Vapaa-ajattelijain liiton jäsentilasto vuodelta 2021 (26.11.2022)

Vuoden 2021 jäsentilasto salattiin toissa vuoden tapaan pitkään. Jäsenmäärät ovat riittävällä tarkkuudella selvillä jo tammikuun lopussa, jolloin voitaisiin julkaista ainakin alustava jäsentilasto. Pokoilu (pohjoiskoreamaisuus) estää tämän.

Vuoden 2021 jäsentilasto kertoo vuodesta 2013 alkaneen jäsenkadon jatkuvan. Kato on jatkunut yhdeksän vuotta katkeamatta kertaakaan.

Jäsenmäärien raportoinnissa on ollut hieman horjuvuutta viime vuosina. Toimintakertomus 2021 raportoi vain päättyneen toimintavuoden ja sitä edeltävän vuoden jäsenmäärät. Näin ei käy ilmi, oliko jäsenmäärä vuodelta 2019 1 336 vai 1 323 (vrt. Vapaa-ajattelijain liiton jäsentilasto vuodelta 2020 (10.8.2021)). Molempia lukuja raportoitiin. Näissä jäsentilastokirjoituksissa luotettavimpana lähteenä pidetään hyväksyttyä toimintakertomusta. Suuria poikkeamat eivät ole.

Vuoden 2020 jäsenmääräksi jäsentilasto kuitenkin kertoo 1 293. Toimintakertomus poikkeaa tästä ja kertoo liittomaksujen määräksi 1 320. Vastaavasti vuoden 2021 jäsenmääräksi kerrotaan 1 262. Laskua siis jäsentilaston mukaan 31 jäsentä eli 2,4 prosenttia. (Toimintakertomuksen mukaan laskua 58 jäsentä eli 4,4 prosenttia.)

Jäsentilasto laaditaan liitolle tilitettyjen liittomaksujen mukaan, jolloin tilastot ovat vuodesta toiseen vertailukelpoisia. Jos jäsenyhdistys on hyväksynyt uusia jäseniä, jotka eivät vielä hyväksymisvuonna ole maksaneet jäsenmaksuaan, he jäävät tilastoista pois. Tällaisia ei kuitenkaan montaa ole. Samoin jäsenmaksunsa laiminlyöneet, mutta edelleen jäseninä olevat ja jotkut mahdolliset vapaajäsenet eivät tule mukaan liiton jäsentilastoon. Näitäkin on hyvin vähän.

Jäsentilasto yhdistyksittäin 2020 ja 2021

Taas saavutettiin uusi jäsenmäärän pienuusennätys. Näin pitkään jatkunut jäsenmäärän jatkuva laskusuuntaus kertoo innostuksen hiipumisesta.

Vuonna 2020 kolme jäsenyhdistystä (Kouvola, Rovaniemi ja Seinäjoki) ei tilittänyt yhtään liittomaksua. Tilastosta ei käy ilmi, mikä ero nollalla ja yhdysmerkillä mahdollisesti on. Ei kerrota myöskään, että yhdysmerkillä merkityt yhdistykset olisi katsottu eronneiksi liitosta. Jäsenyhdistysten yhteismääräksi kerrotaan edelleen 20. Vuonna 2020 nolla liittomaksua tilittäneistä jäsenyhdistyksistä Kouvolan yhdistys on palannut tilittäjäksi. Rovaniemen ja Seinäjoen yhdistysten tila näyttää heikoimmalta.

Jäsenmäärä kasvoi kuudessa yhdistyksessä, pieneni 12 yhdistyksessä ja pysyi ennallaan kahdessa yhdistyksessä. Tilanne oli täsmälleen sama vuonna 2020. Keskivertoyhdistyksen (mediaaniyhdistyksen) koko on lukujen perusteella 38 jäsentä.

Liiton uusien sääntöjen 5 §:n 5. momentin mukaan erääntyneen jäsenmaksun laiminlyönti jonakin liittokokousta edeltävän kolmen vuoden aikana johtaa siihen, että jäsenyhdistys menettää äänioikeutensa liittokokouksessa. Vuoden 2020 laiminlyöntien perusteella Kouvolan, Rovaniemen ja Seinäjoen yhdistykset menettivät äänioikeutensa seuraavassa liittokokouksessa. Vuoden 2021 laiminlyöntien perusteella vielä Etelä-Karjalan ja Nokian yhdistykset menettivät äänioikeutensa, koska eivät 31.1.2022 mennessä tilittäneet lainkaan liittomaksuja. Näin jo vähintään neljäsosa jäsenyhdistyksistä on seuraavassa liittokokouksessa vailla äänioikeutta, jos niitä ei sitä ennen katsota liitosta eronneiksi. Seuraava liittokokous on määrä pitää loka-marraskuussa 2023.

Liiton sääntöjen 4 §:n mukaan liittohallitus voi katsoa jäsenyhdistyksen eronneeksi liitosta, jos jäsenyhdistys ei ole maksanut liittomaksuja liitolle kahtena peräkkäisenä vuotena. Aikaisemmin tällaiset eronneeksi katsomispäätökset on tehty heti, kun se on mahdollista. Yhdenvertaisuuden takia Rovaniemen ja Seinäjoen yhdistykset olisi tullut katsoa eronneiksi liitosta heti 1.2.2022 jälkeen. En ole kuullut, että liittohallitus olisi toiminut näin. Aiemmin on moneen kertaan nähty muissakin asioissa, ettei liitto noudata yhdistyslakia eikä omia sääntöjään.

Jäsenistön osalta aikaisemmin tekemäni arviot ovat osuneet oikeaan. Arvioita ei ole nytkään syytä muuttaa. Enemmistö jäsenyhdistyksistä menettää jäseniään. Uusia yhdistyksiä ei hakeudu liiton jäseniksi. Nyt tosiaan näyttää siltä, että ainakin Rovaniemen ja Seinäjoen yhdistysten toiminta on sammunut. Liittohallitus on eronneeksi katsomispäätöksissään pahasti myöhässä. Jos kaksi mainittua jäsenyhdistystä katsottaisiin eronneiksi, jäsenyhdisten määrä putoaisi 18:aan. Vuosisadan alussa niiden määrä oli 39.

Jäsenyhdistysten erottaminen muiden syiden takia on myös aina mahdollista pohjoiskoreamaisessa ympäristössä.

Kimmo Sundström

Lue myös