KATOLISEN KIRKON SUOMESSA PAPITKIN VEROTUKSEN PIIRIIN (19.3.2018)


Syksyllä 2017 kirjoitin siitä, että Katolinen kirkko Suomessa -yhdyskunnan työsuojeluasioita pantiin kuntoon viranomaisten opastuksella (Katolinen kirkko Suomessa sai työsuojelua koskevan kehotuksen ja toimintaohjeita (27.10.2017)).

Sekularismin suuntaiset uudistukset jatkuvat. Aiemmin kirkon pappien määräksi ilmoitettiin 24, nyt noin 30. Kirkon kotisivu ilmoittaa määräksi 32. Papit eivät aikaisemmin saaneet kirkolta palkkaa, vain asunnon, ruuan ja ”pienen taskurahan”, jonka suuruutta ei tarkemmin kerrottu.

Tavallisesti asunto-, ravinto-, auto-, puhelin- yms. työnantajan tarjoamat luontoisedut ovat verotettavia etuja, joiden raha-arvon verottaja määrää. Taskuraha on vastiketta papin tekemästä työstä, veronalaista tuloa sekin. Verotuksesta ei ole kuitenkaan aikaisemmin puhuttu mitään.

Verot valtion maksettaviksi

Julkisista verotiedoista monet papit puuttuvat kokonaan. Tämän ei pitäisi olla mahdollista, kun heillä on kotipaikka Suomessa ja he asuvat maassa vakituisesti. Useiden pappien (mm. Robert Galla, Jigger Ganados ja Matthew Azzopardi) jokainen verotiedoissa mainittu luku on 0,00 euroa.

Pääomatuloissa Helsingin Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherra Marco Pasinato edustaa tulokärkeä: 2,50 euroa. Hänenkin ansiotulonsa olivat 0,00 euroa, mutta pääomatuloveroa kirkkoherralle kertyi maksettavaksi 0,75 euroa. Näin pientä veromäärää verottaja ei kuitenkaan erikseen peri.

Kaikkein korkeimmat ansiotulot valtionverotuksessa oli piispa Teemu Sipolla: 271,24 euroa. Hänelle tuli maksettavaksi maksuja yhteensä 169,08 euroa, mutta hän sai ne kaikki takaisin veronpalautuksina, vähän enemmänkin (169,78 euroa).

Tässä voi olla verosuunnittelijoilla oppimista.

”Uudet olosuhteet”

Katolinen kirkko Suomessa on työnantajana joutunut 1.10.2017 lukien maksamaan samoja työnantajalle kuuluvia maksuja kuin muutkin työnantajat. Samoin papit joutuivat alkaa maksaa ansiotuloveroja ja työntekijälle kuuluvia maksuja. Suomi on korkean verotuksen maa ja muutkin maksut ovat verrattain korkeita. Ateistien laskelmien mukaan kirkko joutuu maksamaan rahapalkkaa papeilleen noin 1.100 euroa kuussa, jotta pappi voisi maksaa veronsa ja hänelle jäisi vielä käytettäväkseen noin 400 euroa kuukaudessa kuten kirkko mainitsee.

Katolisten pappien palkkaus on vaatimatonta verrattuna Suomen evankelis-luterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon pappien palkkaukseen. Näiden palkkaus on taas koulutukseen ja työn vaativuuteen verrattuna korkea. Verottajan näkökulmasta on samantekevää, vaikka palkansaaja olisi ammattivalehtelija. Hänen on maksettava samat maksut kuin muidenkin palkansaajien. Sama koskee hänen työnantajaansa.

Saksalaiset katoliset papit tukevat

Kirkko kertoo saaneensa rahat pappien ylläpitoon lahjoituksena saksalaisilta katolisilta papeilta. Nyt kirkon vuosikulut nousevat 500.000 eurolla. Lisäksi tulee vielä jonkin verran hallinnollisia kuluja. Saksalaiset papit auttavat ainakin pari vuotta, mutta samalla kirkon Suomessa on tehostettava omaa varainhankintaansa.

Seurakuntalaisen ”velvollisuus” on maksaa 1,5 prosenttia seurakunnalle

Aikaisemmin piispa odotti yhden prosentin vapaaehtoista jäsenmaksua laskettuna seurakuntalaisen tuloista. Nyt puhutaan jo 1,5 prosentista. Piispa Teemu Sippo antoi 8.1.2018 uuden ohjeen, joka kumosi kaikki aiemmat kirkon taloudellista tukemista koskeneet ohjeet. Ohjeen mukaan täysi-ikäisten hiippakuntalaisten ”velvollisuus” on maksaa 1,5 prosenttia verotettavista ansiotuloistaan oman seurakuntansa jäsenmaksutilille. Kymmenisen prosenttia näistä tuloista seurakunta luovuttaa hiippakunnan käyttöön. Kirkolla on vain yksi hiippakunta.

Valtionapua halutaan lisää

Reilu kirkko tulisi toimeen omillaan. Piispa on kuitenkin lausunut, että valtionavun kirkolle pitäisi olla huomattavasti suurempi.

Ateisti ei ymmärrä, miksi valtion pitäisi maksaa kirkon kuluja. Vuonna 2017 kirkko sai yleisavustusta valtiolta 122.419 euroa.

Reformaation jälkeen katolilaiset valloittajat alkoivat toimia Suomessa uudelleen 1790-luvulla. Viipuriin perustettiin katolinen seurakunta 1799. Maalliselta vallalta kesti reilusti yli 200 vuotta saattaa kirkkotyönantajan ja papiston verotus samanlaiseksi kuin muiden verotus. Vai olivatko katoliset papit ainoa uskovien ryhmä, jonka ei tarvinnut maksaa veroja?

Kimmo Sundström


Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?