Liittomaksu on se osa liiton jäsenyhdistysten vuosijäsenmaksusta, jonka jäsenhdistykset vuosittain tilittävät liitolle. Loppu jäseniltä saatavasta jäsenmaksusta jää jäsenyhdistyksen omaan käyttöön. Tyypillisesti vuosijäsenmaksun suuruus on 20-35 euroa. 

Kauan sitten liitto oli edistyvä ja etenevä järjestö. Myös jäsenyhdistykset (39 kpl) osallistuivat sen kuluihin enemmän kuin nyt. Vuosina 2002-2003, jolloin vielä perittiin sekä ns. A- että ns. B-jäsenmaksuja, liittomaksun määrä oli A-jäseniltä 16,00 euroa. Liitto oli vaurastunut voimakkaasti. Liittomaksun määrää alennettiin, jotta myös tätä kautta jäsenyhdistyksille jäisi enemmän rahaa omaan käyttöön. 

Liittomaksu vuonna 2019 

Liittomaksun määrästä päättää nykyisin vuosittain liittovaltuusto. Jäsenyhdistysten määrä on laskenut tällä vuosisadalla 20:een ja yhteinen henkilöjäsenten määrä on laskenut vuoden 2012 jälkeen joka vuosi. 31.12.2018 henkilöjäsenten määrä oli 1.341. Jäsenpako heikentää liiton liittomaksun kautta saamaa rahoitusta. Liittomaksutulo on laskenut viime vuosina näin: 

2016     17.370,00 euroa; 

2017     17.060,00 euroa ja 

2018     16.352,00 euroa. 

Budjettivaltaa käyttävä liittovaltuusto voi pitää liittohallituksen kurissa antamalla sille vähemmän käyttövaroja. Siihen se ei ole kyennyt, vaan liittohallitus on heiluttanut tahtipuikkoa ja tehtaillut suuria alijäämiä. Tällä vuosikymmenellä alijäämäisiä tilinpäätöksiä on tehty viisi, ylijäämääräisiä neljä. Kumulatiivisesti liiton alijäämä on nyt -65.781,23 euroa. Liitto on köyhtynyt paljon. Vuoden 2018 ylijäämä oli sentään 4.610,98 euroa eli suunta näytti oikealta. Tähän vaikutti ainakin hallintokulujen aleneminen 74,6 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta valtava hallinto on toiminnanala, jossa löytyy leikattavaa jatkossakin. Ei myöskään tiedetä tarkasti, mitä eriä se sisältää. Tämä vaikeuttaa tarkemman kuvan saamista liiton taloudenhoitosta, joka on tarkoituskin. 

Näkymät kuitenkin sumentuivat yhdellä iskulla, kun liitto tänä vuonna menetti 20.000 euron suuruisen yleisen valtionavustuksensa kokonaan. Tästäkin menetyksestä annettiin liitosta vähätteleviä kommentteja, vaikka summa on liiton budjetissa (150.300 euroa) aika iso (13,3 %; tosin oli budjetoitu saatavan avustusta 27.000 euroa). Pääsihteeri Esa Ylikoski sanoi, että ”liitto voi aivan hyvin toimia myös ilman valtion avustusta”. Edelleen ”tuen lopettaminen kokonaan on poliittinen kysymys”. 

Yliolkainen suhtautuminen tosiasioihin ja niiden salaaminen jäsenistöltä on ajattelematonta toimintaa. Menettely on tavallista niin uskonnollisissa kuin sekulaareissa lahkoissa. 

On maksun aika 

”Joukossa tyhmyys tiivistyy”, sanoo suomalainen sananlasku. Kun liittohallitus ja liittovaltuusto olivat yksissä tuumin tehneet raskaita virheitä ja tavallaan kaikki olivat syyllisiä valtionavun menetykseen, silloin vajaa-ajattelun mukaan kukaan ei ollut syyllinen. Tai syyllinen tuli löytää jostain ”ulkoa”. Tällaista syntipukin roolia soviteltiin ministeri Sampo Terhon ylle. Hän ei ollut toveri. 

Nyt tilanne on hankalampi, kun mokailijat jakautuvat kahteen kuppikuntaan. Liittohallitus ehdottaa korotusta liittomaksuun, mutta valtuusto päättää asiasta. 

Mutta katsotaanpa ensin hyvät ja reilut ratkaisut. 

Liittohallitus eroaa ja myöntää mokailut 

Tämä on paras ratkaisu. Se ei tapahtunut, sillä liitossa ei ole tapana kantaa vastuuta. Hallituksen eron seurauksena olisi pidetty ylimääräinen liittokokous ja valittu uudet vastuuhenkilöt. 

Liittohallitus korvaa aiheutetun vahingon 

Hallituksessa on yhdeksän varsinaista jäsentä. Tästä saamme arvion henkilökohtaisesta vahingonkorvauksen määrästä: 20.000:9=2.222,22 euroa. 

Liittohallitus ja liittovaltuusto yhdessä korvaavat aiheutetun vahingon 

Yleensä olen aina kohdentanut arvostelua liittohallitukseen, sillä sen vastuu on ankarinta. Liittovaltuustossa on 11 varsinaista jäsentä. Näin vahingon korvaajien määrä on yhteensä 9+11=20. Kun nyt molemmat elimet ovat mokailleet, on oikeudenmukaisempaa, että myös vahingot korvataan yhdessä. Arvio vahingonkorvauksen määrästä: 20.000:20=1.000 euroa/kärsä. 

Näin korvaussummat kutistuivat aika pieniksi – tältä vuodelta. Ellei valtionapua tipu ensi vuonnakaan, maksettava korvaus on samansuuruinen. Näin tulevinakin vuosina. Tällainen totuusnäkökulma ja vastuunkanto nostaisi hitaasti liiton järjestötoiminnan laatua. 

Minkäsuuruista korotusta liittohallitus esittää? 

Jo liittovaltuuston kevätkokouksen 19.5.2019 esityslistalla oli asiana liittomaksun ”tarkistaminen” (korottaminen). Siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. Saiko korotusesitys täystyrmäyksen? Siihen vihjaa hiljaisuus. Tänä vuonna liittomaksun määrä on 12 euroa.

Kuten aina lahkoissa, johtajat vaativat jäseniltä vain enemmän ponnistelua, uhrimieltä, rahalahjoituksia, testamentteja, yksimielisyyttä, kuuliaisuutta johtajille jne. Heikkenevä toiminta, supistuvat palvelut ja kohoavat maksut ovat kannattajille kuitenkin vaikea yhtälö. Kun jäsenistö on muutenkin kovin saitaa, pienikin maksujen korotus kiukuttaa heitä. 

Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidetään 16.11.2019. Näin liittohallitus lähettää esityksensä viimeistään 1.11.2019. Viimeistään silloin korotusehdotuksen suuruudesta saadaan uutta tietoa. 

Liittovaltuuston puheenjohtajana on nyt Jape Lovén Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:stä (HSVA). En tiedä, onko hän edellisen puheenjohtaja Olavi Korhosen tavoin nöyräniskainen liittohallituksen isäntärenki, joka pitkän uransa aikana unohti jäsenyhdistysten etujen vaalimisen ja teki, mitä hallitus suvaitsi käskeä, vai olisiko Lovénilla enemmän kanttia puolustaa jäsenyhdistyksiä. Lovén on ainakin väljällä aikataululla ja isolla korvalla vetänyt liiton sääntöuudistusta. Näin tärkeän postin hoitajalta odotetaan aika paljon, sillä jäsenyhdistysverkko on heikossa kunnossa.

Kimmo Sundström