Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2021 (28.11.2022)

Tavoilleen uskollisena Vapaa-ajattelijain liitto (Poko; pohjoiskoreamaisuudesta) salasi tänäkin vuonna vuoden 2021 tilinpäätöksensä yli kaksi kuukautta kauemmin kuin, mitä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) pitää hyväksyttävänä. Ministeriö ei välitä valvoa, että valtionapuselvitykset tulisivat määräajassa. Mitään rangaistusta myöhästelijälle ei tule.

Vuoden 2021 toiminta oli urautunutta vanhoihin uomiin. Investointeja ei näy. Vuokralle annettuja asunto-osakkeita sentään remontoitiin. Toimintakertomusosa ei kerro asiasta tarkemmin. Tase-erittelyistä kuitenkin selviää, että remonttia tehtiin huoneistoissa Rasinrinne 7 A 15 (Vantaa, hankittu 1999) ja Rasinrinne 3–5 D 65 (Vantaa, hankittu 2000). Näistä edellinen huoneisto on 31,5 neliömetrin yksiö ja jälkimmäinen 47,0 neliömetrin kaksio. Yhteensä liitolla on edelleen kymmenen vuokralle annettua asunto-osaketta. Asunto-osakkeet hankittiin yhtä, Vellamonkatu 14 A 15 (Helsinki, hankittu 1996), joka on myyty, lukuunottamatta jo toimiston- ja taloudenhoitoaikanani. Yhden asunto-osakkeen (Koroistentie 9 B 31, Helsinki) liitto sai Elli Koskisen testamentin nojalla tämän jälkeen.

Muuten liitolla meni taloudellisesti hyvin. Valtion yleisavustus pysyi edellisvuoden tapaan 30.000 eurona. Kulttuurilehtitukeakin Vapaa Ajattelija sai 5.000 euroa (2020: 0,00 euroa). Tilinpäätös oli ylijäämäinen viidettä vuotta peräkkäin. Ylijäämän määrä oli 3.384,08 euroa (8.982,00 euroa). Vuosien 2013–2016 kumulatiivinen tappio oli –79.838,44 euroa ja vuosien 2017–2021 kumulatiivinen ylijäämä on 29.301,50 euroa. Käänne parempaan on selvä. Tällä vauhdilla omaisuuden hävitysvuosien tappiot on katettu noin 15 vuodessa.

Maan sosialistihallitus korotti tänä vuonna Pokon yleisen valtionavustuksen 30.000 eurosta jopa 50.000 euroon. Nyt on mahdollisuus tehdä vahvasti ylijäämäinen tilinpäätös.

Toimintakertomus vuodelta 2021

Liitto on koettanut vaikuttaa poliittisesti ja muutoinkin siihen, että elämänkatsomustieto (ET) tulisi mahdolliseksi myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville oppilaille. Tämä vaikuttaminen on jatkunut syyskuusta 2010 lähtien. Tavoite ei ole toteutunut. Kirkko haluaa edelleen, että sen jäsenille opetetaan evankelis-luterilaista uskontoa.

Valtiokirkon jäsenten houkuttelemiseksi ET:oon lanseerattiin kansalaisaloite numero 8860, jonka kannatusilmoitusten keräysaika oli 20.8.2021–20.2.2022. Aloite keräsi 30 023 allekirjoitusta alittaen selvästi vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan. Näin ET-opetus voi jatkua rauhassa ilman kirkkoon kuuluvia kristittyjä.

Päivähoidossa ja peruskoulussa liitto toimi toisensuuntaisesti koettaen vähentää uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Tähän on hyvät mahdollisuudet, koska yhteiskunnan maallistuminen etenee koko ajan. Muun muassa kirkosta eroaminen jatkui. Vapaa-ajattelijoiden kehittämää kirkostaeropalvelua käytti 41 573 henkilöä. Palvelu on eroliikkeen markkinajohtaja, 74,4 prosenttia erovirrasta tapahtuu sen avulla.

Palvelun tarjoaa Vakaumusten tasa-arvo VATA ry, joka katsoo, ettei palvelu ole vapaa-ajattelijatoimintaa. Se on kuitenkin hyvin tärkeä maallistumisen apuneuvo.

Tiedotustoiminnassa tärkeä rooli oli Vapaa Ajattelija -lehdellä. Sitä ilmestyi neljä numeroa, joista numero 3/2021 oli yhteisjulkaisu Uskomaton-Vapaa Ajattelija. Lehden numero toteutettiin yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n (HSVA, 45349, perustettu 2.3.1936) kanssa. Yhteisnumero ilmestyi nyt kolmatta kertaa.

Liiton toimielimet jatkoivat samassa kokoonpanossa kuin missä ne valittiin vuoden 2020 liittokokouksessa. Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 29.5.2021. Kokous oli etäkokous, mitä toimintakertomus ei mainitse. Liittovaltuuston syyskokous pidettiin 20.11.2021. Kokouskutsu oli virheellinen, sillä kokousta kutsuttiin ylimääräiseksi liittovaltuuston kokoukseksi, vaikka kokous oli sääntömääräinen kokous. Myös kokouskutsu lähetettiin liian myöhään ja oli sääntöjen vastainen. Koollekutsumisaika on 14 päivää, mutta kutsu lähettiin 11 päivää ennen kokousta eli 9.11.2021. Liittohallitus toimii jatkuvasti liiton sääntöjen vastaisesti. Tämä on taas esimerkki siitä. Liiton toimintakertomus ei kerro tästä.

Liittohallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Kokouspäiviä ei mainita.

Liiton puheenjohtaja Jape Lovén, varapuheenjohtaja Antti Värri ja pääsihteeri Timo Karjalainen olivat luottamushenkilöitä. 5.1.2021(?) asti työskenteli myös toimistotyöntekijä. Hänen nimensä salataan. Liiton taloudenhoito, kirjanpito sekä Vapaa Ajattelija -lehden taitto hankittiin ostopalveluina. Lehden toimitussihteeri Eero Suorsalle maksettiin numerokohtainen palkkio.

Liiton työryhmät

Taloustyöryhmän jäseninä olivat Jape Lovén, Timo Karjalainen ja Antti Värri. Ei kerrota, mitä työryhmä teki.

Vapaa Ajattelija -lehden toimituskuntaan (toimitusneuvosto) kuului kuusi henkilöä. Päätoimittajana toimi Esa Ylikoski. Numeron 3/2021 osalta toimituksessa oli lisäksi Binar Mustafa.

Lehden painos oli 2 300 kappaletta. Levikkiä ei kerrota.

Valtion kulttuurilehtitukea lehti sai 5.000 euroa.

Lehden levikkiä koetettiin parantaa lähettämällä suomalaisiin kirjastoihin näytenumerona numeroa 4/2021. Liiton jäsenistön ulkopuolinen lehden levikki on ollut vuosikausia vaatimatonta, alle sata kappaletta. Sen kehityksestä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota.

Myöskään irtonumeromyynnin tuloksesta ei kerrota. Edes sitä, mistä lehti on ostettavissa, ei kerrota.

Nettityöryhmään kuuluivat Marko Koivuniemi, Jori Mäntysalo, Riku Salminen ja Esa Ylikoski. Heistä Koivuniemi on ”kukkosslovakian” harvoja, vielä mukana olevia henkilöitä. Työryhmä hoiti liiton sähköpostiryhmiä, nettisivuja ja Facebook-sivuja.

Hautausmaatyöryhmään kuuluivat sen puheenjohtaja Pertti Periniva, Raimo Heikkinen, Jukka Kim, Risto Puumalainen ja Aki Räisänen. Vuoden 2020 tapaan ei kerrota, tekikö ryhmä jotakin.

Asuntotyöryhmään kuuluivat puheenjohtaja Antti Värri ja Ritva Ahonen. Työryhmä seuraa sijoitusasuntojen korjaustarvetta ja huolehtii uusinnoista. Tarkempia tietoja asiasta ei tässä yhteydessä anneta. Tilinpäätöksen tase-erittelyistä kuitenkin käy ilmi, että kymmenestä asunto-osakkeesta kahdessa (Rasinrinne 7 A 15, Vantaa, ja Rasinrinne 3–5 D 65, Vantaa) tehtiin remonttia. Remonttikuluista 5.161,25 euroa ja 2.643,48 euroa aktivoitiin taseeseen.

Koulutustyöryhmä asetettiin liittokokouksessa. Sen jäseninä olivat puheenjohtaja Olli Palokangas, Tapio Pilli, Riku Salminen ja Esa Ylikoski. Työryhmä toteutti kouluasioita koskevan nettikyselyn aiheena uskonnolliset ja niille vaihtoehtoiset tilaisuudet sekä ET:n opetusjärjestelyt. Kolme työryhmän jäsentä oli aiemmin mainitun kansalaisaloitteen vastuuhenkilöitä. Työryhmä osallistui myös liiton yleisesitteen valmisteluun. A5-kokoinen esite valmistui, ja 500 kappaletta sitä toimitettiin Subjectaidille oppilaitosten tilattaviksi.

Kannanottotyöryhmässä toimivat Jape Lovén, Timo Karjalainen, Esa Ylikoski ja Jori Mäntysalo. Ryhmä työsti kannanottoja ja lausuntoja julkisvallalle ja julkisuuteen.

Jäsenyhdistykset

Jäsenyhdistyksistä ja jäsenmäärän kehityksestä julkaistiin erillinen uutinen Vapaa-ajattelijain liiton jäsentilasto vuodelta 2021 (26.11.2022).

Jäsenyhdistysten tukeminen

Poko on aikaisemmin saanut haltuunsa satojen tuhansien eurojen testamenttivaroja, joissa testamenttaaja on esimerkiksi määrännyt, kuinka varoja tulee käyttää. Liitto on vuosikausia karkeasti rikkonut näitä määräyksiä. Oikeastaan se on unohtanut ne. Maininnat testamentintekijäin nimikkorahastoista on poistettu liiton taseesta. Tämä on tuhonnut liiton maineen. Isompia lahjoituksia tai testamentteja ei ole tullut enää aikoihin. Näitä testamenttivaroja on määrätty käytettäväksi esimerkiksi uskonnottomien (sekä Pokon jäsenyhdistysten että muiden) hautausmaiden ylläpidon avustamiseen. En näe estettä, etteikö varoilla voitaisi perustaa uusiakin vapaa-ajattelijain hautausmaita.

Kuitenkin pieniä hautausmaa-avustuksia Poko myöntää hautausmaita ylläpitäville jäsenyhdistyksilleen. Vuonna 2021 avustuksia saivat Kemin Vapaa-ajattelijat r.y., Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y. ja Kouvolan Vapaa-ajattelijat ry. Avustussummat ovat pieniä ja ne salataan. Tase-erittelyt antavat kuitenkin vähän osviittaa avustusten määristä. Kemin yhdistyksen osalta tietoa ei anneta, mutta Kotkan yhdistykselle liitolla oli siirtovelkaa 1.412,70 euroa ja Kouvolan yhdistykselle 86,56 euroa. Summat eivät välttämättä ole avusten koko määrä vaan määrä, joka oli maksamatta 31.12.2021.

Liitto antaa taloudellista tukea myös paikallistoimintaan ja puhujatoimintaan. Tarkemmat luvut ja tuensaajat salataan. Tuloslaskelman mukaan paikallistoiminnan tukemiseen ja avustuksiin käytettiin yhteensä 5.807,29 euroa (2020: 2.287,83 euroa).

Raportointi toimintatuista voisi kannustaa toimintaan. En näe salaamiselle muuta syytä kuin pokoilun.

Liiton toimitila ja lainakirjasto

Pokolla on katutason omistustoimisto Helsingin itäisessä kantakaupungissa, osoitteessa Neljäs linja 1. Tämä hyvä toimitila hankittiin liiton omistukseen toimiston- ja taloudenhoitajakaudellani vuonna 1997. Tila on järjestyksessä toinen liiton omistama toimitila. Ensimmäinen oli osoitteessa Siltasaarenkatu 15 C 65 (hankintavuosi 1985). Se myytiin, kun uusi, isompi toimitila hankittiin.

Aikaisemmin toimitilassa oli toimintaa joka päivä, nykyisin se on autio. Sitä käytetään vain muutamia kertoja vuodessa erilaisiin kokouksiin. Samassa talossa liitolla on kellarikerroksessa taloyhtiöltä vuokrattu varastotila.

Liiton toimitilassa on pieni lainakirjasto. Kirjoja ei juuri lainata. Liitto ei ole koskaan kertonut lainaustoiminnasta mitään.

Talous

Pääosa liiton tuloista tulee vuokralle annettujen asunto-osakkeiden vuokrina. Muitakin tuloja sijoitus- ja rahoitustoiminta kerryttää. Asunto-osakkeet perittiin tai hankittiin toimiston- ja taloudenhoitokaudellani (1.1.1988–23.11.2003). Yhden asunto-osakkeen liitto on perinyt vuoden 2003 jälkeen. Tämä on kovin vaatimaton tulos, kun aikaa vaurastumiseen on ollut 18 vuotta.

Valtion yleisavustusta Poko sai 30.000 euroa (2020: 30.000 euroa). Kulttuurilehtitukea saatiin Vapaa Ajattelija -lehden julkaisemiseksi 5.000 euroa (0,00 euroa).

Liittomaksutulo oli 15.144,00 euroa (16.944,00 euroa). Tämä maksutulo on jäänyt alle 20.000 euron vuodesta 2010 lukien. Se on laskusuunnassa jäsenkadon takia. Tuloslaskelmasta ei suoraan näy liittomaksutulon määrä. Yleensä liittomaksutulot on esitetty kohdassa Muu varainhankinta. Vuonna 2021 muu varainhankinta kuitenkin tuotti vain 14.952,00 euroa eli 192,00 euroa raportoitua liittomaksutuloa vähemmin. Tuloslaskelma on heikosti eritelty. Tarkoitus on vaikeuttaa selkeän kuvan saamista liiton taloudesta.

Varsinaisen toiminnan suurin kuluerä ei enää ollut Vapaa Ajattelija -lehti, jonka nettokulut olivat –28.631,05 euroa. Sitä suuremmaksi kohosi Tiedotus- ja julkaisutoiminnan muut kulut, joita kertyi –30.313,06 euroa. Nämä kulut raportoidaan yhtenä möykkynä, eikä asiasta kiinnostunut saa selvää, mihin tarkemmin liitto kulutti yli 30.000 euroa. Toimintakertomus kuitenkin auttaa lukijaa. Se kertoo, että kansalaisaloitteen tunnetuksi tekemiseen meni 29.974,79 euroa.

Liitto on jo aiemmin luopunut toiminnantarkastuksesta ja tositetarkastuksesta. Tämä helpottaa varkaiden työtä. Varastelua on aika ajoin tapahtunut niin liitossa kuin myös sen jäsenyhdistyksissä.

Jäsenyyksistä

Jäsenyyksistä mainitaan, että Prometheus-seremoniat Oy:n ”toiminta kehittyi edelleen”. Ei mainita, että yhtiön liikevaihto laski 16,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja tilikauden tappio romahti –2.960,29 euroon (2020:
–18,80 euroa). Tällaista alamäkeä yhtiön toiminnassa ei ole aiemmin nähty.

Ei omavastuisuutta vuokra-asuntojen hoidossa

Liitto käytti edelleen Vuokraturva Oy:n ja Hallinnointiturva Oy:n maksullisia palveluksia vuokralaisten hankkimisessa ja asuntojen isännöinnissä. Isännöinti herättää kysymyksen. Eikö kukin taloyhtiö, jossa asunto-osake on, hoida isännöinnin taloyhtiön kustannuksella? Joka tapauksessa liiton asuntotyöryhmä ei ole ottanut asuntojen hallinnoinnissa lisää vastuuta, kuten olin kaivannut ja ehdottanut. Tässä asiassa liitolla olisi tilaisuus kohentaa omavastuisuutta ja taloudellista toimintaa, mutta tahto puuttuu.

Paikallistoiminnan tukeminen ja avustukset

Liitto tuki jäsenyhdistystensä toimintaa jonkin verran.

Tilintarkastus

Tilintarkastajina toimivat Timo Vilén ja Simo Dückstein.

Tiedotteet, kannanotot ja muu yhteiskuntavaikuttaminen

Liiton toiminta on muuttunut vuosien varrella epäkonkreettisempaan suuntaan. Liitto antaa lausuntoja ja kannanottoja, keskustelee, kokoustelee, someilee ja seuraa mediaa. Lausuntoja annettiin vähemmän kuin vuonna 2020.

Kalliista mediaseurannasta on luovuttu jo aikaisemmin ja sitä tehdään omatoimisesti. Liiton tiedotteet eivät aina saa julkisuutta.

Jäsenlehti

Vapaa Ajattelija -lehteä julkaistiin neljä numeroa. Lehdellä on myös liiton jäsenistöön kuulumattomia tilaajia, sekä yksityishenkilöitä että kirjastoja. Niiden määrää ei kerrota.

Toimintaryhmät ja muu yhteistyö

Liitto ylläpitää uskonnonvapaus.fi-sivustoa. 30 uutista julkaistiin vuoden aikana.

Liiton tavoitteita edistää Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n ylläpitämät eroakirkosta.fi-palvelu ja et-opetus.fi-sivusto. Vuonna 2015 perustetun kantelupukki.fi-sivuston avulla saa neuvoja ja voi kannella päiväkotien ja koulujen katsomusopetuksen ja uskonnonharjoituksen ongelmista. Palvelun tarjoaa Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry, Tampereen vapaa-ajattelijat ry ja liittoon kuulumaton Uskonnottomat Suomessa ry yhdessä.

Kansainvälinen toiminta

Liitto on järjestöjen European Humanist Federation (EHF) ja Humanists International (HI) jäsen. Näiden nettivuosikokouksissa liittoa edusti varapuheenjohtaja Antti Värri.

Tuloslaskelma 1.1.2021–31.12.2021

Tilikauden ylijäämä oli 3.384,08 euroa (2020: 8.982,00 euroa). Vuosi oli Pokon viides peräkkäinen ylijäämävuosi. Tuloslaskelma on heikosti eritelty tarjoten vain vähän tietoja. Tarkastellaan lukuja toiminnanaloittain.

Paikallistoiminnan tukeminen ja avustukset -toiminnanalan kulut kääntyivät vaihteeksi nousuun ja olivat –5.807,29 euroa (2020: –2.287,83 euroa). Toiminta 20 jäsenyhdistyksessä on vaisua eikä siksi tukeakaan tarvita.

Liittokokouskuluja ei kertynyt (2020: –9.576,79 euroa).

Opinto- ja koulutustoiminta pysyi nollassa. Oppiminen ja kouluttautuminen ei ole kiinnostanut vapaa-ajattelijoita moniin vuosiin.

”Toimisto” toiminnanala kertoo tuottojen pysyneen eurolleen entisellään, 2.004,00 eurossa. Kyse on HSVA:n liitolle maksamasta alihintaisesta vuokrasta, jonka määrää ei ole nostettu vuosikausiin. Näin liitto suosii yhtä, varakasta, jäsenyhdistystään. Toiminta on yhdistyslain vastaista.

Toimitilan nettokulut olivat –6.226,16 euroa (2020:
–9.022,83 euroa) eli kulut alenivat 31 prosenttia. Hienoa, vaikka toimitilan vajaakäyttö pysyy edelleen ongelmana.

Tiedotus- ja julkaisutoiminnan kulut olivat hyvin jyrkässä nousussa ja olivat –30.313,06 euroa (2020: –8.064,68 euroa). Pääosa rahoista meni epäonnistuneen kansalaisaloitteen propagoimiseen, kuten edellä kerrottiin. Toiminnanala on ajanut reilusti jopa hallinnon ohi, joka on ollut vapaa-ajattelijain lempilapsi.

Vapaa Ajattelija -lehti keräsi tuloja 5.960,00 euroa (2.077,00 euroa), mutta 5.000 euroa oli kulttuurilehtitukea. Muut lehden tulot siis supistuivat alle puoleen. Henkilöstökulut kasvoivat vain vähän ja olivat
–4.013,08 euroa. Muut lehden kulut olivatkin sitten
–30.577,97 euroa, valtava möykky, joka jää selitystä vaille.

Kansainvälisen toiminnan menot olivat –1.900,16 euroa. Tuloja ei saatu.

Hallinnon kulut supistuivat merkillisen pieniksi, –3.498,00 euroon (–13.856,85 euroa). Perinteisesti vapaa-ajattelijat ovat kuluttaneet tähän suuria summia.

Työllistämistukea liiton kerrotaan saaneen, mutta tulojen paikka ja määrä tuloslaskelmassa jäi arvoitukseksi.

Tuloslaskelman tässä vaiheessa kulujäämä oli –76.668,74 euroa (–68.034,23 euroa).

Muusta varainhankinnasta kerrottiin jo edellä.

Sijoitus- ja rahoitustoiminta tuotti vähemmän kuin edellisvuonna, 76.830,47 euroa (80.301,39 euroa). Kulut laskivat kuitenkin enemmän. Näin toiminnanalan nettotuotto kasvoi mukavasti 35.100,82 euroon (30.063,03 euroa).

Lopulta 30.000,00 euron valtion yleisavustus nostaa tilinpäätöksen plussalle, ja ylijäämää kertyy 3.384,08 euroa (8.982,00 euroa).

Tase 31.12.2021

Pysyvät vastaavat olivat 647.435,60 euroa. Ne pienenivät muutamalla sadalla eurolla aineellisten hyödykkeiden arvon alentumisen johdosta.

Myyntisaamiset kasvoivat 1.089,85 euroon (2020: –8,34 euroa). Ongelmaa ei ole.

Siirtosaamiset supistuivat vain 624,00 euroon (3.060,82 euroa).

Rahoitusasema on hyvä. Rahaa ja pankkisaamisia on 77.254,04 euroa (48.512,78 euroa).

Vastattavan puolella edellisten tilikausien alijäämä supistui –55.481,55 euroon (–64.463,55 euroa).

Oma pääoma on 693.746,37 euroa.

Ostovelat kasvoivat 7.625,24 euroon (88,89 euroa) ja siirtovelat 16.723,10 euroon (3.879,87 euroa). Kaikkiaan lyhyaikaista velkaa oli 32.657,12 euroa (8.922,59 euroa).

Taseen loppusumma on 726.403,49 euroa. Tase sisältää paljon omaisuuseriä, jotka on kirjattu sinne kauan sitten silloiseen hankintahintaan. Todellisuudessa liitto on paljon varakkaampi kuin tase kertoo.

Taseen liitetiedot

Poko ei ole OKM:n raportointivaatimuksista huolimatta esittänyt aikaisemmin tase-erittelyitä, mutta on vuonna 2021 parannellut tapojaan. Niistä selviää, että toimistoavustajan työllistämistukia on saatu vasta vuoden 2021 puolella. Niiden määrää ei kerrota. Koko tilinpäätös ei kerro toimistoavustajan nimeä eikä hänen tehtäviään.

Vuokralaisilta on saatu yleensä kahden kuukauden vuokraa vastaava vakuus, mutta poikkeuksiakin on, jolloin vakuus on ollut pienempi.

Taseen siirtovelat (16.723,10 euroa) ovat pieniä ja tavanomaisia. Joukossa törröttää ikävästi kuitenkin 7.458,41 euron velka Esa Ylikoskelle. Liiton pitäisi maksaa Ylikoskelle, mitä hänelle kuuluu, ja siivota tase tältä osin.

Muiden sijoitusten yhteisarvo oli 67.092,91 euroa. Sijoitukset ovat Osuuspankissa, hajautettuna korkosijoituksiin (OP-Korkosalkku), korko- ja osakemarkkinoille (OP-Maltillinen (yhdistelmärahasto)), kiinteistörahastoon (OP-Palvelukiinteistöt (erikoissijoitusrahasto)) ja asuntorahastoon (OP-Vuokratuotto (erikoissijoitusrahasto)).

Asuntorahastoilla, kuten OP-Vuokratuotto, menee nyt heikommin. Vuokra-asuntoja on rakennettu vuosia liikaa tarpeeseen verrattuna, vuokrat laskevat ja huoneistoja on tyhjillään. Asuntojen hintakehitys kääntyi laskevaksi ja korot nousevat. Korkojen nousu vaikuttaa, koska rahastot ovat vivuttaneet sijoituksiaan velkarahalla. OP:n asuntorahastolla lainoitusaste on noin 20 prosenttia. Tuotot kertyvät vuokratuloista ja mahdollisesta asuntojen arvonnoususta. OP:n asuntorahastolla tuotosta noin 1/3 on kertynyt asuntojen arvonnoususta, joka leikkautuu nyt pois. OP-Vuokratuotto-rahaston asiakkaat ovat tänä vuonna nostaneet varojaan rahastosta noin 30 miljoonaa euroa.

Avoimissa asuntorahastoissa on riski, että rahastoon sijoittaneet yksityissijoittajat nostavat varojaan siinä määrin, että nostot suljetaan. Varat jäävät jumiin laskusuuntauksen armoille.

Vertailu vuoteen 2002

Vanhaan tapaan vertaillaan vielä vuosien 2002 ja 2021 tilinpäätöksiä muutaman tilinpäätösluvun osalta. Kirjoittajan tekemä viimeisin liiton tilinpäätös on vuodelta 2002.

1. Liiton kaikki tuotot: 90.571,97 (2002) / 132.564,91 (2021);

2. Liiton kaikki kulut: –100.217,79 / –129.180,83;

3. Liiton toimiston välittömät palkkamenot: –25.667,63 (25,6 prosenttia kaikista kuluista) / –0,00 (0,0 prosenttia kaikista kuluista; työntekijät irtisanottu);

4. Vapaa Ajattelija -lehden tappio:
–11.466,17 / –28.631,05;

5. Oma pääoma: 498.896,94 / 693.746,37.

Liiton toimiston osalta tuloslaskelma sanoo palkkakulujen määrän olleen 0,00 euroa.

Kimmo Sundström

Lue myös