Aluehallintoviranomaiset tekivät vuosina 2016-2017 puolisen tusinaa tarkastusta Katolinen kirkko Suomessa -yhdyskunnan seurakuntiin ja keskuksiin työsuojeluasioissa. Kysymys on kirkon papeista, näiden työterveyshuollosta sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutuksista.

Tätä kirjoitusta varten tutkittiin kaksi tarkastuskertomusta.

Tarkastus Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnassa

Tarkastus tehtiin Helsingissä 1.12.2016 Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimesta. Kirkon puolelta siihen osallistuivat kirkkoherra Marco Pasinato, lakimies Tapio Kortelainen ja hiippakunnan ekonomisti Peter Kuronen.

Työnantajalle annettiin toimintaohjeita

Papit ovat piispan nimittämiä ja ovat palvelussuhteessa seurakuntaan, mutta eivät saa varsinaista rahapalkkaa. Kirkon muut työntekijät kuin papit ovat kuuluneet lakisääteisten vakuutusten piiriin.

Työterveyshuollon piiriin ovat kuuluneet muut työntekijät kuin papit, mutta palvelussuhteen perusteella näillekin tulee taata työterveyshuolto. Työterveyshuollon on tehtävä kirjallinen työpaikkaselvitys. Siinä on arvioitava työstä ja työympäristöstä aiheutuvat terveysvaarat, haitat, kuormitus ja voimavaratekijät sekä niiden merkitys terveydelle ja työkyvylle. Työterveyshuollon on voitava tehdä toimenpide-ehdotuksia työnantajalle. Selvityksen tulee sisältää myös terveystarkastusten tarvearvio.

Tarkastuksessa käsiteltyjä muita asioita

Lisäksi käsiteltiin työn keskeisiä ehtoja, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia, psykososiaalista kuormitusta ja työajan järjestämistä. Todettiin, että hengellistä työtä tekevät eivät kuulu työaikalain soveltamisen piiriin.

Tarkastus ei kattanut kaikkia työpaikan toimintoja, mutta se ei poista työnantajan vastuuta lainsäädännön asettamista velvoitteista. Kirkon edustajilla ei ollut huomautettavaa tehdyistä havainnoista.

Työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua. Työnantajan tuli antaa tarkastuskertomus sopivalla tavalla työpaikalla tiedoksi.

Tarkastus Pyhän Joosefin seurakunnassa

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti 13.3.2017 Pyhän Joosefin seurakunnassa, Kuopiossa, työsuojelutarkastuksen, johon osallistui kirkon puolelta isä Matthew Azzopardi ja (puhelimitse) ekonomi Peter Kuronen Katolisesta tiedotuskeskuksesta. Työnantaja ei ollut järjestänyt Azzopardille työterveyshuoltoa. Työnantajalle annettiin kehotus järjestää työntekijöille työterveyshuolto. Työnantajan ja palvelujen tuottajan on tehtävä asiasta kirjallinen sopimus ja lähetettävä se Itä-Suomen AVI:lle. Asian oli oltava kunnossa 28.7.2017 mennessä.

Työnantajalle annettiin myös toimintaohjeita.

(1) Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta.

(2) Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan elleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä luetellut tiedot.

(3) Työnantaja ei ollut selvittänyt eikä tunnistanut työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työsuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä. Nämä tuli selvittää ja tunnistaa sekä, ellei niitä voitu poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

(4) Työpaikalla ei ollut tehty työterveyshuollon työpaikkaselvitystä. Työterveyshuollon tuli tehdä tällainen kirjallinen työpaikkaselvitys. Selvityksessä oli arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat, haitat, kuormitus- ja voimavaratekijät sekä niiden merkitys terveydelle ja työkyvylle. Myös työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät oli selvitettävä ja arvioitava niiden terveydellinen merkitys. Työterveyshuollon tuli voida tämän perusteella tehdä toimenpide-ehdotuksia työnantajalle. Lisäksi vaadittiin terveystarkastajan tarvearvio. Selvitys oli käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijäin kanssa.

Tarkastuksessa käsiteltiin myös psykososiaalista kuormitusta, työaikakirjanpitoa, työntekijöiden ylityökertymiä ja työvuoroluetteloa. Kaikkia työpaikan toimintoja ei tarkastettu, joten puutteita tai epäkohtia saattoi jäädä huomaamatta.

Piispa Teemu Sipon tiedote

Kirkon piispa Teemu Sippo kertoi asiasta tiedotteessaan 22.9.2017. Kirkon papit ovat saaneet elannon, asunnon ja ruuan sekä lisäksi taskurahaa, mutta eivät palkkaa. Varat ovat tulleet Saksan katolisilta papeilta. Kappalaisista piispaan kaikki papit saavat saman elannon.

Työsuojelutarkastuksia tehtiin kolmessa seurakunnassa ja Katolisessa tiedotuskeskuksessa, Katekeettisessa keskuksessa, Studium Catholicumissa ja Jyväskylän ursuliinisisarten lastentarhassa.

Yhdyskunnassa on 24 pappia.

Piispa murehtii kirkon rahapulaa ja toivoo mm. valtion tukea ”huomattavasti korkeammaksi”. Tänä vuonna valtion yleisavustus yhdyskunnalle oli 122.419 euroa (Valtion yleisavustukset uskonnollisille yhdyskunnille 2017 (31.8.2017)).

Piispa pyytää myös lahjoituksia hiippakuntalaisilta. Hän toivoo, että nämä maksaisivat prosentin tuloistaan vapaaehtoisena jäsenmaksuna kirkolle.

Kehotuksen merkitys

Kehotus annetaan asiassa, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi ja josta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. Sen noudattamatta jättäminen voi johtaa viranomaisen velvoittavaan päätökseen mahdollisine tehosteineen.

Toimintaohjeen merkitys

Toimintaohje annetaan asiassa, joka on havaittu lainsäädännön vastaiseksi. Toimintaohjetta on noudatettava tai muutoin saattaa seurata kehotus ja/tai työsuojeluviranomaisen velvoittava päätös mahdollisine tehosteineen.

Verotus

Työnantajan työntekijälle tarjoama asunto ja ylläpito ovat muuta työstä seuraavaa vastiketta kuin palkkaa ja ne verotetaan luontoisetuina. Tietysti taskurahakin, jonka suuruus ei tässä tapauksessa tullut ilmi, on verotettavaa tuloa. Verottaja määrittelee luontoisetujen raha-arvon. Nykyisin veroja aletaan periä vasta 10.300 euron ylittävältä vuositulon osalta. Työsuojelutarkastuksissa ei käsitellä verotusasioita.

Pappikin voi joutua tapaturman uhriksi tai sairastua. Siksi valtio vaatii, ettei heitä aseteta muita työntekijöitä heikompaan asemaan.

Valtion yhdyskunnille suunnatun suoran rahallisen tuen lisäksi on valtion epäsuoraa tukea näille. On epäilemättä oikein, että Katolinen kirkko Suomessa joutuu sekin työnantajana vastaamaan niistä kuluista, joita lainsäädännön velvoitteiden täyttämisestä aiheutuu. Tässä tapauksessa asia korjattiin työterveyshuollon sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusten osalta.

Kimmo Sundström