SALASSAPITO. OIKAISUVAATIMUS. JÄMSÄN SIVISTYSTOIMI. (7.3.2017)


Saate: Yhdistyksemme julkaisee ohessa Raimo Toivosen aiheellisen oikaisuvaatimuksen Jämsän sivistyslautakunnalle. Tämä kirjoitus, kuten kolme muutakin kirjoituksen loppuun linkitettyä Toivosen kirjoitusta sivuillamme ovat kamppailua saada kirjastojen hyllyille kotiin lainattavaksi Toivosen uskontokriittinenkin julkaisu eräästä uskonnottomasta jämsäläisestä. Toivosen julkaisu on tärkeä uskonnottomuuden historian kirjoittamisen kannalta, sillä tällaisten merkittävien yksittäistapausten selostuksilla on siinä oleellinen osansa. 

Valitan Toivosen kirjoituksen verkkoon saattamisen viivästymistä. Mutta minun oli perehdyttävä myös kolmeen kirjoituksessa mainittuun viranomaisten asiakirjaan. 

Jouni Luukkainen 
puheenjohtaja 

***

RAIMO TOIVONEN 21.2.2017 
Eläkeläinen 
Täysinpalvellut asianajaja 
Harrastelijakirjailija 
Kelhänkatu 6 F 28 
42100 Jämsä 
Matkapuhelin 0500 643 729 
Sähköposti: raimo.toivonen(at)kolumbus.fi 
Linkki: ateistit.fi/julkaisu/RTUA.html

Jämsän sivistyslautakunta 
Kelhänkatu 3 
42100 Jämsä 

Oikaisuvaatimus

Päätös
1.2.2017 / § 3. Vaitiolo ja salassapito 

Vaatimukset
Pyydän, että lautakunta kumoaa mainitun päätöksensä / ohjeensa ja antaa halutessaan lakien mukaisen julkisuus- ja salassapito-ohjeen. 

Perustelut
Päätös on lain vastainen. Päätös luo mielikuvan, että koko kunnallishallinnon julkisuus on tässä ohjeessa. Ja että julkisuutta ei ole olemassakaan. On vain salailua. Ohjeeksikin mainittava päätös voi olla niin täydellisesti väärä ja harhaan johtava, että se on välittömästi lain vastainen ja oikaisuvaatimuskelpoinen. 

Valmistelevasta päätöksestä on kysymys, jos on olemassa myöhemmin tilaisuus hakea oikaisua julkisuus- ja salassapitopäätöksiin ja -käytäntöön. Sellaista järkevää tilaisuutta ei tässä ole. Oikaisuvaatimukset muutamista tai lukuisista salassapitopäätöksistä vuosien mittaan ei ole järkevää ja taloudellista oikeuden hoitoa. Olisi parempi antaa sellainen julkisuusohje, joka ei aiheuta vääriä salassapitopäätöksiä ja oikaisuvaatimuksia. Salassapidon korostaminen tuo mieleen ajatuksen, että Jämsän sivistystoimi ei tunne julkisuuslainsäädäntöä eikä noudata sitä. Selostan tämän kirjoituksen lopussa yhden jämsäläisen salassapitopäätöksen kaikkine oikaisuseuraamuksineen. 

Joku hyväuskoinen jämsäläinen saattaa tulevaisuudessa pitää oikaisuvaatimuskieltoa oikeana ja sen ohjaamana luopuu edes tutkimasta onko jokin päätös lainvastainen ja oikaisuvaatimuskelpoinen. 

Ohje kertoo julkisuuslaista vain sen, mitä eräitä salassapitoperusteita julkisuuslaki sisältää. Ohje ei kerro, mitä poikkeuksia ja helpotuksia salassapidosta julkisuuslaki sisältää. Ei kerro mitä julkisuuslaki ja hallintolait sisältävät julkisuudesta ja hyvästä hallinnosta. Ohje salaa sen, että julkisuuslaki on erityisesti hallinnon julkisuuden turvaava ja hallinnon valvonnan mahdollistava laki. Ohje antaa yksipuolisen ja harhauttavan kuvan julkisuuslainsäädännön sisällöstä ja luonteesta ja ohjaa sisäänpäin suuntautuvaan epäilyttävään hallintoon. Kunnallisen toiminnan tulee olla julkisuusmyönteistä. Päätös on siis lakien vastainen. 

Ohjeessa on puolentoista rivin pituinen viittaus julkisuuslakiin säädöskokoelmanumeroineen. Ohjeessa ei ole viittausta Kuntaliiton ohjeistoon ja hallintolakeihin. Koko päätöksen yleispiirre on salailu. Ja siten julkisuuspuoli jää sivuasiaksi. Ohjeen nimessä mainitaan vain salassapito eikä mainita julkisuutta. Harva jämsäläinen perehtyy laajoihin julkisuuslakiin ja hallintolakeihin ja Kuntaliiton internetohjeistoon. Jämsäläiset jäävät julkisuustietämyksessään helposti lautakunnan lainvastaisen ohjeen varaan. 

Kuntaliitto. ”Kunnat.net Asiantuntijapalvelut”. Ohjeisto
Ohjeistosta löytyy paljon muun ohella alaluvut ”Julkisuusperiaate” ja ”Salassapito”. Niiden mukaan viranomaisen asiakirjat sekä muut tallenteet ja tiedot ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisten tulee toimia julkisuusmyönteisesti. 

Laeissa säädetään myös salassa pidettävistä asiakirjoista ja tiedoista. Selostetaan julkisuusmyönteisesti salassapidon rajoitukset. Salassapito tulee kysymykseen vain, jos julkisuudesta tulisi jollekin haittaa. Mainitaan, että henkilö voi antaa suostumuksen yksityisyytensä julkistamiseen. 

Kuntaliiton ohjeisto on varsin lakien mukainen ja tutustumisen arvoinen. Jämsän sivistystoimi ei ole huomannut ohjeistoa tai ei ole ymmärtänyt sitä taikka ei ole halunnutkaan ymmärtää ja hyödyntää sitä. 

Selvitystä eräistä laeista
Luettelen seuraavaksi Kuntaliiton ohjeiston pohjalta ja muutoin eräitä perustuslain, julkisuuslain, hallintolakien ja henkilötietolain julkisuutta edistäviä ja hyvää hallintotapaa koskevia pykäliä. Jämsän sivistystoimen tulee mahdollisessa uudessa ohjeessaan huomioida nämäkin pykälät ja asiakohdat. Luettelon kohdat eivät ole kevyitä julistuksia tai vaalilupauksia, vaan ovat aivan totista tavaraa. Toimin siten, että ulkopuolisetkin lukijat voivat perehtyä pykäliin. 

Perustuslaki
- Lakien tarkan noudattamisen velvollisuus 
- Yhdenvertaisuus 
- Uskonnottomuuden- / Uskonnonvapaus. Sananvapaus 
- Oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan 

Julkisuuslaki
Viranomaisten asiakirjat ja tiedot ovat pääsääntöisesti julkisia. 

Julkisuuslain tarkoituksena on toteuttaa kunnallisissakin viranomaisissa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa sekä antaa mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä sekä antaa yksilölle mahdollisuus muodostaa ja julkistaa kirjastoissakin vapaasti mielipiteensä. 

Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta ja tiedosta syytä ilmoittamatta, ellei asiakirja ole salattu. 

Viranomainen on velvollinen huolehtimaan, että tietojen saamista ei rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta eikä rajoiteta enempää kuin mitä suojeltavan edun vuoksi on tarpeen. Tilanne ja olosuhteet pitää arvioida kukin tapaus kerrallaan. 

Tietoa on julkistettava kirjastoissa ja muualla. Viranomaisten on edistettävä avoimuutta tuottamalla omasta aloitteestaan tai pyynnöstä tarpeen mukaan tietoa toimialaltaan jopa yksittäisiä henkilöä / toimittajaa varten. 

Salassa pidettävää, vaitiolovelvollisuuksineen, on kaikki aineisto ja tieto silloin kun lähinnä julkisuuslaki niin määrää. Salassapito velvoittaa virkamiehiä ym. jotka ovat saaneet salattavan aineiston virkansa tai toimensa hoidossa tai hoidon olosuhteissa. 

Julkisuuslain 24 pykälässä on laaja luettelo salassa pidettävistä asiakirjoista. Pykälän alussa on huomaamaton, mutta merkittävä poikkeus: ”jollei erikseen toisin säädetä”. 

Pykälän 32:s kohta koskee henkilön yksityisyyden suojaa. Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta ja tiedosta tiedon, jos se, jonka etujen suojaamiseksi salassapito on säädetty, antaa siihen suostumuksensa eikä luovutus loukkaa ketään muutakaan. 

Salassapidon määrännyt virkamies tai joku kesälomittaja tai myöhempi viranhaltija tai taho voi kumota salassapitopäätöksen. Otto-oikeus koskee myös salassapitopäätöksiä. 

Salassa pidettävän asiakirjan julkistaminen on rikos, josta seuraa enimmillään 2 vuotta tiilenpäiden lukua. Asiakirjan tai tiedon väärä salaaminen ei ole rikos. Hallinnollinen seuraamus siitä voi tulla. 

Hallintolaki
Hallintolain tarkoituksena on edistää hyvää hallintoa, oikeusturvaa sekä hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. 

Viranomaisten on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin ja oltava puolueettomia. Niiden on suojeltava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. 

Viranomaisen on annettava asiakkaalle tarpeen mukaan neuvontaa, vastattava kysymyksiin ja ohjattava asiakas oikeaan viranomaiseen. 

Viranomaisen on hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. 

Päätös on perusteltava ilmoittaen, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. 

Asiat on käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. 

Henkilötietolaki
Myöhempien henkilötietojen käsittelyyn pitää olla lakiin perustuva syy tai henkilön suostumus. Uskonnottoman ja uskonnollisen vakaumuksen julkistamiseen pitää olla syy tai suostumus. Suostumuksella tarkoitetaan henkilötietolain käsitteistössä kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla henkilö hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn.

Tausta. Aikaisempi lain vastainen päätöskokonaisuus
Jämsän sivistystoimen aikaisemmista vääristä salaisiksi määräävistä päätöksistä mainitsen ”Turkinkylävihkon” aineistoa koskevat lautakunnan salassapitopäätökset 1.3.2012 § 30 ja 14.6.2012 § 85. Päätökset teki sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen ja ne vahvisti sivistyslautakunta. Päätösten ohjeena oli saman sisältöinen vaitiolo- ja salassapito-ohje kuin minkä lautakunta on juuri hyväksynyt jatkokäyttöön. Ohje ohjasi tekemään julkisuuslain vastaiset salaamispäätökset. Salaamispäätösten ilmoitettuna perusteena oli minun ei-uskonnollisen vakaumukseni paljastuminen ja siten minun yksityisyyteni loukkaus. Muuta perustetta ei ole esitetty lukuisissa prosesseissa myöhemminkään. Tässä on esimerkki siitä, mitä lain vastaisesti juuri päätetty salassapito-ohje voi aiheuttaa. Minulla ei ole tietoa muista ohjeen mukaan tehdyistä lain vastaisista salailupäätöksistä, koska ne ovat salaisia.

Jyväskylän kulttuurilautakunnassa
Jämsän sivistystoimen salassapitopäätökset vuonna 2012 ovat aiheuttaneet minulle paljon harmia ja ovat teettäneet viranomaisilla paljon työtä kuluneena viitenä vuotena. Jämsän sivistyslautakunta oli katsonut, että salassapitopäätökset ovat valmistavia ja niitä ei voi vaatia oikaistavaksi. Tällä hetkellä Turkinkylävihkon laittaminen Jyväskylän kirjaston hyllylle kotiin lainattavaksi on käsiteltävänä hallintokanteluna Jyväskylän kulttuurilautakunnassa. Seuraan mielenkiinnolla, miten kulttuurilautakunta suhtautuu Kilpeläisen aikoinaan antamaan ja edelleen peruuttamatta olevaan salassapitomääräykseen. 

Ulkopuolinen julkisuus
Kuluneen viiden vuoden aikana olen joutunut noin kymmenen viranomaisen tai virkamiehen toimesta salailun ja ”hivutuksen” kohteeksi. Kaiken tosiasiallisena syynä on minun ei-uskonnollinen vakaumukseni ja Kilpeläisen tekemä lainvastainen salaamispäätös. Tämän johdosta käytän jyrkempää kieltä ja kilpailevia julkistamiskanavia ainakin niin kauan, kunnes Jämsän ja Jyväskylän kirjastot ovat laittaneet Turkinkylävihkot 2014 hyllyille kotiin lainattavaksi, tai siihen saakka kunnes joku kertoo pätevän syyn Turkinkylävihkon salailuun. 

Tähän mennessä ensimmäinen, kehnoin ja ainut ilmoitettu salailuperuste on ollut Kilpeläisen ym. esittämä minun ei-uskonnollisen vakaumukseni täydellisen suojelemisen tarve. Suojeli siitä huolimatta, että minä olin tuolloin ja usein myöhemminkin antanut suostumukseni vakaumukseni julkistumiseen. Minun vakaumukseni julkistamisella ei ole voinut aiheutua haittaa myöskään kenellekään ulkopuoliselle. Pidän Turkinkylävihkoa edelleen kelvollisena kirjana. Minun henkiset voimavarat ovat kohtalaisessa kunnossa. En miellä olevani ammattiriitelijä. Viittaan myös ammatilliseen taustaani. 

Tässäkin kirjoituksessa minun ei-uskonnollinen vakaumukseni paljastuu. Annan suostumukseni tämän kirjoituksen pitämiseen julkisena. Tai suorastaan pyydän tälle kirjoitukselle mahdollisimman laajaa julkisuutta. Tästä kirjoituksesta ei aiheudu kenellekään ulkopuoliselle haittaa. Näin tarkoitan varmentaa, ettei Kilpeläinen tai kukaan määrää tätä kirjoitusta salassa pidettäväksi. 

Kun kirjastot venkoilevat ja viranomaiset yleisesti salailevat asioita, niin minä käytän kilpailevia julkistamiskanavia. Niinpä mainittu hallintokantelu Jyväskylän kulttuurilautakunnalle löytyy linkkipalstaltani nimikkeellä ”Salassapito. Viranomaistoiminta. Turkinkylävihko. (15.1.2017)” [Oikeasti: Salailu. Viranomaistoiminta. Turkinkylävihko. (15.1.2017)] Sieltä löytyvät myös Turkinkylävihko-aiheiset kirjoitukset Kaarlo Grönvall. Jumalankieltäjä. (25.11.2012) ja Oikeuskansleri hutiloi ja höynäyttää (25.1.2014). 

Myös tämä oikaisuvaatimus on menossa linkkipalstalle nimikkeellä ”Salassapito. Oikaisuvaatimus. Jämsän sivistystoimi”. 

Pyydän aiheesta kiinnostuneita käymään palstalla. Palstan ylläpitäjä ilmenee palstalta.

Raimo Toivonen


Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?