Katolinen Kirkko Suomessa (900.058; rekisteröity yhdyskunnaksi 14.11.1929) nauttii tietysti kaikkia samoja eri- ja etuoikeuksia ja valtionavustusta kuin kaikki muutkin rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. Se myös palvelee valtiota, anoo siltä lisää etuoikeuksia ja on taakka jokaiselle veronmaksajalle. Kirkko ei ole reilu kirkko. 

Usein ihmisten mielikuva katolisesta kirkosta on, että se on upporikas. Tämä kuva ei ole suinkaan aina perusteeton. Suomessa kirkolla on kuitenkin rahapula, sillä suomalaiset valtiokirkot eivät ole sallineet sitä, että katolinen kirkko voisi kerätä tehokkaasti veroja omilta jäseniltään Suomessa. 

Lisää rahahuolia 

Vasta 1.10.2017 lukien katolisen kirkon papit alkoivat maksaa ansiotuloveroja ja työntekijälle kuuluvia maksuja. Samoin työnantajan maksuvelvoitteet alkoivat kohdistua itse kirkkoon samalla tavalla kuin muihinkin työnantajiin (ks. Katolisen Kirkon Suomessa papitkin verotuksen piiriin (19.3.2018)). Tästä muutoksesta arvioitiin koituvan yli 500.000 euron lisäkulut kirkolle. 

Kun kirkot eivät tuota mitään rahallista vaan päinvastoin kuluttavat varoja, kirkko joutui ottamaan askeleen kohti reilua toimintaa eli etsimään maksajia omasta jäsenkunnastaan. Näin aikaisemmin ”vapaaehtoinen” jäsenmaksu muuttui ”velvollisuudeksi”. Vuoden 2018 alusta lukien jäsenten on tullut maksaa 1,5 prosenttia kunnallisveron alaisista ansiotuloistaan seurakuntansa jäsenmaksutilille. Kirkko kovensi äänensävyä, sillä seurakuntalaiset olivat liian kovakorvaisia tai kitsaita ja unohtivat maksamisen. 

Keskituloisen vuosimaksu 600 euroa 

Jäsenmaksu koskee jokaista 18 vuotta täyttänyttä kirkon jäsentä. Jos vuosiansiot alittavat 15.000 euroa, jäsenmaksua ei tarvitse maksaa. Keskituloisen (3.333 euroa/kk) jäsenmaksu on 50 euroa kuukaudessa eli 600 euroa vuodessa. 

Maksaminen ei huvita 

Vaikka jäsenmaksun periminen on askel kohti reilumpaa ja terveempää kirkon toimintaa, se ei huvittanut seurakuntalaisia ollenkaan. Eroaminen kirkosta viisinkertaistui ja oli 493 henkilöä. Jos evankelis-luteilaiselle kirkolle tapahtuisi sama, se tarkoittaisi noin 280 000 jäsenen eroa yhden vuoden aikana. Kirkon omien tilastojen mukaan kirkon jäsenmäärä kasvoi vain 16 jäsenellä ja oli 15.501. 

Tällä sivustolla uutisoidaan jäsenmäärämuutoksista huhtikuussa valtion keräämien lukujen valossa. Ne ovat hieman pienempiä kuin kirkon ilmoittamat luvut. Esimerkiksi 31.12.2018 valtio kertoi kirkon jäsenmääräksi 14.357. 

Katolinen Kirkko Suomessa 

Suomessa on vain yksi katolinen hiippakunta ja siinä kahdeksan seurakuntaa. Jäsenistä suomenkielisiä on 40,7 prosenttia, ruotsinkielisiä 4,6 prosenttia ja muunkielisiä 54,7 prosenttia. Myös Suomen kansalaisia jäsenistöstä oli vähemmistö, 43,6 prosenttia.

Kimmo Sundström

Lue myös

Katolinen Kirkko Suomessa sai työsuojelua koskevan kehoituksen ja toimintaohjeita (27.10.2017)
Katolisen Kirkon Suomessa papitkin verotuksen piiriin (19.3.2018)