Saate:
Yhdistyksemme julkaisee ohessa Raimo Toivosen aiheellisen
oikaisuvaatimuksen Jämsän sivistyslautakunnalle. Tämä kirjoitus, kuten
kolme muutakin kirjoituksen loppuun linkitettyä Toivosen
kirjoitusta sivuillamme ovat kamppailua saada kirjastojen hyllyille
kotiin lainattavaksi Toivosen
uskontokriittinenkin julkaisu eräästä uskonnottomasta jämsäläisestä.
Toivosen julkaisu on tärkeä uskonnottomuuden
historian kirjoittamisen kannalta, sillä tällaisten merkittävien
yksittäistapausten selostuksilla on siinä
oleellinen osansa. Valitan Toivosen kirjoituksen verkkoon saattamisen viivästymistä. Mutta minun oli perehdyttävä myös
kolmeen kirjoituksessa mainittuun viranomaisten asiakirjaan. Jouni Luukkainen puheenjohtaja *** RAIMO TOIVONEN 21.2.2017 Eläkeläinen Täysinpalvellut asianajaja Harrastelijakirjailija Jämsä Sähköposti: raimo.toivonen(at)kolumbus.fi Linkki: ateistit.fi/julkaisu/RTUA.html Jämsän sivistyslautakunta Kelhänkatu 3 42100 Jämsä Oikaisuvaatimus Päätös 1.2.2017 / § 3. Vaitiolo ja salassapito Vaatimukset Pyydän,
että lautakunta kumoaa mainitun päätöksensä / ohjeensa ja antaa
halutessaan lakien mukaisen julkisuus- ja salassapito-ohjeen. Perustelut Päätös
on lain vastainen. Päätös luo mielikuvan, että koko kunnallishallinnon
julkisuus on tässä ohjeessa. Ja että julkisuutta ei ole olemassakaan.
On vain salailua. Ohjeeksikin mainittava päätös voi olla niin
täydellisesti väärä ja harhaan johtava, että se on välittömästi lain
vastainen ja oikaisuvaatimuskelpoinen. Valmistelevasta
päätöksestä on kysymys, jos on olemassa myöhemmin tilaisuus hakea
oikaisua julkisuus- ja salassapitopäätöksiin ja -käytäntöön. Sellaista
järkevää tilaisuutta ei tässä ole. Oikaisuvaatimukset muutamista tai
lukuisista salassapitopäätöksistä vuosien mittaan ei ole järkevää ja
taloudellista oikeuden hoitoa. Olisi parempi antaa sellainen
julkisuusohje, joka ei aiheuta vääriä salassapitopäätöksiä ja
oikaisuvaatimuksia. Salassapidon korostaminen tuo mieleen ajatuksen,
että Jämsän sivistystoimi ei tunne julkisuuslainsäädäntöä eikä noudata
sitä. Selostan tämän kirjoituksen lopussa yhden jämsäläisen
salassapitopäätöksen kaikkine oikaisuseuraamuksineen. Joku
hyväuskoinen jämsäläinen saattaa tulevaisuudessa pitää
oikaisuvaatimuskieltoa oikeana ja sen ohjaamana luopuu edes tutkimasta
onko jokin päätös lainvastainen ja oikaisuvaatimuskelpoinen. Ohje
kertoo julkisuuslaista vain sen, mitä eräitä salassapitoperusteita
julkisuuslaki sisältää. Ohje ei kerro, mitä poikkeuksia ja helpotuksia
salassapidosta julkisuuslaki sisältää. Ei kerro mitä julkisuuslaki ja
hallintolait sisältävät julkisuudesta ja hyvästä hallinnosta. Ohje
salaa sen, että julkisuuslaki on erityisesti hallinnon julkisuuden
turvaava ja hallinnon valvonnan mahdollistava laki. Ohje antaa
yksipuolisen ja harhauttavan kuvan julkisuuslainsäädännön sisällöstä ja
luonteesta ja ohjaa sisäänpäin suuntautuvaan epäilyttävään hallintoon.
Kunnallisen toiminnan tulee olla julkisuusmyönteistä. Päätös on siis
lakien vastainen. Ohjeessa
on puolentoista rivin pituinen viittaus julkisuuslakiin
säädöskokoelmanumeroineen. Ohjeessa ei ole viittausta Kuntaliiton
ohjeistoon ja hallintolakeihin. Koko päätöksen yleispiirre on salailu.
Ja siten julkisuuspuoli jää sivuasiaksi. Ohjeen nimessä mainitaan vain
salassapito eikä mainita julkisuutta. Harva jämsäläinen perehtyy
laajoihin julkisuuslakiin ja hallintolakeihin ja Kuntaliiton
internetohjeistoon. Jämsäläiset jäävät julkisuustietämyksessään
helposti lautakunnan lainvastaisen ohjeen varaan. Kuntaliitto. ”Kunnat.net Asiantuntijapalvelut”. Ohjeisto Ohjeistosta
löytyy paljon muun ohella alaluvut ”Julkisuusperiaate” ja
”Salassapito”. Niiden mukaan viranomaisen asiakirjat sekä muut
tallenteet ja tiedot ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole
välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisten
tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Laeissa
säädetään myös salassa pidettävistä asiakirjoista ja tiedoista.
Selostetaan julkisuusmyönteisesti salassapidon rajoitukset. Salassapito
tulee kysymykseen vain, jos julkisuudesta tulisi jollekin haittaa.
Mainitaan, että henkilö voi antaa suostumuksen yksityisyytensä
julkistamiseen. Kuntaliiton
ohjeisto on varsin lakien mukainen ja tutustumisen arvoinen. Jämsän
sivistystoimi ei ole huomannut ohjeistoa tai ei ole ymmärtänyt sitä
taikka ei ole halunnutkaan ymmärtää ja hyödyntää sitä. Selvitystä eräistä laeista Luettelen
seuraavaksi Kuntaliiton ohjeiston pohjalta ja muutoin eräitä
perustuslain, julkisuuslain, hallintolakien ja henkilötietolain
julkisuutta edistäviä ja hyvää hallintotapaa koskevia pykäliä. Jämsän
sivistystoimen tulee mahdollisessa uudessa ohjeessaan huomioida nämäkin
pykälät ja asiakohdat. Luettelon kohdat eivät ole kevyitä julistuksia
tai vaalilupauksia, vaan ovat aivan totista tavaraa. Toimin siten, että
ulkopuolisetkin lukijat voivat perehtyä pykäliin. Perustuslaki - Lakien tarkan noudattamisen velvollisuus - Yhdenvertaisuus - Uskonnottomuuden- / Uskonnonvapaus. Sananvapaus - Oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan Julkisuuslaki Viranomaisten asiakirjat ja tiedot ovat pääsääntöisesti julkisia. Julkisuuslain
tarkoituksena on toteuttaa kunnallisissakin viranomaisissa avoimuutta
ja hyvää tiedonhallintatapaa sekä antaa mahdollisuus valvoa julkisen
vallan ja julkisten varojen käyttöä sekä antaa yksilölle mahdollisuus
muodostaa ja julkistaa kirjastoissakin vapaasti mielipiteensä. Jokaisella
on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta ja tiedosta
syytä ilmoittamatta, ellei asiakirja ole salattu. Viranomainen
on velvollinen huolehtimaan, että tietojen saamista ei rajoiteta ilman
laissa säädettyä perustetta eikä rajoiteta enempää kuin mitä suojeltavan
edun vuoksi on tarpeen. Tilanne ja olosuhteet pitää arvioida kukin
tapaus kerrallaan. Tietoa
on julkistettava kirjastoissa ja muualla. Viranomaisten on edistettävä
avoimuutta tuottamalla omasta aloitteestaan tai pyynnöstä tarpeen
mukaan tietoa toimialaltaan jopa yksittäisiä henkilöä / toimittajaa
varten. Salassa
pidettävää, vaitiolovelvollisuuksineen, on kaikki aineisto ja tieto
silloin kun lähinnä julkisuuslaki niin määrää. Salassapito velvoittaa
virkamiehiä ym. jotka ovat saaneet salattavan aineiston virkansa tai
toimensa hoidossa tai hoidon olosuhteissa. Julkisuuslain
24 pykälässä on laaja luettelo salassa pidettävistä asiakirjoista.
Pykälän alussa on huomaamaton, mutta merkittävä poikkeus: ”jollei
erikseen toisin säädetä”. Pykälän
32:s kohta koskee henkilön yksityisyyden suojaa. Viranomainen voi antaa
salassa pidettävästä asiakirjasta ja tiedosta tiedon, jos se, jonka
etujen suojaamiseksi salassapito on säädetty, antaa siihen
suostumuksensa eikä luovutus loukkaa ketään muutakaan. Salassapidon
määrännyt virkamies tai joku kesälomittaja tai myöhempi viranhaltija
tai taho voi kumota salassapitopäätöksen. Otto-oikeus koskee myös
salassapitopäätöksiä. Salassa
pidettävän asiakirjan julkistaminen on rikos, josta seuraa enimmillään
2 vuotta tiilenpäiden lukua. Asiakirjan tai tiedon väärä salaaminen ei
ole rikos. Hallinnollinen seuraamus siitä voi tulla. Hallintolaki Hallintolain tarkoituksena on edistää hyvää hallintoa, oikeusturvaa sekä hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Viranomaisten
on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin
tarkoituksiin ja oltava puolueettomia. Niiden on suojeltava
oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Viranomaisen
on annettava asiakkaalle tarpeen mukaan neuvontaa, vastattava
kysymyksiin ja ohjattava asiakas oikeaan viranomaiseen. Viranomaisen on hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Päätös on perusteltava ilmoittaen, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Asiat on käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Henkilötietolaki Myöhempien
henkilötietojen käsittelyyn pitää olla lakiin perustuva syy tai
henkilön suostumus. Uskonnottoman ja uskonnollisen vakaumuksen
julkistamiseen pitää olla syy tai suostumus. Suostumuksella
tarkoitetaan henkilötietolain käsitteistössä kaikenlaista
vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla henkilö
hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn. Tausta. Aikaisempi lain vastainen päätöskokonaisuus Jämsän
sivistystoimen aikaisemmista vääristä salaisiksi määräävistä
päätöksistä mainitsen ”Turkinkylävihkon” aineistoa koskevat lautakunnan
salassapitopäätökset 1.3.2012 § 30 ja 14.6.2012 § 85. Päätökset teki
sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen ja ne vahvisti
sivistyslautakunta. Päätösten ohjeena oli saman sisältöinen vaitiolo-
ja salassapito-ohje kuin minkä lautakunta on juuri hyväksynyt
jatkokäyttöön. Ohje ohjasi tekemään julkisuuslain vastaiset
salaamispäätökset. Salaamispäätösten ilmoitettuna perusteena oli minun
ei-uskonnollisen vakaumukseni paljastuminen ja siten minun
yksityisyyteni loukkaus. Muuta perustetta ei ole esitetty lukuisissa
prosesseissa myöhemminkään. Tässä on esimerkki siitä, mitä lain
vastaisesti juuri päätetty salassapito-ohje voi aiheuttaa. Minulla ei
ole tietoa muista ohjeen mukaan tehdyistä lain vastaisista
salailupäätöksistä, koska ne ovat salaisia. Jyväskylän kulttuurilautakunnassa Jämsän sivistystoimen salassapitopäätökset vuonna 2012 ovat aiheuttaneet minulle paljon harmia ja ovat teettäneet
viranomaisilla paljon työtä kuluneena viitenä vuotena. Jämsän sivistyslautakunta oli katsonut, että
salassapitopäätökset ovat valmistavia ja niitä ei voi vaatia oikaistavaksi. Tällä hetkellä Turkinkylävihkon
laittaminen Jyväskylän kirjaston hyllylle kotiin lainattavaksi on käsiteltävänä hallintokanteluna Jyväskylän
kulttuurilautakunnassa. Seuraan mielenkiinnolla, miten kulttuurilautakunta suhtautuu Kilpeläisen aikoinaan
antamaan ja edelleen peruuttamatta olevaan salassapitomääräykseen. Ulkopuolinen julkisuus Kuluneen viiden vuoden aikana olen joutunut noin kymmenen viranomaisen tai virkamiehen toimesta salailun ja
”hivutuksen” kohteeksi. Kaiken tosiasiallisena syynä on minun ei-uskonnollinen vakaumukseni ja Kilpeläisen tekemä
lainvastainen salaamispäätös. Tämän johdosta käytän jyrkempää kieltä ja kilpailevia julkistamiskanavia ainakin
niin kauan, kunnes Jämsän ja Jyväskylän kirjastot ovat laittaneet Turkinkylävihkot 2014 hyllyille kotiin lainattavaksi, tai siihen saakka kunnes joku kertoo pätevän syyn Turkinkylävihkon salailuun. Tähän
mennessä ensimmäinen, kehnoin ja ainut ilmoitettu salailuperuste on
ollut Kilpeläisen ym. esittämä minun ei-uskonnollisen vakaumukseni
täydellisen suojelemisen tarve. Suojeli siitä huolimatta, että minä
olin tuolloin ja usein myöhemminkin antanut suostumukseni vakaumukseni
julkistumiseen. Minun vakaumukseni julkistamisella ei ole voinut
aiheutua haittaa myöskään kenellekään ulkopuoliselle. Pidän
Turkinkylävihkoa edelleen kelvollisena kirjana. Minun henkiset
voimavarat ovat kohtalaisessa kunnossa. En miellä olevani
ammattiriitelijä. Viittaan myös ammatilliseen taustaani. Tässäkin
kirjoituksessa minun ei-uskonnollinen vakaumukseni paljastuu. Annan
suostumukseni tämän kirjoituksen pitämiseen julkisena. Tai suorastaan
pyydän tälle kirjoitukselle mahdollisimman laajaa julkisuutta. Tästä
kirjoituksesta ei aiheudu kenellekään ulkopuoliselle haittaa. Näin
tarkoitan varmentaa, ettei Kilpeläinen tai kukaan määrää tätä
kirjoitusta salassa pidettäväksi. Kun
kirjastot venkoilevat ja viranomaiset yleisesti salailevat asioita,
niin minä käytän kilpailevia julkistamiskanavia. Niinpä mainittu
hallintokantelu Jyväskylän kulttuurilautakunnalle löytyy
linkkipalstaltani nimikkeellä ”Salassapito. Viranomaistoiminta. Turkinkylävihko. (15.1.2017)” [Oikeasti: Salailu. Viranomaistoiminta. Turkinkylävihko. (15.1.2017)] Sieltä löytyvät myös Turkinkylävihko-aiheiset kirjoitukset Kaarlo Grönvall. Jumalankieltäjä. (25.11.2012) ja Oikeuskansleri hutiloi ja höynäyttää (25.1.2014). Myös tämä oikaisuvaatimus on menossa linkkipalstalle nimikkeellä ”Salassapito. Oikaisuvaatimus. Jämsän sivistystoimi”. Pyydän aiheesta kiinnostuneita käymään palstalla. Palstan ylläpitäjä ilmenee palstalta.
Raimo Toivonen |