Lapin vapaa-ajattelijayhdistyksissä on vielä aktiivista toimintaa. Opinto- ja retkeilypäiviä on järjestetty useana vuotena, tänä vuonna taas Kemissä 17.-19.8., perjantaista sunnuntaihin. Kemin Vapaa-ajattelijat ry (KEVA, 29664; perustettu 18.7.1937 nimellä Kemin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys r.y.) on jo vanha yhdistys. Muita Lapin yhdistyksiä ovat Luoteis-Lapin Vapaa-ajattelijat ry (LLVA, 170062; perustettu 30.10.1996) Kolarissa ja Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry (ROVA, 201232; perustettu 16.11.2006). Viime mainittu on eritoten kemiläisten vapaa-ajattelijain alkuun auttama, mutta se on potenut vuosia käynnistymisvaikeuksia. Nyt kerrottiin, että uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 10.5.2012 erityisopettaja Anne Petranen, jolta odotetaan aktiivisempia otteita.

    Tapahtumapaikka FC-88:n talo, Ouluntie 71.

Opintopäivien tapahtumapaikkana oli jalkapalloseura FC-88 Kemin toimitalo, entinen Ritikan työväentalo. Laskin läsnäolijoita olleen aluksi 16 henkeä, joista yksi Torniosta, yksi Oulusta, kaksi Rovaniemeltä, kaksi Kolarista, yksi Vantaalta, kaksi Helsingistä ja loput Kemistä. ROVA:n uusi puheenjohtaja Petranen ei ollut päässyt tilaisuuteen kuten ei myöskään Aki Räisänen Kajaanista. Räisänen on Kansan Tahdon toimittajana usein kirjoittanut hienoja kuvareportaaseja vapaa-ajattelijain tapahtumista eri puolilla Lappia.

Esittäytymisen yhteydessä liiton varapuheenjohtaja Marko Lakkala kertoi liittohallituksen palkanneen viime kokouksessaan liitolle työllisyysvaroin uuden työntekijän, tamperelaisen maisteri Jouni Vilkan. Tämä työskentelee yhden päivän viikossa liiton entisessä toimistossa Helsingissä ja tekee muutoin etätyötä. Vilkka oli aloittanut työt samalla viikolla. (Edellinen toimistotyöntekijä, keravalainen Tapio Kortesaari, lopetti työnsä 31.3.2011.) Liitto saa tukea työntekijän palkkaukseen 1.180 euroa kuukaudessa.

Lakkala vakuutti myös, että liiton entisessä toimistossa olevat kirjat ovat nyt lainattavissa.

Tilaisuus jatkui ruokailulla ja leppoisalla keskustelulla. Meille tarjottiin päivien aikana poronkiusausta ja -käristystä, lohikeittoa, täytekakkua ja muutakin syötävää ja juotavaa. Ruoka- ja kahvitarjoilut toteutti Keikka & Kaffila.

Retki Laitakariin

Perjantain iltaohjelmana oli saunamahdollisuus sekä kaksi retkeä, toinen KEVA:n ylläpitämälle Ristikankaan hautausmaalle, toinen meriretki Laitakariin. Molemmat retket kiinnostivat minua, mutta valitsin nyt retken Laitakariin, koska olen aiemmin vieraillut hautausmaalla.

Veneen kapteeni Sauli Kankaanpää, joka myös on KEVA:n sihteeri, kuljetti meidät veneellään Laitakariin, joka on saari Kemin edustalla. Saareen rakennettiin 1860-luvun alussa höyrysaha ja 1872 Kemin ensimmäinen satama. 1890-luvulla työntekijöitä oli yli 200. Saari laajeni, kun rantoja täytettiin rimamöljällä, sahausjätteellä. Saarella oli paljon työläisten puutaloja, jotka nyt ovat hävinneet. Saha paloi kolmesti 1900-luvulla, viimeksi 1946, jonka jälkeen sitä ei enää rakennettu. Kyläyhteisö alkoi tyhjentyä ja viereisellä Juurakon saarella ollut koulu lopetti toimintansa 1952. Vielä 1970-luvulla saari oli täysin puuton, mutta nyt kasvillisuus peittää sen.

    Muistomerkki (1998) Laitakarissa: Tällä sahasaarella kaikkien työtätehneiden muistolle.

Myöhemmin illalla opintopaikalle saapui myös liiton pääsihteeri, vantaalainen Esa Ylikoski, päivien pääesiintyjä.

Alustuksia ja keskustelua

Lauantai alkoi talon kellarikerroksen tiloissa. Ylikosken yleisöä oli 15-16 henkeä. Hän onnitteli KEVA:ta 75-vuotisesta taipaleesta ja sanoi, että yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä. Vaikka Ylikoski on ollut liiton pääsihteerinä vasta reilun vuoden, hän oli jo 1980-luvulla opettajana Turussa ja ehti opettaa kaksi vuotta uskontojen historiaa ja siveysoppia. Tämä oppiaine on siis elämänkatsomustiedon edeltäjä. Sen opetus loppui keväällä 1985 ja elämänkatsomustiedon opetus alkoi elokuussa 1985. Myöhemmin Ylikoski oli opettajana Siikaranta-opistossa Espoossa.

Kun 18 vuotta täyttäneet aikuisopiskelijat saivat valita ET:n ja uskonnonopetuksen välillä, 80-90 prosenttia Ylikosken oppilaista valitsi ET:n. Nyt Vapaa-ajattelijain liitto onkin muuttanut linjaansa kannattaen kaikkien mahdollisuutta valita ET. Nykyisin Ylikoski on lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (HUMAK) ja opettaa järjestö- ja nuorisotyötä. Pääsihteerin homma liitossa on palkaton luottamustoimi.

    Esa Ylikoski

Jo 1980-luvulla Ylikoski sanoi huomanneensa, että uskonnottomia sorretaan. Tästä ja uskonnottomuuden leviämisestä hän kertoo saavansa motivaatiota.

Vuonna 2011 mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvien suomalaisten määrä ylitti miljoonan rajan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu n. 77 prosenttia maan väestöstä. Melko tuoreessa kirkon teettämässä haastattelututkimuksessa, jossa haastateltavia oli 5 000, 27 prosenttia kertoi uskovansa kuten kirkko opettaa.

Runsas, vaikkapa jokaviikkoinen uskonnonharjoitus, esimerkiksi uskonnollisten päivänavausten muodossa, voi aiheuttaa arvostelua. Joissakin kouluissa on uskonnonharjoitus, ihan äänestyksen jälkeen, leikattu puoleen. Kulloinkin tunnin kestäviä kirkkokäyntejäkin voi olla liikaa. Näistä asioista Ylikoski on kirjoitellut mm. Helsingin Sanomissa, Opettaja-lehdessä ja Demokraatissa.

Opintokurssilaisten keskuudessa kiersi lista, johon he saattoivat kirjoittaa nimensä. Kolarilainen Martti Vaattovaara oli järjestänyt nämä opintopäivät Kansan Sivistystyön Liiton kurssiksi. Hän kertoi, että aiemmin Vapaa-ajattelijain liittokin järjesti kursseja opintokeskusten avustuksella, mutta nyt kaikki kurssitoiminta on lopetettu.

Ylikoski korosti, ettei julkisen palvelun (esim. kunnalliset päiväkodit ja koulut, armeija) tehtävänä ole järjestää uskonnonharjoitusta. Hän kertoi Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n aloitteesta, että Helsingin yliopisto uudistaisi perinteitään tarjoamalla vaihtoehdon jumalanpalveluksille. Näin tapahtuikin. Filosofisen tiedekunnan promootiossa n. 50 henkeä osallistui uskonnottomaan vaihtoehtotilaisuuteen. Myöhemmin valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa jopa noin puolet valitsi uskonnottoman vaihtoehtotilaisuuden.

Esitettiin kysymys, menevätkö kansanedustajat tai ministerit juhlajumalanpalvelukseen valtionpäivien avajaisten yhteydessä? Kerroin joskus seuranneeni näiden kirkkokäyttäytymistä sekä toimittajana että mielenosoittajana, eivätkä kaikki kansanedustajat eivätkä ministeritkään osallistu jumalanpalveluksiin. Hiljan lehdistö oli kiinnittänyt huomiota siihen, että vain noin neljännes kansanedustajista osallistui jumalanpalvelukseen. Kun kansanedustajista paljon enemmän kuin neljännes on kristittyjä, näin vaisu osallistuminen on kummallista. Ymmärrän, että järjestäjät koettavat parhaansa mukaan rakentaa tilaisuuksista juhlallisia ja uskoa rakentavia, mutta jostakin syystä kansanedustajilla on samaan aikaan jotain tähdellisempää tekemistä.

Menossa olevista uskonnottomien kanteluprosesseista Ylikoski sanoi huomanneensa Jouni Luukkaisen kantelut ja toivoi, että ne menestyvät. Jouni Luukkainen on Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n puheenjohtaja.

Kellaritiloista siirryttiin lounaan jälkeen jatkamaan opintoja talon ensimmäiseen kerrokseen. Torniolainen Kari Leinonen kysyi Ylikoskelta, onko muissa Pohjoismaissa samanlaisia sotilaspastoreita kuin Suomessa? Ylikosken mukaan sellaisia on, joskaan hän ei tunne asiaa tarkemmin. Hollannissa 30 prosenttia väestöstä ei kuulu uskontokuntiin ja uskonnottomille on tarjolla vastaavan suuruinen osuus henkisen tuen työntekijöistä armeijassa. Nämä työntekijät eivät siis ole sotilaspappeja.

Sitten kerrottiin, että Norjassa on jonkinlainen kaikkia koskeva katsomusvero, mutta veronmaksajat voivat valita veronsaajan joistakin vaihtoehdoista. Liiton kannaksi Ylikoski ilmoitti, ettei liitto kannata minkäänlaisia katsomusveroja. Edelleen liiton kanta on, että jako valaan ja vakuutukseen tulee poistaa.

Päivähoitolakia ollaan uudistamassa ja varhaiskasvatus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Lain valmistelu siirtynee vuoden 2013 puolelle.

Liiton uusi tavoiteohjelma

Pertti Periniva kysyi, mikä on liiton uuden tavoiteohjelman käsittelyaikataulu? Ylikoski vastasi, että työryhmää vetää puheenjohtaja Petri Karisma eikä sillä ole aikataulua. Mitään valmista ei vielä ole.

    Pertti Periniva

Tavoitteena olisi valmistella sekä tavoiteohjelma että tiekartta ja esittää liiton arvot. Näiden ilmaisumuoto ei vielä ole muotoutunut. Tiekartta olisi apuneuvo käytännön etenemiselle. Näiden laatiminen siirtyy vuoden 2013 puolelle. Myöskään Lakkala ei luvannut mitään niiden valmistumisesta, mutta arvasi, että ne voivat valmistua vuoden 2013 alkupuolella. Näitä asioita puiviin työryhmiin voi ilmoittautua jäseneksi, vaikkei olisikaan mukana liiton hallinnossa.

Täytekakkujuhlakahvit juotiin vähän kello 14:n jälkeen. Kahvien jälkeen helsinkiläinen Sven Fernández piti puheenvuoron, jossa oli kaksi teemaa: miten uskonto saadaan pois koulusta ja kompromisseista pidättäytyminen kirkon kanssa.

Valta ja vallan kirous

Martti Vaattovaaran alustus kosketteli valtaa ja sen kirousta. Tavallisesti erilaisiin vallankumouksiin liittyy kauheuksien esiin nousu, kun valtasuhteita järjestellään uudelleen. Valtakysymykset saavat massat käyttäytymään kummallisesti. Uudet vallanhaltijat (esim. bolševikit Venäjällä) käyttivät kuitenkin samoja menetelmiä kuin kukistetut vallanhaltijat (esim. tsaarit Venäjällä). Kamppailussa vallasta hävinneitä kohtaan käyttäydytään törkeästi, tasa-arvo kärsii.

    Martti Vaattovaara

Myös demokratiassa vähemmistöön jääneet ovat kuin alistettuja, sanoi Vaattovaara. Vallan käyttöön kuuluu vastustuksen murtaminen, erilaisten toimintamuotojen rajoittaminen kuten myös se, että valta ikään kuin muuttuu oikeudeksi: ihmiset rupeavat tottelemaan vallan haltijoita. Kaikki pyrkivät lisäämään omaa valtaansa, koska se lisää heidän omaa vapauttaan, Vaattovaara ajatteli. Mutta taustalla on aina jonkinlainen väkivalta. Täydellistä tasa-arvoa ei ole olemassa.

Vaattovaaraa kismitti vieläkin edellisen liittokokouksen valmistelu ja itse kokous (vrt. raportti Lahden liittokokouksesta 2011 ja katso muitakin tätä liittokokousta koskevia kirjoituksia). Petri Karisma, Esa Ylikoski ja Robert Brotherus olivat peranneet läpi "yhteistyökykyisiä" ehdokkaita liiton hallintoelimiin. Oli tarkoitus rakentaa nousua. Nyt kuitenkin kevääksi 2012 luvattu jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaaminenkin peruttiin! Yhteistoiminnan rippeetkin on poistettu käyttämällä verukkeena liiton juhlavuotta.

Vaattovaara sanoi kuvitelleensa, että kaikki työ vapaa-ajattelun puolesta on paikallaan, mutta oli väärässä ja joutui syrjään. 2/3:n enemmistöllä voidaan edelleen lisätä esim. liiton suurten jäsenyhdistysten valtaa. Neljän suuren kaupungin yhdistykset voivat tehdä mitä vain! Porvoon seudun piskuinen yhdistys sai hallintopaikan, samoin piskuinen Lappeenrannan ja ympäristön yhdistys. Mutta Karkkilan, Kemin ja Luoteis-Lapin yhdistyksille ei herunnut luottamuspaikkoja lainkaan. Näistä ei hyväksytty jäseniä edes tiedonjaon piiriin.

Valtaa on vaikea kiertää, Vaattovaara lopetti.

KEVA:n puheenjohtaja Periniva myötäili Vaattovaaran näkemyksiä. Hänestäkin Lahden liittokokouksessa tuli ehkä tehtyä liian rankkoja valintoja. Niitä on mahdollisuus korjata seuraavassa liittokokouksessa.

Ylikosken mielestä "win-win-tilanteet" (tilanteet, joissa molemmat osapuolet voittavat) mahdollistavat yhteistyön. Hän kertoi olleensa edellisellä liittokokouskaudella ahkeran kokoustelija Arto Tiukkasen (Helsingin Vapaa-ajattelijat ry) henkilökohtainen varajäsen liiton liittovaltuustossa, eikä näin päässyt osallistumaan liittovaltuuston työskentelyyn. Kausi oli riitainen ja esimerkiksi Paula Vasama (liiton 12.5.2009 potkut saanut entinen toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja) käski vain Ylikoskeakin pitämään suunsa kiinni. Tällaisista kokemuksista nousi ajatus tehdä henkilöratkaisuja, jotka vähentävät riitoja. Vaikka liiton hallinnossa ei ole tilaa kaikille, liittohallituksen työryhmiin toivotaan mukaan väkeä hallinnon ulkopuoleltakin. Toivottavasti työryhmät saavat jotakin aikaan.

Paula Vaattovaara viittasi vallan kiroukseen ja sanoi, että nyt vallitsee määrätynlainen pattitilanne, jossa liittohallitus pitää valtaa käsissään. Mutta "kansalla on sellaiset johtajat kuin se ansaitsee".

Lakkalakin oli sitä mieltä, että riitojen ja tappeluiden myötä päädyttiin Lahden liittokokouksessa (2011) valitsemaan liiton hallintoelimet (liittohallitus ja -valtuusto) niin kuin tehtiin. Muiden moittiessa menettelyä junttalistameiningiksi, Lakkala myönsi tämän, mutta sanoi, ettei tiedä, kuka keksi ajatuksen, että valmis ehdokaslista tuodaan suoraan äänestykseen. Lakkala kuuli ajatuksesta ensi kertaa Kari Pasaselta (Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry), vaikka ajatteli ensin Pasasen esityksen olleen "vitsi". Sitten hän kuitenkin suostui kannattamaan Pasasen esittelemää ajatusta, vaikka valmiin listan rakentamisessa oli vaikea löytää riittävästi ehdokkaita eikä Lakkala tuntenut kaikkia ehdokkaita. Nyt riitelyä ei ole, vaikkakin "rakentavaa kiistelyä" on. Ennen tehtiin "älyttömästi myyräntyötä", Lakkala sanoi.

Periniva tyytyi toteamaan, että aika näyttää minkälaisia nykyhallinnon tulokset tulevat olemaan, ja Erkki Pekkinen (Kemin Vapaa-ajattelijat ry) arveli niiden jäävän vähäisiksi.

Eräs osallistuja ei ollut tyytyväinen liiton puheenjohtaja Karisman esiintymiseen Kemissä liittokokouksen jälkeen ja kertoi tämän suututtaneen kaikki. Lakkalankaan esiintymiseen hän ei ollut tyytyväinen ja kysyi onko tämä oikealla paikalla. Ylikoski sai enemmän sympatiaa. Miksei tämä ollut puheenjohtajaehdokkaana Lahden liittokokouksessa?, arvostelija kysyi.

Jäsenmäärän kehittymiseen Lakkala ja Ylikoski molemmat vastasivat, että se on ollut "melko stabiilia". Ylikosken mukaan Helsingin Vapaa-ajattelijain jäsenmäärä oli yli 500, mutta on nyt vähän laskenut. Entiset tämän yhdistyksen puheenjohtajat Jussi K. Niemelä (joka myös toimi liiton puheenjohtajana 15.6.2008-15.11.2010) ja Tarja Koivumäki molemmat erosivat itse yhdistyksestä. (Jäsenmäärien muutoksesta, ks. tarkemmin.)

Arpajaisissa onni suosi Perinivaa

Alustusten ja keskustelujen jälkeen järjestettiin arpajaiset, joissa palkintoina oli ainakin Kemin Vapaa-ajattelijain naisjaoston valmistamia käsitöitä. Naisjaostoa on vetänyt Anna-Leena Rytkönen, ja tällaiset jaostot ovat harvinaisia vapaa-ajattelijain toiminnassa.

Onnettaren ylivoimaisessa suosiossa oli Periniva: kahta ensimmäistä voittoarpaa ei ollut myyty lainkaan, kolmas arpa toi voiton Perinivalle, neljättä ja viidettä arpaa ei taaskaan ollut myyty kenellekään ja kuudes arpa osoitti voiton taas Perinivalle! Vasta seitsemännellä arvalla Ylikoskikin pääsi voiton makuun. Muitakin voittoja jaettiin.

Retki Täikköön

Lauantai-iltana Kankaanpää järjesti taas veneretken, nyt Täikköön. Täikkö on saari ja sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä lounaaseen Kemin keskustasta. Lehtimetsän peittämä saari on matala, vähän yli kilometrin pituinen ja noin kolmesataa metriä leveä.

    Vene lähdössä Täikköön, Sauli Kankaanpää oikealla.

Saarella on melkein 30 kesämökkiä. Tutustuimme Kankaanpään rakentamiin kesämökkeihin, joihin saadaan sähköä aurinkopaneeleilla. Tuulimyllykin on pihassa. Rakennustarvikkeet ja polttopuut kuljetetaan saarelle talvisin mantereelta moottorikelkan voimalla.

Sunnuntaiaamuna nautimme vielä aamupalan. Sen jälkeen päivien osallistujat vähitellen lähtivät kotimatkalle.

Perinivan mielestä opinto- ja retkeilypäivät onnistuivat odotusten mukaisesti alustusten, keskustelun ja osallistujamäärän osalta. Oman yhdistysväen lisäksi väkeä oli kutsuttu Oulunseudun ja Kainuun yhdistyksistä. Ilmoittautuneita oli 19 ja sama määrä henkilöitä osallistuikin tapahtumaan vähintään yhtenä päivänä. Kansan Tahto julkaisi jutun tapahtumasta 23.8.2012. Myöhemmin yhdistys aikoo hakea avustusta tapahtuman kuluihin Vapaa-ajattelijain liitolta. 

Kimmo Sundström