SIVISTYSVALIOKUNTA OHITTI HUOMAUTUKSEMME LAPSEN EDUSTA (12.2.2022)
Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi 10.2.2022 mietintönsä (SiVM 1/2022 vp; versio 3.1 Hyväksytty) hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 127/2021 vp). Esityksessä on kyse lähinnä kurinpitoa koskevista säännöksistä.
Mietinnössä ei puututtu aikuisten perusopetukseen, jonka sääntelyn päivittämättömyys kuitenkin koskee hallituksen esitystä, kuten lausunnossamme valiokunnalle huomautimme (ks. uutiseni 21.9.2021 [HTML]).
Perustuslakivaliokunta oli antanut 2.12.2021 sivistysvaliokunnalle asiasta lausuntonsa (PeVL 48/2021 vp), jota tarkastelin uutisessani 5.12.2021 [HTML].
Opetus- ja kulttuuriministeriö (hallitusneuvokset Kirsi Lamberg [perusopetus] ja Sami Aalto [toinen aste]) antoi sivistysvaliokunnalle 16.11.2021 kirjallisen vastineen valiokunnalle annetuista asiantuntijalausunnoista. Vastine alkoi seuraavalla varaumalla:
"Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa vastineessaan kantaa lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin vain siltä osin kuin ne liittyvät nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotettuihin asioihin. Vastineen alkuun on koottu aihepiirit, joihin otettiin kantaa useissa lausunnoissa. Tämän jälkeen on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön vastaukset säännösteknisiin huomioihin."
Vastineessa ei yhdistyksemme lausuntoa mainittu lainkaan tai ei ainakaan yhdistystämme nimeltä.
Ministeriö yhtyi eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon huomautukseen, että perusopetuslain muuttamisesta ehdotetun lain 36 h §:n lopusta puuttuu sana "jälkeen". Tämä oli huomattu myös oikeusministeriön lausunnossa sekä omassa lausunnossamme. Mietinnössä tehtiin sitten tämä korjaus.
Ministeriö esitti, että tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ehdotetun lain 2 §:n sanasta "tutkintokoulutukseen" poistetaan tarpeeton tavuviiva. Lausunnossamme huomautimme tästä. (Huolimattomuuttani lainasin sanan kapeapalstaisesta rinnakkaistekstistä, minkä vuoksi siinä oli vielä toinenkin tavuviiva.) Muissa lausunnoissa virheestä ei ollut huomautettu, ei perustuslakivaliokunnalle annetuissakaan. Mutta ministeriö ei siis maininnut lausuntoamme. Kuitenkin virhe johti vastineen liitteen 1 kohtaan 4. Mietinnössä tehtiin tämä korjaus.
Vastineessa ohitettiin seuraava lausuntomme huomautus lukiolain muuttamisesta ehdotetun lain 42 §:n 1 momentista: Teksti "Ennen 41 §:n 1 tai 4 momentissa" on muutettava muotoon "Ennen 41 §:n 1 momentissa", ja teksti "Edellä 41 §:n 1 ja 4 momentissa" on muutettava muotoon "Edellä 41 §:n 1 momentissa". Perustelu: 41 §:n 4 momentti on ehdotettu kumottavaksi. Tästä ei ollut sitten mitään valiokunnan mietinnössäkään. Suurta vahinkoa virheestä eli viittauksesta olemattomaan säännökseen ei silti koituisi. Ilmoitan joka tapauksessa virheestä valiokunnalle. Mutta en ole varma, onko mietinnöstä versio 3.2 mahdollinen. Lopulliseen eduskunnan vastaukseen virheen kai voi korjata, ja ilmoitankin asiasta sopivaan eduskunnan elimeen.
Vakavampi seikka on se, että tosiaankin vastineessa on lausunnostamme vaiettu. Silloin se käsitykseni vahvistui, että valiokunta ei välttämättä itse tutki lausuntoja vaan vain ministeriön vastineita niistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vaiettua vastineessaan lausunnostamme ministeriö myös jätti siten kertomatta valiokunnalle lausunnossamme esittämästämme aikuisten perusopetuksen sääntelyn epätäsmällisyyden kritiikistä. Valiokunta ei itsekään mietinnössä ongelmaan tarttunut. Tällöin kuitenkin mietinnössä tuli ohitetuksi se konkreettinen moitteemme, että perusopetuslakiin ehdotettua uutta 3 a §:ää lapsen edun ensisijaisuudesta ei hallituksen esityksessä ehdotettu lisättäväksi aikuisten perusopetuksesta säätävän perusopetuslain 46 §:n luetteloon tähän opetukseen sovellettavista muista saman lain säännöksistä. Tämä poisjättö on silloin tarkoituksellista, joten lapsen edun ensisijaisuus ei koskisi aikuisten perusopetusta (siis sen alaikäisiä opiskelijoita), vaikka se koskee lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Se taas on väärin. Toisaalta, kuten lausuntomme tähdensi, ei olisi mahdollistakaan noin vain lisätä 3 a §:ää 46 §:n luetteloon.
Lausuntomme tarkasteli laajasti yhteistyöstä huoltajien kanssa säätelevää perusopetuslain 3 §:n 3 momenttia, joka aikoinaan vuonna 1998 jätettiin tarkoituksellisesti pois 46 §:n luettelosta. Nykyään varmastikin ajateltaisiin toisin, ja hallituksen esityksessä selvästikin tämän yhteistyön ymmärrettiin koskevan myös aikuisten perusopetusta. Mutta silloin se olisi vietävä 46 §:n luetteloon.
Näistä kahdesta seikasta pahempi on 3 a §:n poisjättö 46 §:n luettelosta, sillä kyseessä on tarkoituksellinen virheellisyys. Se on myös ensimmäinen kerta vuoden 2017 alun jälkeen, jolloin perusopetuslakiin esitetään muutosta tai lisäystä, jonka olisi näin ehdottoman selvästi vaikutettava 46 §:n sovellettavien säännösten luetteloon. Viiden vuoden ajan ministeriö on voinut väistää yhdistyksemme moitteen, mutta nyt se törmäsi esteeseen, jota se ei voi kiertää.
Ministeriö itse myönsi 13.12.2017 eduskunnan oikeusasiamiehelle 46 §:n luettelon päivittämättömyyden ongelman ja lupasi jo vuodeksi 2018 säädöstoimia, joista ei kuitenkaan ole mitään kuulunut. Ministeriö ei silti ole edes koskaan kertonut koko ongelmasta sivistysvaliokunnalle. Tässä hallituksen esityksessä se olisi voinut siitä kertoa, ja silloin se olisi saattanut myös oikealla tavalla selventää, että lapsen edun ensisijaisuus koskee myös aikuisten perusopetusta.
Syy sille, että vastine vaikeni yhdistyksestämme, saattoi olla se, että siten ministeriön ei tarvinnut kertoa aikuisten perusopetuksesta. Saattoi tällöin olla, että syy sille, että vastine ohitti lausuntomme huomautuksen virheestä lukiolain 42 §:n 1 momentissa, oli, että yhteistyö vastineesta vastanneiden kahden virkamiehen kesken ei toiminut, kun toinen heistä edusti perusopetusta ja toinen toisen asteen koulutusta.
Jouni Luukkainen