlista. Kaikille on pidetty nimenantojuhlat, nyt on neljäs lapsenlapsi tulossa. 

Valtiokirkkojen jäsenhankintajärjestelmää Korhonen arvosteli (lapsikaste ja lapsen ottaminen tässä kirkon jäseneksi). ”Aivopesu” alkaa jo lapsesta. Ala-asteella ei pitäisi olla yhtään uskonnon opetusta. Taide, musiikki ja liikunta uskonnon tilalle. Vasta yläasteella uskontoja voidaan käsitellä ”maailmankatsomuksellisella tasolla”. Uskonto on korvattava niillä aineilla, jotka ovat luontaisia lapsille. Kysyttäessä Korhonen kertoi, että nämä olivat hänen omakohtaisia näkemyksiään, eivät Vapaa-ajattelijain liiton kannanottoja. 

Paula Vaattovaara kysyi LK:ssa käydystä tulevaisuuskeskustelusta ja taktiikasta. Kuinka päästään tavoitteisiin? 

Korhonen vastasi: Siinäpä se. 

Martti Vaattovaara sanoi, ettei kaikilla ole pääsyä Internetiin ja pyysi Korhosta kertomaan mitä LK:ssa tapahtui. 

Korhonen palasi vielä ”aivopesuun”. Hän sanoi, että noin 90 prosenttia nuorista käy rippikoulun. Sen jälkeen tulee armeija. Kun hänen vanhin poikansa meni armeijaan 1994, vain viisi miestä antoi juhlallisen vakuutuksen, asia oli jotenkin uutta silloin. Yleensä Korhonen oli sitä mieltä, että lapseen pitäisi voida vaikuttaa tämän elämän alusta alkaen. 

LK:sta ja liiton tulevaisuudesta hän mainitsi, että nyt naisia valittiin luottamustoimiin tavallista enemmän. LH:ssa Perinivan varajäsen on LLVA:n Niko Saarinen. Nyt LH pannaan töihin! Sen jäsenille tulee osoittaa vastuualueet! Kuinka saadaan kenttätyö toimimaan? Kuinka saadaan nuoria naisia mukaan toimintaan? On paljon jäsenyhdistyksiä, joissa toiminta on hiipunut tai vallitsee masennus kuten Kouvolan Vapaa-ajattelijoissa. Liiton tiedottamisen niukkuuden Korhonen myönsi. Riitojen takia sitä supistettiin varsinkin Lahden LK:n (2011) alla. Aikaisemmin jo kerrottiin ”vasamalaisten” karsimisesta. 

LK:n antamasta julkilausumasta, johon hyväksyttiin lisäys, ettei uskontoa tarvita oppiaineena koulussa, Korhonen totesi, että se on LK:n hyväksymä kannanotto. Ei selvinnyt paremmin, vaikuttaako se jotenkin LH:n linjaan liitossa. LH on aikaisemmin rikkonut omavaltaisesti LK:n ja LV:n kokouksen päätöksiä ja kannanottoja sekä myös kieltäytynyt panemasta niitä toimeen. 

Pääkaupunkikeskeisyyden tultua mainittua sain aiheen huomauttaa, että olin aikaisemmin ollut LH:n kokouksissa ainakin Tampereella ja Lahdessa. Mikään ei kiellä LH:sta pitämästä istuntokokousta vaikka Rovaniemellä. Kun lentolippu Helsingistä maksaa 35 euroa, eivät matkatkaan tule ylettömän kalliiksi. 

Martti Vaattovaara kertoi, että liiton tiedonpanttaus johtaa huhujen leviämiseen. Tietoa ei kannata pantata. Korhonen puolusti tiedon panttausta Lahden LK:n (2011) alla. Tehtiin kuulemma paljastuksia ja riitely heikensi liiton imagoa. Nyt hän kertoi keskustelleensa visioista liiton puheenjohtaja Petri Karisman kanssa. Visioista tehdään sivun, puolentoista yhteenveto. 

Liiton toiminta sai moitteita siitä, että 31.8.2013 pidetty seminaari oli huippukalliissa hotellissa. Huokeampikin paikka olisi riittänyt. Korhonen oli samaa mieltä, että Hotelli Hilton oli virhevalinta, mutta hän ei itse ollut seminaarissa. Karismakin oli sanonut, ettei liitto enää osta hotellipalveluita näin hintavista hotelleista. 

Liiton tilinpäätöksessä vuodelta 2013 ei ole eritelty mainitun seminaarin kuluja eikä LH ole niitä muutoinkaan paljastanut. Seminaariin osallistui yli 30 henkeä ja tuhansista euroista on kyse. Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n sivustolla tästä järjestöseminaarista kirjoitti Janne Vainio (Vapaa-ajattelijain liitto piti järjestöseminaarin Hakaniemen Hiltonissa (8.9.2013)). 

Sulo Kylmämaa oli sitä mieltä, että LH:n ja LV:n päätökset voisivat olla nähtävillä liiton kotisivulla. 

Korhonen kysyi, miten saadaan jäsenmäärä nousuun ja kolminkertaiseksi? 

Erkki Pekkinen oli sitä mieltä, että perusjärjestöt voivat puuttua myös tällaisiin paikkajärjestelyihin. 

Kerroin, että aikaisemmin kollegani Janne Vainio kirjoitti LH:n ja LV:n kokouksista lyhyet selostukset liiton kotisivulle, mutta hän sai potkut; selostukset loppuivat. Myöhemmin kaikki liiton kotisivulla olleet liiton vuosikertomuksetkin (1999-2010) poistettiin sivulta. Jäsenet tai yleisö eivät pääse niitä lukemaan. Vuoden 2010 jälkeenkään toimintakertomuksia ei ole julkaistu liiton kotisivulla. Toivoin niitä takaisin. 

Liittokokousten ja LV:n kokousten pöytäkirjojen osalta kerroin, että niiden lukeminen on tehty vaikeaksi. Korhonen oli asiaa linjaamassa. Havainnollistin asiaa. Jos LLVA tahtoo saada tietää pöytäkirjoista, yhdistyksen nimenkirjoittajien tulee antaa valtakirja vaikka Niko Saariselle pöytäkirjojen lukemiseen. Saarisen pitää palkata sijaisopettaja tilalleen kouluun, sillä lukeminen voi tapahtua vain keskiviikkona, jolloin liiton entinen toimisto on avoinna. Sitten ostetaan matkalippu Helsinkiin, tietysti myös paluulippu. Matka Muoniosta Helsinkiin pitää tehdä lentokoneella, jos tehtävä aiotaan suorittaa yhden päivän aikana. Helsingissä valtuutettu voi tehdä muistiinpanoja pöytäkirjoista. Kopioita niistä hän ei saa. Näin hänen tulee lukea pöytäkirjoja nopeasti ja tehdä muistiinpanotkin nopeasti. Tiedot saatuaan valtuutettu palaa Lappiin ja kertoo liiton päätöksistä yhdistystovereilleen. 

En tiedä, voiko tällaisen toiminnan kuluihin saada avustusta liitolta. Aikaa, vaivaa ja varoja se kuitenkin vaatii. 

Korhonen levitti optimismia. LK:ssa ei ollut kaikkien jäsenyhdistysten edustajaa. Jäsenyhdistyksiä saisi olla monilla paikkakunnilla. Hän toivotti menestystä LLVA:lle ja KEVA:lle. 

Erkki Pekkinen kiitti erityisesti LLVA:ta kesäpäivien järjestämisestä. Tällaiset tapahtumat ja aiempikin ruskaretki Peeralle ovat hyvää järjestötyötä. 

Liiton toimintasuunnitelma 

Periniva sanoi, että liiton toimintasuunnitelma on hyväksytty LK:ssa. Lisäksi myös liiton maksamat puhujakorvaukset tulivat kirjatuiksi pöytäkirjaan. Tunnustuksettomuus tulee nyt konkretisoida. Vaikka Yhdenvertainen Suomi –kansalaisaloite kokosi vain 8 215 allekirjoitusta, se sai aikaan hyvää keskustelua. Toimintamalli pitäisi jalkauttaa. LH:n varsinaiset ja varajäsenet saavat saman aineiston. Jäsenyhdistysten tapahtumiin osallistumista tuetaan, ja juhlapuhujat saavat matkakulukorvauksia liitolta. Pääsihteeri Esa Ylikoski osallistuu tässä kuussa kokoukseen Lontoossa. Uusi LH pitää strategiaseminaarin. Seuraava LH:n istuntokokous on 23.8.2014. Valmisteilla on myös LH:n ja LV:n yhteistyöseminaari. 

Myös stipendirahaston perustaminen on suunnitteilla. KEVA itse on myöntänyt 50 euron stipendejä. 

Minä viittasin armeijan katsomuspolitiikasta käytyyn keskusteluun. Kerroin, että jo lähes 200 vuotta sitten keisarin armeijassa (Suomessa) eri uskontoihin kuuluvien palvelut pelasivat. Oli sotilasimaamit, jotka palvelivat muslimeja ja sotilasrabbiinit, jotka palvelivat juutalaisia. Suomen armeijassa ei ole vielä päästy tälle tasolle varsinkaan uskonnottomien osalta. 

Martti Vaattovaara teki yhteenvetoa. Hän haluaa tehdä asioita, jotka vievät liikettä eteenpäin. Jäsenmäärän pysyttäminen ennallaan tai kasvattaminen 2 000 jäseneen on kova tavoite. Vetovoimaelementtejä puuttuu. Kuitenkin katsomuseroja voi olla ja niitä pitäisi sallia myös vapaa-ajattelijoiden piirissä. Tämä tulisi oppia. Vapaa-ajattelijain liiton pitäisi edistää ajatuksen vapautta! Tässä on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana parantamisen varaa. 

Kolarin kunta tarjosi kesäpäiväläisille lähtökahvit. Vaattovaara toivotti kaikille hyvää elämää, hyvää kotimatkaa ja hyvää eloa ympäristön kanssa!

Kimmo Sundström