Kauhavan keskustan kaakkoispuolella, pari sataa metriä Ruotsalan koulun eteläpuolella, tien länsipuolella sijaitsee yksityinen hautausmaa, Lepomaa. Hautausmaasta omistaa nykyisin puolet Kauhavan evankelis-luterilainen seurakunta ja puolet Kauhavan vapaaseurakunta (900129; ensirekisteröinti 10.1.1980). Vapaaseurakunnan puolikkaan omisti aiemmin Suomen Vapaakirkon Seinäjoen seurakunta. Se myi puolikkaan Kauhavan vapaaseurakunnalle 17.2.2014 yhdellä eurolla. Uusi omistaja sai lainhuudon 19.2.2014. 

Tilan nimi, jolla hautausmaa on, on sekin Lepomaa (233–403–12–48) ja sen pinta-ala on 1,05 hehtaaria. Tila on lohkottu 27.6.1930 Alppila-tilasta (233–403–12–41). 

    Lepomaa, huoltorakennusta hautausmaan pohjoisosassa ei ole merkitty karttaan. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 2432/MML/14, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 2432/MML/14.

Suomen Vapaakirkon Seinäjoen seurakunta sai vuonna 1934 Kauhavan Kansallisseurakunnalta ostamaansa tilanpuolikkaaseen lainhuudon 13.4.1935. 

Lainhuuto Kauhavan evankelis-luterilaiselle seurakunnalle on annettu 13.8.1974 toiseen tilanpuolikkaaseen. Kiinteistötietojärjestelmään ei ole kirjattu virallista hallinnonjakosopimusta, mutta omistajilla voi olla keskenään joku muu sopimus hallinnonjaosta. 

    Portti Lepomaalle. Vapaaseurakunnan hautausmaa-alue on portilta alkavan käytävän keskiviivan vasemmalla puolella. 

Maa-alueen ostopäätös syntyy 

Hautausmaa-asia oli ollut aiemmin monesti esillä Kauhavan Kansallisseurakunnassa. Oikea maa-alueen ostohetki tuli, kun hintaa oli alennettu 10.000 markkaan. Kansallisseurakunnan rukoushuoneella pidettiin 13.10.1929 kokous, jossa läsnä oli 15 henkeä: H. Kujanpää, K. Hemminki, I. Porkkala, O. Harju, S. Mustamaa, W. Saari, M. Takala, W. Paalanen, J. Wuorenpää, N. Hautamäki, J. Lamminen, N. Uitto, J. Taipale, emäntä Takala ja emäntä Paalanen. Puheenjohtajana toimi Hemminki ja kirjurina Porkkala. 

Kauppa päätettiin tehdä. Sen toteuttajiksi valittiin Hemminki, Takala sekä Harju ja heille myönnettiin asianomainen valtuutus. 

Kauppakirja 

Albin Passinen ja Hilma Passinen myivät 14.10.1929 päivätyllä kauppakirjalla Ruotsalan perintötalosta nro 12, veroltaan 15/24:aa manttaalia, Kauhavan pitäjän Kauhavan kylän Nevansuu-nimisestä peltopalstasta, metsänrajasta pohjoiseen päin yhden hehtaarin ja puolen aarin alan 10.000 markalla ja muutoin seuraavin ehdoin: 

(1) Myyjät pidättivät itselleen 20 neliömetrin suuruisen alan pohjoispuolisesta päästä, keskivaiheilta, sukuhautaa varten; 

(2) ostaja erotuttaa ja aitaa alueen sekä laittaa sen asianmukaiseen kuntoon; ja 

(3) kauppaa ei seuraa muuta kuin maa maanmittarin laskemalla verolla. 

Kauppasumma kuitattiin paikalla maksetuksi. Ostajina olivat Kauhavan Kansallisseurakunnan valtuuttamina Oskari Harju, Kustaa Hemminki ja Matti Takala. Kauppakirjan todistivat Reino Ruotsala ja Oskari Koski. 

    Yleiskuva hautausmaalta, takasivulla kuusiaita.

Hautausmaan perustamislupa-anomus 

Kauhavan Kansallisseurakunta anoi (24.11.1929/29.11.1929 AD (1897/385) 1929 OPM, SVA) hautausmaan perustamislupaa. 

Anomuksen jätti 29.11.1929 vahtimestari H. Lindfors valtakirjan ja kolmen liitteen kera. Seurakunta oli ostanut 13.10.1929 pidetyn kokouksen päätöksen mukaisesti yhden hehtaarin maa-alueen hautausmaaksi, alue oli erotettu ja piirilääkäri oli käynyt alueella sen tarkastamassa. 

Anomus oli päivätty 24.11.1929 Kauhavalla ja sen olivat allekirjoittaneet hallituksen jäsenet, puheenjohtaja Kustaa Hemminki, Jaakko Seppälä, rahastonhoitaja Matti Takala, Oskari Harju, Nikolai Hautamäki ja kirjuri Iivari Porkkala. 

Kristuksen Pyhän Seurakunnan hankintaneuvosto, johon yhdyskuntaan Kauhavan Kansallisseurakunta kuului, yhtyi anomukseen. Asiakirja on päivätty Humppilassa 28.11.1929 ja on kirjuri Iivari Porkkalan sekä puheenjohtaja J. Lammisen allekirjoittama. 

Avoin asianajovalta oli annettu Kauhavalla 24.11.1929, ja valtakirjan olivat allekirjoittaneet puheenjohtaja Kustaa Hemminki sekä kirjuri Iivari Porkkala todistajina Alfred Kalliokoski ja Herman Kujanpää. 

    Annalan suuri sukuhauta. 

Piirilääkärin lausunto 

Piirilääkäri Backman oli tarkastanut alueen 21.10.1929. Alue oli Ruotsalan talon maalla, jonka omisti maanviljelijä Albin Passinen. Maa oli tasaista, kuivaa ja kivetöntä, suurimmaksi osaksi ahomaata. Vain sen eteläosassa oli harvaa kuusimetsää. Maaperä oli savensekaista hiekkaa. Kolmessa, kaksi metriä syvässä kuopassa ei näkynyt pohjavettä. Lähin rakennus, Ruotsalan kansakoulu, oli 400 metrin etäisyydellä. Näin piirilääkäri totesi, että paikka "tulee täyttämään hyvän hautausmaan vaatimukset". 

Kartta 

Alueesta 0,800 hehtaaria oli peltoa, 0,250 hehtaaria kangasta. Rajat oli mitannut, käynyt ja pyykittänyt 1929 maanmittausinsinööri A. W. Gustafsson. 

Lausunnot 

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli antoi lausuntonsa 31.12.1929 eikä sillä ollut asiaan muistutettavaa. Maaherra Bruno Sarlin puolsi lausunnossaan 21.1.1930 anomusta. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 28.1.1930. Kristuksen Pyhä Seurakunta -nimiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva Kauhavan Kansallisseurakunta oikeutettiin perustamaan hautausmaa Kauhavan pitäjän Kauhavan kylään Ruotsalan perintötilasta nro 12 erotetulle 1,050 hehtaarin suuruiselle maa-alueelle ehdolla, että seurakunta laillistuttaa saantonsa, "aitaa hautausmaa-alueen hyvin ja laittaa hautausmaalle riittävästi käytäviä sekä huolehtii hautausmaan kaunistamisesta puu- ja pensasistutuksilla". 

Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri A.[ntti] K.[ukkonen] ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 28.1.1930). 

    Varvas-suvun haudan kirjava reunakiveys ja pinta. 

Puolet hautausmaasta myydään 

Kauhavan Kansallisseurakunta oli velkaantunut rukoushuoneen ja hautausmaaksi tarkoitetun maa-alueen ostossa. Lokakuussa 1934 puolet hautausmaasta myytiin. Kauppahinnaksi mainitaan 6.500 markkaa (Pietiläinen 1999, 452; Kiviniemi s.a., 7). Pietiläinen mainitsee ostajaksi Kauhavan Vapaakirkon. Tosiasiassa ostaja oli Suomen Vapaakirkon Seinäjoen seurakunta. Kauhavan vapaaseurakunta rekisteröitiin vasta 10.1.1980. 

Toinen puolikas hautausmaasta myydään 

Kansallisseurakunnan toiminta hiipui vähitellen. Vuonna 1940 jäseniä oli enää 123 eikä seurakunta saanut enää uusia jäseniä. Kansallisseurakunnan toiminta lakkasi toukokuussa 1946. 

Myöhemmin toinen puolikas hautausmaasta myytiin Kauhavan evankelis-luterilaiselle seurakunnalle. Pietiläisen (1999, 434) mukaan puolikas myytiin vuonna 1944, mutta tämä ei ole mahdollista, koska keskusteluja kaupasta käytiin vielä toukokuussa 1946. 

Lepomaa 

Lepomaa tilalla (233–403–12–48), jolla on yksi palsta ja jonka pinta-ala on 1,05 hehtaaria, sijaitsee Lepomaa hautausmaa. Se lohkottiin Alppila-tilasta (233–403–12–41) ja rekisteröitiin 27.6.1930. Tilalla on rasite Rytinevantie, tieoikeus 000–2008-K35297. Tie on tiekunnan perustama yksityistie, joka kulkee hautausmaan itäsivua pitkin ja on pohjoisessa hieman tilan puolella. Lepomaa-tilalla on oikeus yhteiseen vesialueeseen 233–876–1–0, joka on monen kylän yhteinen alue. Vesialueella on 2 883 osakaskiinteistöä. 

    Hautakivi odottaa vainajia hautausmaalla.

Varustukset 

Hautausmaan edessä, tien ja hautausmaan välissä, on pysäköintialue ja neljä valaisinpylvästä. Evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan puolella on tavanomaisia hautausmaan varustuksia kuten aitaa, portti, huoltorakennus, kaksi vesipistettä, valaisinpylväitä, kaksi työkalutelinettä haravia ja lapioita varten, muutamia roska-astioita ja kaksi pitkää penkkiä. 

Vapaaseurakunnan hautausmaalle johtavan portin ulkopuolella on kaksi puista kukkatelinettä (57x51 cm). Musta rautaportti johtaa hautausmaalle. Portinpylväiden (18x18x173 cm) kärjissä on rautaiset, pyramidinmuotoiset rautahatut (23x23 cm) ja näiden kärjissä 20 cm korkeat ristit. Portin aukon leveys on noin 448 cm ja portinpuolien koko noin 220x150 cm. Portin on rakennuttanut Kauhavan evankelis-luterilainen seurakunta, samoin kukkatelineet ovat sen. 

Hautausmaa-alueen etusivuna on portista vasemmalle noin 50 metriä jatkuva, valkea pystylauta-aita, jonka korkeus on noin metri. Hautausmaan vasemmassa päädyssä aita on osittain kaatunut maahan. Alueen halki kulkee metsätie, jota pitkin maatuvaa ainesta on viety hautausmaan päädyn taakse. Oikeana sivuna on Lepomaan etusivulta katsoen vasen pääkäytävä, jonka pituudeksi arvioin askelmin 82 metriä. Jos ajatellaan oikean sivun kulkevan käytävän keskikohdalla, arvioin alueen pinta-alaksi noin 4 300 neliömetriä. 

Vapaaseurakunnan alueella ei ole muita varustuksia. Kukkien kasteluvesi haetaan evankelis-luterilaisen seurakunnan vesipisteestä, joka on välittömästi portilta haudoille johtavan pääkäytävän oikealla puolella. 

Hautausmaa jakaantuu kahteen osaan 

Lepomaa jakaantuu nykyisin kahteen osaan. Ensimmäinen osa on Kauhavan evankelis-luterilaisen seurakunnan omistuksessa. Laskin 23.5.2014 hautamuistomerkkien määräksi tässä osassa 178. Tämä osa rajoittuu hautausmaan kahdelta portilta johtavien pääkäytävien väliin, mutta lautarakenteinen, vihreä huoltorakennus jää pohjoisemman pääkäytävän oikealle eli pohjoispuolelle. Rakennusta ei ole merkitty Maanmittauslaitoksen karttaan. 

Toinen osa on nykyisin Kauhavan vapaaseurakunnan omistuksessa ja sijoittuu etusivulta katsoen vasemman eli eteläisemmän portin sekä hautausmaan eteläsivun väliin. Suurimmaksi osaksi alue on mäntymetsää, vain pieni takaosa alueesta on käytetty hautoja varten. 

Haudat ja hautamuistomerkit 

Ensimmäisessä hautausmaan osassa, alueen vasemmassa takakulmassa, on mm. Kansallisseurakunnan saarnaaja Iivari Porkkalan (23.12.1882–19.9.1966), seurakunnan puheenjohtaja, maanviljelijä Kustaa Hemmingin (7.4.1871–18.6.1948) ja rahastonhoitaja Matti Takalan (18.11.1871–8.8.1946) haudat. 

Aluksi Kansallisseurakunnan vanhimpana olleen Jaakko Tikkalan (24.8.1872–30.12.1925) hautalaatta toiseksi taimmaisessa rivissä ihmetytti minua. Kun se oli sijoitettu kapeaan tilaan kahden muun hautakiven väliin, arvelin, että marmorilaatta (40x30 cm) oli saatettu tuoda hautausmaalle jostakin muualta. Näin olikin. Evankelis-luterilainen seurakunta kertoo, että Tikkala on haudattu Kauhavan Uudelle hautausmaalle (perustettu 1923), siis noin neljä vuotta ennen kuin perustamislupa Lepomaalle myönnettiin. Hautalaatta oli siirretty Lepomaalle vuonna 2005. 

    Entisten kansallisseurakuntalaisten hautakiviä Lepomaan osassa, joka nykyisin kuuluu Kauhavan evankelis-luterilaiselle seurakunnalle.

Varhaisimpia kuolinaikoja taimman rivin hautakivissä oli näillä lapsivainajilla: Kustaa Valtteri Mäenpää (24.2.1930–25.3.1930) ja Aarne Mäkinen (10.3.1928–21.8.1930), joskin Mäkisen hautakivi näytti uudelta. 

Kauhavan vapaaseurakunnan alueella hautakiviä on kuusi riviä. Olkoon taimmainen rivi 1; siinä on 3 hautakiveä ja 1 puuristi. Rivissä 2 on 8 kiveä, rivissä 3 on 11 kiveä, rivissä 4 on 10 kiveä, rivissä 5 on 8 kiveä ja rivissä 6 on 2 hautakiveä. Näin hautakiviä on 42, puuristejä 1 eli hautamuistomerkkejä yhteensä 43. Alueella oli kaksi uutta hautakiveä, joissa oli valmiina sukunimi, mutta ketään ei ollut vielä haudattu. Hautamuistomerkeistä laskin yhteensä 92 vainajan nimeä. 

Hautoja oli sekä reunakivillä että ilman. Hautakivet olivat melko tavanomaisia, lähes kaikissa on tunnuksena risti. Annalan ison sukuhaudan kivessä on ylhäällä risti, mutta keskiosan molemmin puolin liekkimalja. 

Vanhimmat havaitsemani vainajien kuolinajat ovat tällä alueella näillä vainajilla: Kaarlo Kalevi Varvas (29.8.1930–19.9.1930), Arttu Kankaanpää (31.10.1903–4.6.1934) ja Kalle Johannes Kärkkäinen (8.2.1886–16.10.1935). 

Hautausalueella on vain yksi koivu ja yksi iso mänty. Pintakasvillisuus on nurmea ja sammalia. Vain pieni osa vapaaseurakunnan omistamasta alueesta on toistaiseksi käytetty. Loppuosa kasvaa mäntymetsää. 

Hautausmaan hoito käytännössä 

Kauhavan vapaaseurakunnan puheenjohtaja Pauli Mäki kertoo, että keskimäärin haudataaan 0–2 vainajaa vuodessa. Seurakunnan jäsenille hautapaikka luovutetaan maksutta. Myös jäsenen lähiomainen voi saada hautapaikan hautausmaalta seurakunnan vanhimmiston päätöksellä. Tapaukset ovat hyvin harvinaisia, eikä Mäki muista peritäänkö hautapaikasta tässä tapauksessa jokin maksu. 

Haudat kaivaa evankelis-luterilaisen seurakunnan haudankaivaja ja tämä seurakunta laskuttaa työstä vainajan omaisia. Vapaaseurakunnan hautausmaalla myös vainajan omaiset saavat halutessaan kaivaa ja peittää haudan itse. 

Hautausmaan yleishoito tapahtuu talkoilla. Suunnitelmissa on kaataa jonkin verran mäntymetsää lisähautapaikkojen saamiseksi. Lisäksi aluetta on tarkoitus nurmettaa nykyistä paremmin. 

Vapaaseurakunnalle ei koidu ylläpidosta muuta kulua kuin maksettu korvaus vedenkäytöstä Kauhavan evankelis-luterilaiselle seurakunnalle. Ainakaan toistaiseksi kiinteistöverokaan ei ole tullut maksettavaksi. Vapaaseurakunta ei saa mitään julkisia avustuksia hautausmaan ylläpitoa varten.

Kimmo Sundström