Vapaa-ajattelijain liitto ry:n liittovaltuusto (LV) hyväksyi kokouksessaan 16.11.2019 liitolle toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2020. Liittohallituksen (LH) toimintasuunnitelmaesitykseen valtuusto teki pieniä korjauksia ja muutoksia. Talousarvio hyväksyttiin LH:n esittämässä muodossa. 

Kolme sivua liirumlaarumia 

Yleisvaikutelma suunnitelmasta on, että se on valtaosin liirumlaarumia. 

(1) Vanhoja, vuosia toisteltuja kohtia on paljon. Tuloksiin ei viitata. Miksei näitä kohtia ole toteutettu tai vaihtoehtoisesti poistettu suunnitelmasta? Suunnitelma toistelee muutenkin asioita turhaan. 

Kesäkuussa 2020 pidettävän Jyväskylän liittokokouksen osalta on ”unohdettu” kokonaan muut esitykset kuin sääntömääräiset asiat ja sääntötyöryhmän taas kerran valmistelema liiton sääntömuutos. Tämä kuvaa sitä, että hallitus on unohtanut jäsenyhdistykset ja yksityiset jäsenet, joilla on esityksenteko-oikeus. Näiltäkin on tullut liittokokousesityksiä, vaikka niukasti. 

Liitosta on jo sääntömuutosesityksen mukaisesti tehty puoluepoliittisesti sitoutumaton, kun se voimassa olevien sääntöjensä mukaan on poliittisesti sitoutumaton (säännöt 2 § a) Tarkoitus). Vastustan tällaista esitystä. Poliittinen toiminta tulee jättää puolueille ja poliittisille henkilöille. 

Ollessani Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajana lehdessä julkaistiin liiton entisen puheenjohtajan, lahtelaisen Lauri Sieväsen (puheenjohtajana 3.6.1963-15.6.1969) näkemys politiikasta. Hänestä poliittiset puheet, kannanotot ja kirjoitukset eivät kuuluneet vapaa-ajattelijain taistelukeinoihin. Toimintaohjeina tuli pitää vain liiton sääntöjä ja Kulttuuripoliittista ohjelmaa (VAJ 1982:6, 142).

Liitto ei ole toiminut sääntöjensä mukaan poliittisesti sitoutumattomasti, tästä esimerkkinä Vapaa Ajattelijan numeroiden 4/2018 ja 1/2019 vaalikiihotus. Moitin sitä näitä numeroita koskevissa arvioissa (ks. tarkemmin Vapaa Ajattelija 4/2018 päätti julkaisuvuoden (19.12.2018) ja Vapaa Ajattelija 1/2019 jatkaa vaalikiihotusta (20.3.2019)).

Vanhoja, toteutumattomia kohtia ovat mm. elämänkatsomustiedon (ET) ”vahvistaminen ja avaaminen” (ei LH:n haluamia tuloksia yli yhdeksän vuoden aikana), nuorten ja ikäihmisten neuvontapalvelut (ei neuvontapalveluita, vain epäonnistuneita avustushakemuksia), paikallisen vapaa-ajattelijayhdistystoiminnan ”kehittäminen ja laajentaminen” (tulokset päinvastaisia kuten jäsenyhdistysten erottaminen liitosta ja niiden toiminnan kuihtuminen), kiertuetoiminta, kouluihin ja oppilaitoksiin suuntautuvia vierailuja tukevat esittelyaineistot (ei tällaisia aineistoja), englannin- ja venäjänkieliset esitteet uskonnottomien ihmisoikeuksista (ei tällaisia esitteitä), sosiaalinen tukipalvelu (ei tällaista palvelua), Vapaa Ajattelija -lehden ”kehittäminen” (lehti taantunut, jatkuvia julkaisu- ja jakeluongelmia, kulttuurilehtituki alentunut 7.500 eurosta (2011) 2.000 euroon (2019)), mahdollisuuden tarjoaminen jäsenyhdistyksille omiin nettisivuihin (ei edistystä), liiton ”toimiston” (p.o. entisen toimiston tai toimitilan) kirjasto (ei mitään tietoja tai lukuja sen mahdollisesta käytöstä), yhteyksien ”kehittäminen” Baltian maihin (ei yhteyksiä sinne), oppi- ja tutkimuslaitoksille laadittavat aiheet opinnäytetöiksi ja tutkimus- ja kehittämishankkeiksi (ei tällaisia), stipendirahaston mahdollinen perustaminen (ei tällaista rahastoa, vaikka sen perustaminen olisi helppoa) jne. 

Suunnitelma on toiveiden tynnyri, konkretia puuttuu. Juuri konkretia olisi tarpeellista avustusten myöntäjille, jotka eivät tunne sisältä käsin järjestön toimintaa. He ovat pulassa tällaisen toimintasuunitelman kanssa. En ihmettele, jos tällaisella toimintasuunnitelmalla avustuksia ei tule. Riski, että avustusrahat menevät hukkaan, on ilmeinen. 

(2) Hyvin paljastava on toimintasuunnitelman kappale: ”Hallitus laatii toimintasuunnitelman konkreettisen, aikataulutetun toteuttamissuunnitelman, jossa nimetään vastuuhenkilöt.” 

LV on se elin, joka päättää toiminnan linjoista ja toimintasuunnitelmasta. Hallituksen tehtävänä on toteuttaa sitä. Vapaa-ajattelijain liitossa hallitus omii LV:n valtaa laatimalla muka jonkinlaisen toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman. Tämä on hallituksen omavaltaisuutta ja tuottaa vain lisää paperia. En tosin ole nähnyt tällaisia toteuttamissuunnitelmia. Ehkä ne ovat salaisia, jos sellaisia yleensä on olemassa? Sotku kertoo, että LV:n ja LH:n toimivaltasuhteet ovat edelleen epäselvät eikä niitä ole haluttu korjata. 

LH:n ja LV:n jäsenet ovat myös toimintasuunnitelman toimeenpanon vastuuhenkilöitä. Ei näitä tarvitse etsiä sen kauempaa. Lainaus kertoo toimintainnon puutteesta ja siitä, ettei työnjako toimi. LH:n ja LV:n jäsenet vain matkustelevat kokouksiin, syövät, juovat ja nukkuvat hotelleissa liiton kustannuksella; järjestötyö ei edisty. 

Eräs tamperelainen aktiivi, Jori Mäntysalo, oli jopa havainnut, että vapaa-ajattelijain toiminta on vapaaehtoistyötä. Hän valitti, ettei ole työntekijöitä toteuttamassa luottamushenkilöiden ideoita! 

Tämä muistuttaa jo satujen Hölmölää. Tietenkään työntekijöitä ei enää ole, koska heidät kaikki irtisanottiin ja karkotettiin liitosta. Osa joutui Siperiaan, osa sairauslomalle, osa etsi paremmat työpaikat itselleen. Heille riitti vajaa-ajattelu. 

(3) Liiton mielestä uskonnottomien neuvontapalvelujen tarve kasvaa. Uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuuritoiminta laajenee. Liiton mielestä tämä on peruste, jonka takia liiton valtionapua pitäisi lisätä. Minkä tähden? Eikö vuoden kestänyt omavastuisuus maistukaan? Mikä on se nykyinen kilpailuetu, jonka takia Vapaa-ajattelijain liitto synnyttäisi hienoa toimintaa ja pitäisi palkita siitä? Eihän vuosia sitten mennyttä toimintaa enää kannata avustaa. 

Uusia edistysaskeleita on nähty tehtävän ihan muiden uskonnottomien järjestöjen toimesta. Jos valtion tukiaisia myönnetään, eivätkö ne kuulu niille järjestöille, jotka oikeasti tekevät jotakin konkreettista? Viimeksi tässä kunnostautui tänä syksynä Uskonnottomat Suomessa ry (www.uskonnottomatsuomessa.fi). Se sai eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ymmärtämään, ettei kaikille yhteistä, opetukseen kuuluvaa koulun päättäjäisjuhlaa (juhla voi olla joulunakin) voida pitää kirkossa. Kirkko on kristittyjen pyhäkkö. Joko juhla pidetään siellä, jolloin se on kristittyjen juhla eikä koulun yhteinen juhla tai sitten juhla pidetään maallisessa juhlapaikassa, jolloin se on kaikkien yhteinen juhla. 

Toimintasuunnitelma keskittyy keskusteluun, vuorovaikutukseen, suunnitelmien kehittämiseen, huomion kiinnittämiseen, viestimiseen ja tukemiseen. On työryhmiä ja projekteja, joita liitto kehittää, mutta liitto ei kerro mitään tuloksista. Se ei myöskään kerro, mitkä työryhmät toimivat, mitkä puolestaan ovat tauolla. Rahoitusta liitto koettaa saada ihmisoikeusteemalla, vaikka se itse käy yhdistyslain ja omien sääntöjensä vastaista järjestösotaa omia jäsenyhdistyksiään vastaan, erottaa jäsenyhdistyksiä liitosta ja tuottaa vapaa-ajattelun uhreja. 

Toimintasuunnitelma etsii myös lainaloistetta muiden yhteisöjen toiminnasta. Näitä ovat ainakin Prometheus-leirin tuki ry, Vakaumusten tasa-arvo VATA ry (www.eroakirkosta.fi-palvelun tuottaja), Pro-Seremoniat Oy ja Suomen Humanistiliitto ry. 

Talousarvio vuodeksi 2020 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) evättyä liitolta valtion yleisavustuksen (2018: 20.000 euroa) kokonaan vuonna 2019 liitto ottaa nyt ensi askeleitaan lähes omavastuisessa toiminnassa. Julkista rahoitusta on jäljellä enää 2.000 euroa Vapaa Ajattelijan julkaisemiseen. 

Liitossa toimiva Jori Mäntysalo teki sen johtopäätöksen valtion talousarvion momentin 24.90.50 (Eräät valtionavut) paluusta valtion budjettiin, että liittokin voisi taas saada valtion yleisavustusta. Mihin unohtui omavastuisuus? Ensi talvena näemme, kuinka käy. Nyt hyväksytyn toimintasuunnitelman valossa en usko, että valtionavustusta tulee. Valtionavut pitäisikin mielestäni kohdistaa vireille, kasvaville ja kehittyville järjestöille. Näitähän riittää. Vapaa-ajattelijain liitto on hiljaa hiipuva, aika byrokraattinen keskustelukerho. 

Vuonna 2020 liitto arvioi saavansa 25.000 euroa valtion toiminta-avustusta, mikä tasapainottaisi talousarvion. Minusta arvioon sisältyy suuri riski, olisi pitänyt olla varovaisempi. Tätä kirjoitettaessa toverien hallitus vieläpä on suurissa vaikeuksissa. Vapaa-ajattelijain rahantarve voi jäädä isompien ongelmien varjoon. 

Paikallistoiminta ja avustukset 

Paikallistoiminnassa ja avustuksissa kuljetaan jokseenkin vuoden 2019 latuja, joskin vuodelle 2019 budjetoidut toiminta-avustukset (jäsenyhdistyksille), 4.000 euroa, on jostain syystä poistettu kokonaan. 

Tiedotus- ja julkaisutoiminta 

Messutapahtumiin ja kampanjatoimintaan on ohjattu molempiin 2.500 euroa, yli kaksinkertainen määrä vuoden 2018 toteutuneisiin lukuihin (1.136,42 euroa ja 1.067,00 euroa) verrattuna. Rahaa säästyi 3.300 euroa jo elo-joulukuun ajalta vuonna 2017, kun Meltwater-palvelun ostaminen lopetettiin 1.8.2017 lukien. Palvelu oli tyyris imagofasistien lempilapsi. 

Olen arvostellut sitä, ettei suunniteltuja esitteitä ole aikaansaatu. Vuonna 2019 niiden laatimiseen oli budjetoitu 500 euroa, ensi vuodelle nolla euroa; ehkemme näe esitteitä.

Opintotoimintaan on budjetoitu vain 3.000 euroa, kun vuonna 2019 rahaa oli 7.500 euroa. Opintotoiminta ei taida maistua vapaa-ajattelijoille? 

Vapaa Ajattelija -lehti 

Vuonna 2018 tilausmaksuja saatiin 1.832,28 euroa. Vuoden 2020 arvio on 2.300 euroa, 25,5 prosenttia enemmän. Mistä tämä optimismi? Kulttuurilehtitukea arvioidaan saatavan 3.000 euroa. 

Kansainvälinen toiminta 

Ulkomaille maksettavien jäsenmaksujen määräksi arvioidaan 1.700 euroa, kun vuonna 2018 näitä maksettiin vain 557,07 euroa. Miksi näin huomattava menojen kasvu? Myös kansainvälinen majoittuminen ja matkat saa 3.000 euroa, kun vuonna 2018 tultiin toimeen 1.370,24 eurolla. 

”Toimisto” 

Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:ltä (HSVA) perittävään alihintaiseen vuokraan ei tule korjausta. Se on ollut 2.004 euroa ja laskee nyt 2.000 euroon. Vuokran osalta Jori Mäntysalolla on ollut vaikeuksia ymmärtää, miksi vuokra on alihintainen, kun kerran liitto ja HSVA ovat molemmat sopineet siitä. Jos vuokra olisi vaikkapa 250 euroa/kk, liitolta saamatta jäänyt erotus (12x(250-166,67)=999,96 euroa) on piilotukea varakkaalle HSVA:lle. Näin ei saa toimia, koska jäsenyhdistyksiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Liitto on alinomaan painottanut propagandassaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Piilotuki HSVA:lle on ristiriidassa tämän kanssa. 

Sitä paitsi liiton entisen toimiston vuokra-arvo ei ole 250 euroa/kk vaan enemmän. Kysykää asiaa naapuruston yrittäjiltä, jotka vuokraavat myymälätilaa itselleen. 

Liittokokous 2020 

Vuonna 2017 Oulun liittokokouksen tuotot olivat 1.942 euroa, mutta nyt tuotot on budjetoitu nollaksi. Tämä vaatisi selityksen. 

Muutoin kokouksen arvioidaan kustantavan 15.200 euroa, kun Oulun liittokokous maksoi 12.423,40 euroa. 

Hallinto 

Säästäminen hallinnossa jatkuu aiheellisesti. Vielä vuonna 2017 henkilöstökuluja kertyi 8.330,32 euroa ja vuonna 2019 oli kai aikomus palkata tukityöllistetty 17.000 euron henkilöstömenoin. Tästä on luovuttu. Uusia kiusauksen uhreja ei tule tätä kautta vuonna 2020, lihamylly pysähtyi. Kaikki budjetin luvut ovat nollia. 

Myös hallinnon muita kuluja yritetään hillitä. Vuonna 2018 ne olivat 9.530,33 euroa, vuoden 2020 arvio on 11.300 euroa. Hyvä! 

Varainhankinta 

Liittomaksutuloksi arvioidaan 16.500 euroa (2018: 16.352,00 euroa) eli liitto odottaa jäsenmäärän kasvavan 12 jäsenellä. Tämä olisi hieno saavutus, kun jäsenmäärä on ollut laskussa vuosittain vuoden 2012 jälkeen. Tosin vuoden 2019 luku ei ole vielä tiedossa. 

Lahjoitukset on arvioitu realistisesti nollaksi euroksi. Voitaneen vetää se johtopäätös, ettei liitto enää edes itse toivo, että pääsihteeri Esa Ylikosken vetoomukset tukimaksuista, testamenteista ja ”herätyksestä” tuottaisivat tuloksia. 

Myyntitoiminnan arvioidaan tuottavan 100 euroa. Se on oikeastaan kuoleva toiminnanala. Liiton kannattaisi harkita sen ulkoistamista kokonaan jollekulle osaavammalle taholle. 

Sijoitus- ja rahoitustoiminta 

Suuria muutoksia tällä toiminnanalalla ei arvioida tapahtuvan paitsi vuokrattavien asuinhuoneistojen kunnossapitotoimessa. Korjaustarvetta varmasti on. Vuonna 2018 kunnossapitoon kului 23.497,44 euroa, mutta ensi vuodelle on budjetoitu vain 4.000 euroa. Tämä on kovin vähän. 

Toiminnanalan nettotuotoksi arvioidaan 40.300 euroa (2018: 21.366,83 euroa). Ennen valtiolta toivottavaa toiminta-avustusta tuloslaskelma näyttää 25.000 euron alijäämää. Se on liikaa. Jos vastuuttomuushenkilöt korvaisivat aiheuttamansa 20.000 euron vahingon ehdottamallani tavalla (ks. Vapaa-ajattelijain liiton liittomaksun määrä vuonna 2020 (22.9.2019)), tilanne olisi hallinnassa. Nyt ei näytä siltä.

Kimmo Sundström

JK. Vuonna 2019 maksaneiden henkilöjäsenten määrä oli 1.336 (2018: 1.341), ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain liiton jäsentilasto vuodelta 2019 (4.8.2020). 

Kulttuurilehtitukea Vapaa Ajattelija ei saanut (budjetoitu vuodelle 2020: 3.000 eur), ks. tarkemmin Ei kulttuurilehtitukea Vapaa Ajattelijalle vuonna 2020 (23.3.2020).