Vapaa-ajattelijain liitto sai vuodelle 2020 valtion yleisavustusta 30.000 euroa (2019: 0 euroa), mutta säästötoimet vievät tänäkin vuonna neljästä Vapaa Ajattelijan numerosta yhden. Tilalle tarjotaan numeroksi 3/2020 liiton ja Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n (HSVA; 45349, perustettu 2.3.1936) yhdessä julkaisema Uskomaton-Vapaa Ajattelija. Lehti on nyt 16-sivuinen, vuosi sitten sivuja oli vain kahdeksan. Viime vuonna lehden postitus jäsenille epäonnistui, kun liitto sälytti postitustyön korvauksetta jäsenyhdistyksilleen. Nyt lehti tuli postiluukustani 5.10.2020. 

Lehti sisältää noin 17 juttua noin 12 kirjoittajalta. Esa Ylikoskelta on vain yksi kirjoitus, joskin ainakin pari muuta juttua näyttäisi olevan hänen kirjoittamiaan, vaikkei tekijää mainita. Kirkkojen kuvia lehdessä ei ole. Tässä on tapahtunut parannus. Viime sivulla oleva Prometheus-seremoniat Oy:n mainos on suurempi (10x7,5 cm) kuin vuosi sitten. 

Numero ilmestyy taas Voima-lehden liitteenä (Voima-lehti 8/2020). Voima on jo vanha kanava liitteen isännäksi. Olen aikaisemmin sanonut, että käyttäisin mielikuvitusta ja vaihtaisin kanavaa uusien lukijoiden tavoittamiseksi. 

Toimituskunnasta ovat poistuneet helsinkiläiset Thomas Mangs ja Jape Lovén. Jyväskylän liittokokouksessa 26.–27.2020 uudeksi liiton pääsihteeriksi valittiin Timo Karjalainen Oulusta. Vanha pääsihteeri Ylikoski jäi tavalliseksi hallituksen jäseneksi. Hän näyttää kuitenkin jatkavan Vapaa Ajattelijan päätoimittajana. 

Kauan sitten liiton kollektivistit ja vallankeskittäjät päättivät liittovaltuustossa, että liittohallituksen puheenjohtajan on oltava myös Vapaa Ajattelijan päätoimittajana. Näin sitten toimittiin puheenjohtaja Erkki Hartikaisen ajoista (tarkemmin 9.12.2001) alkaen. Tätä jatkui aina puheenjohtaja Petri Karisman eroon saakka (numero 3/2016). En ole havainnut, että liittovaltuusto olisi muuttanut kantaansa, mutta numerosta 4/2016 lähtien lehteä on päätoimittanut pääsihteeri Ylikoski, joka nyt siis jatkaa. Hallitus valitsee lehden päätoimittajan, mutta hyvässä järjestökulttuurissa liittovaltuuston olisi ollut syytä muuttaa kantaansa ja se olisi tullut kertoa lukijoille. 

ET säilyy sekulaarina oppiaineena 

Etusivun pääuutinen kertoo liiton pyrkimyksestä avata oppiaine elämänkatsomustieto myös evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille ja tätä koskevasta puhelinhaastattelututkimuksesta, joka tehtiin 10.–18.8.2020. Syyskuussa tuli myös täyteen kymmenen vuotta siitä, kun liittohallitus alkoi vastoin silloisia järjestöpäätöksiä ajaa omavaltaisesti asiaa. Silloinen puheenjohtaja Jussi K. Niemelä on aikaisemmin kertonut, että tämä tapahtui tamperelaisten hallitusjäsenten toimesta. 

Ateistit ovat omasta puolestaan onnistuneet saman ajan pitämään ET:n uskonnottomien ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppiaineena. Aine ja kaikki mikä siihen liittyy (oppikirjat ym.) on saanut kehittyä ja kasvaa rauhassa. Vähemmistöyhdyskuntiin kuuluvat oppilaat (joskus ortodoksitkin) pääsevät opiskelemaan ET:a, mutta tästä ei ole ollut suurta haittaa. Pääasia on, että valtakirkon vaikutus on torjuttu. Selkeän vaihtoehdon olemassaolo auttaa myös torjumaan kaikenlaista uskovien kaavailemaa kaikille yhteistä uskontotiedon opetusta. 

ET on ateistien ansiosta syntynyt vaihtoehto. Suurin ansio asiasta kuuluu liiton entiselle pääsihteerille ja puheenjohtajalle Erkki Hartikaiselle. Sekularismin kasvaessa vaihtoehdot tulee säilyttää niin kauan kuin uskontoa tai muita katsomusaineita yleensä opetetaan koulussa. ET:n lisäksi islamin opetus ja ortodoksinen uskonnonopetus ovat nykyisin suurimmat oppilasmäärät kokoavat vaihtoehdot. 

Väinö Voipio -palkinto Timo Airaksiselle 

Väinö Voipio -palkinto (ks. Väinö Taneli Voipio – lakimies, kirjailija, ateisti (10.2.2009)) on myönnetty tänä vuonna filosofian emeritusprofessori Timo Airaksiselle. Tuore Airaksisen saavutus on Bazar Kustannus Oy:n alkuvuodesta julkaisema kirja Jäähyväiset uskonnolle. Henkisyyden puolustus. Minäkin satuin ostamaan ja lukemaan kirjan. Mielelläni suosittelen sitä kaikille uskonnottomille. 

Prometheus-leirit 

Risto Puumalainen tutustui Prometheus-leiriin (Prometheus-leiriin tutustumassa, s. 4–5). Leirit ovat poliittisesti sitoutumattomia. Tämä on hienoa. Vapaa-ajattelijain liitto luopui viime kuussa liittokokouksessa hyväksytyssä sääntömuutoksessa poliittisesta sitoutumattomuudestaan (mutta puoluepoliittinen sitoutumattomuus jäi vielä voimaan). Puumalainen kertoo, että Protun toiminta aloitettiin 30 vuotta sitten. Kului melkein 70 vuotta ensimmäisestä uskonnonvapauslaista (voimaan 1.1.1923), kun uskonnoton aikuistumisleirikoulutus alkoi. 

Nähtävästi hän ei tiedä, että ensimmäinen uskonnoton aikuistumisleiri ei ollut Protu-leiri, vaan sitä kutsuttiin varjorippikouluksi. Idean Suomeen toi Vapaa-ajattelijain liitto. Ensimmäinen leiri järjestettiin 25.–26.5.1984 Forssan kaupungin leirikeskuksessa, Valijärvellä. Leirin järjestivät Vapaa-ajattelijain liitto, Forssan Vapaa-ajattelijat r.y. ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. Leirille osallistui noin 30 nuorta. Päätyön asiassa teki Forssan yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pajunen. Vapaa Ajattelija kertoi leiristä keskiaukeaman kuvajutussaan Suomen ensimmäinen varjorippikoulu Forssassa (VAJ 1984:5, 108–109). Vielä seuraavassa lehden numerossa oli etukansikuva leiriltä. Keskellä kuvaa seisoo Seppo Pajunen. Etualalla oikealla on Paula Arstio (VAJ 1984:6, 121, etukansi). 

Oli hienoa, että Prometheus-leirin tuki ry perustettiin myöhemmin (1990) ja se otti leiritoiminnan omakseen. Ensimmäinen Protu-leiri järjestettiin Karkkilassa 1989. Näin sekularismi etenee. Koska on kysymys yksityisestä toiminnasta, joka tapahtuu vapaa-ajalla, minullakaan ei ole mitään sitä vastaan, että Prometheus-leirit ovat avoimia kaikille ja monet kristitytkin ovat käyneet leirin. Protun puheenjohtaja Ansku Ahvenainen kertoo jutussa, että joka seitsemäs leiriläinen on käynyt myös kristillisen rippileirin. 

Uskonnon tuputus ei kannata 

Minulle uusia kirjoittajia ovat Siiri Saarinen ja Lauri Ojala. Edellinen kertoo koulumuistojaan uskonnon tuputuksesta (s. 6). Jälkimmäinen kokee jopa velvollisuudekseen taistella uskontoja vastaan (s. 7). Molemmat kävivät rippikoulun, mutta ovat nyt tyytyväisiä vapaa-ajattelijoita ja ateisteja. 

Tällaiset kehityskertomukset ovat hyödyllisiä nuorille. Varsinkin, jos oman perheen tuki ateismin kasvulle puuttuu ja ystävätkin ovat kristittyjä tai hällävälistejä, nuori voi tuntea itsensä kovin yksinäiseksi. 

Liittokokousreportaasi 

Reportaasin kirjoitti toimitussihteeri Eero K. V. Suorsa (s. 10–12). Liittokokous järjestettiin Jyväskylässä, missä se järjestettiin edellisen kerran kesäkuussa 1969. 

Liitossa on 20 jäsenyhdistystä. On murheellista, että edustettuina oli nyt vain 14 yhdistystä (70 %), kuusi yhdistystä oli jäänyt vapaaehtoisesti pois (30 %). Tämä on suurin poisjääneiden jäsenyhdistysten määrä ainakin vuodesta 2011 lukien. Jäsenyhdistysten määrä on muutenkin laskenut jo kauan. Poisjäännit kertovat nekin hiipuvasta paikallisesta innostuksesta vapaa-ajattelua kohtaan. Vuosisadan alussa jäsenyhdistyksiä oli 39. 

Alla olevassa taulukossa on merkitty poisjääneiksi vain sellaiset jäsenyhdistykset, joilla oli edustusoikeus, mutta jotka vapaaehtoisesti jäivät pois. Sellaisia yhdistyksiä, joiden liittokokousedustajien valinta oli tehty liiton sääntöjen vastaisesti tai joiden edustajien edustajanvaltakirjat eivät olleet kunnossa, ei taulukkoon sisälly. 

Huomataan, että tänä vuonna liittokokouksesta poisjääneiden jäsenyhdistysten määrä on kolminkertainen vuoteen 2011 verrattuna. Pois jättäytyivät Forssan, Kouvolan, Nokian, Raision, Rovaniemen ja Seinäjoen jäsenyhdistykset. Näistä Forssan, Kouvolan, Nokian ja Raision yhdistykset jättäytyivät pois jo Oulun liittokokouksesta 2017. 

Liittokokousedustajia oli yhteensä 28. 

Sääntöjen kokonaisuudistus hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastamassa muodossa (ks. sääntökirjoitukseni Vapaa-ajattelijain liiton sääntömuutosesitys 2020 (28.1.2020)). Näitä sääntöjä noudatettiin sen jälkeen jo tässä liittokokouksessa. 

Tilikauden 2019 ylijäämä (11.892,99 euroa) oli Suorsan mukaan ”kautta aikojen paras”. Näin ei ole, vaikka ylijäämä olikin hieno saavutus vuotena, jolloin valtion yleisavustus evättiin liitolta kokonaan. Esimerkiksi vuonna 2009 ylijäämä oli 19.347,50 euroa. Yli- ja alijäämät vuosina 1996-2016 olisi ollut helppo tarkistaa vuotta 2016 koskevasta tilinpäätöskirjoituksestani Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2016 (29.10.2017). 

Uudeksi liiton puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen Jape Lovén. Puheenjohtajuus oli ollut Tampereella vuodesta 2011 lukien, yhdeksän vuotta. Lovén kuuluu Helsingin seudun vapaa-ajattelijoihin, joka on ylivoimaisesti liiton suurin jäsenyhdistys. 

Valitettavasti Suorsan kirjoitus ei listaa liittohallitukseen ja liittovaltuustoon valittujen henkilöiden nimiä. Kokouspaikalla naisia oli taas harmittavan vähän. Ryhmäkuvassa (s. 12) on 19 henkilöä, joista neljä naista. Kameran takana oli mies sielläkin. 

”Kappelisosialismia” 

Numero päättyy kirjoitukseen, jonka mukaan 75 prosenttia ihmisistä kannattaa mahdollisuutta käyttää kirkon hautausmaiden kappeleita myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin (s. 16). Vapaa-ajattelijain liitto vaatii asiassa hautaustoimilain uudistusta. 

Kirkko on asiassa jakautunut. Kirkkohallitus ja piispainkokous ovat tukeneet linjaa, jossa kappeleita käytettäisiin vain kirkollisiin tilaisuuksiin. 

Kun vuosisadan vaihteessa ajettiin läpi samanmaksuisuuden periaate hautaustoimessa, Vapaa-ajattelijain liitto vastusti ajatusta. Samanmaksuisuus tuli sitten maksamaan kaikille veronmaksajille miljardeja. Valtio rahoittaa nykyisin kirkollisen hautaustoimen kokonaan. Rahoitus on yli 100 Meur vuodessa. Tämä on hyvä diili kirkolle. Vapaa-ajattelijain omat hautausmaat sitä vastoin eivät ole koskaan saaneet valtionavustuksia ollenkaan. 

Tänä vuonna valtionrahoitus kirkolle on kaiken kaikkiaan 115.596.000 euroa. Kirjoituksessa ei lainkaan pohdita sitä, kuinka monta lisämiljoonaa ”kappelisosialismi” maksaisi veronmaksajille. 

Vapaa-ajattelijain liitto oli parikymmentä vuotta sitten edellä nykyvapaa-ajattelijoita. Liiton ehdotus oli silloin, että maakuntakeskuksiin kautta maan perustetaan noin 30 maallista ja julkista hautausmaata. Näillä hautausmailla kaikki ehdot ovat kaikille asiakkaille samat riippumatta asiakkaiden uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. Tietysti tämäkin maksaisi aluksi useita miljoonia veronmaksajille, mutta varoja ei silloin tarvitsisi syytää kirkolle. Vapaa-ajattelijain ”kappelisosialismi” merkitsisi todennäköisesti valtionrahoituksen kasvua valtiokirkolle. Kannatan irrottautumista valtiokirkosta. Ateistien tavoitteena on maallinen yhteiskunta ja maallinen valtio, ei valtiokirkollisen infrastruktuurin rahoittaminen.

Kimmo Sundström