Maija Sarasteelta kirja Alfred ja Anna Sarlinista (27.11.2023)
Oululainen Maija Saraste julkaisi tutkimuksellisen elämäkerran sukulaisistaan Alfred Bernhard Sarlinista (2.12.1860 Tuusniemi – 4.8.1919 Helsinki) ja Anna Lovisa Sarlinista (4.11.1862 Tuusniemi – 8.1.1933 Helsinki), jotka olivat sisaruksia. Teoksen nimi on Alfred ja Anna Sarlin. Maalaispappilasta maailmaa muuttamaan (456 sivua), julkaisija Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Teos sisältää myös runsaasti valokuvia, luettelon Alfred Sarlinin kirjoittamista ja julkaisemista teoksista sekä vastaavan luettelon Anna Sarlinin julkaisuista. Lähdeluettelon pituus on 18,5 sivua, kirjan lopussa on vielä hyödyllinen henkilöhakemisto.
Kirjan henkilöt ovat kirjailijan sukulaisia, hänen isoisänsä isän, Johannes (John) Julius Sarlinin, sisaruksia. Kirjan alkupuoli käsittelee A. B. Sarlinia ja loppupuoli Anna Sarlinia.
A. B. Sarlin
A. B. Sarlin oli agronomi, toimittaja, kustantaja, huonekalutehtailija, kiinteistönvälittäjä ja kirjailija. Hän on autonomian ajan toiseksi merkittävin vapaa-ajattelija Sven Elof Kristiansonin (29.11.1880 Saarijärvi – 21.11.1938 Venäjä) jälkeen. Sarlin käytti nimimerkkiä Asa Jalas ja julkaisi 1912–1917 yhdeksänosaisen kirjasarjan Keinottelu maailman herrana, yhteensä 1 093 sivua. Osan 7 tosin julkaisi Sven Elof Kristiansonin toimittama Vapaa Ajatus -lehti vuonna 1916. Sarlin oli yhteistyössä lehden kanssa.
Erinäisten poliittisten sattumien takia Sarlinille osui helpotuksia hänen kirjoistaan saamiensa tuomioiden osalta. Toisaalta monet hänen sairautensa eivät häntä vankilalta pelastaneet, joskin viivyttivät rangaistuksen toimeenpanoa. Kirjailijantyönsä takia Sarlin oli 142 päivää Helsingin lääninvankilassa vuosina 1914–1915.
Hän sairasti sokeritautia ainakin 12 vuotta ja menehtyi siihen 4.8.1919.
Anna Sarlin
Anna Sarlin oli laulaja, laulunopettaja (46 vuoden ajan), laulupedagogi, kuoronjohtaja, laulukirjojen kokoaja, musiikkikustantaja ja laaja-alainen kulttuurivaikuttaja. Laulua hän oli opiskellut Suomen lisäksi aina Pariisissa, Berliinissä ja Tukholmassa asti. Suomessa ja Virossa hän lauloi Suomalaisessa Naiskvartetissa, joka sai suuren suosion. Sen jälkeen (1900) hän ryhtyi johtamaan Raittiusyhdistys Koiton naiskööri Vuokkosia. Se oli Koiton tunnetuin esiintyjäryhmä, esiintymisiä oli satoja. Omia konsertteja Vuokkoset järjesti ainakin 30. Kuoroa kutsuttiin ”kaupungin ensimmäiseksi naiskööriksi”.
Vuosina 1898–1920 Anna Sarlin toimitti tai kustansi yli 80 musiikin alan julkaisua.
Anna Sarlin oli musiikkiyhdistysten lisäksi Kansanvalistusseuran (perustettu 1874) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (perustettu 1831) jäsen sekä jälkimmäisen taloudellinen tukija. Hän myös toimi sekä Suomen Naisyhdistyksen (perustettu 1884) että Unioni Naisasialiitto Suomessa r.y.:n piirissä (perustettu 1892), vaikkei tiettävästi ollut kummankaan naisjärjestön jäsen. Hän oli hyvin verkostoitunut kulttuurivaikuttaja.
Anna ei koskaan mennyt kihloihin eikä naimisiin eikä hänellä ollut lapsia.
Syksystä 1896 lähtien hän asui ensin vuokralla suuressa asunnossa, osoitteessa Uudenmaankatu 23, jonka myöhemmin osti itselleen. Hän siis hoiti myös talousasiansa erinomaisesti. Asunnossa vierailivat ja asuivat monet hänen sukulaisistaan, myös A. B. Sarlin vuosina 1916–1917.
Anna Sarlin kuoli aivohalvaukseen 8.1.1933.
Kimmo Sundström
Maija Sarasteen uusi kirja on saatavissa Tiedekirjan verkkokaupasta tai myymälästä (Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki) hintaan 28 euroa.