Valtion yleisavustuksensa tänä vuonna menettänyt (ks. Vapaa-ajattelijain liitto menetti valtion yleisavustuksensa (30.1.2019)) Vapaa-ajattelijain liitto koettaa paikata menetystä. Vaikka liitolla menee huonosti, tämänkään kirjoittaja ei ole koskaan väittänyt, että vapaa-ajattelusta olisi tullut uskonto. Uskonnoille on tarjolla erilaisia avustuksia. Nyt Vapaa-ajattelijain liitto kokeili ensi kertaa, voisiko se saada tällaista avustusta. Liitto tekee jo yhteistyötä valtiokirkkojen kanssa. On lähellä ajatus, että raha ohjaa liittoa yhä voimakkaammin yhteistyöhön myös muiden uskontojen kuin valtakirkkojen kanssa. 

Avustuksen tarkoitus

Puheena oleva avustus on tarkoitettu uskontojen vuoropuhelun edistämiseen. Tavoite on edistää hyviä suhteita eri uskonnollisten ryhmien välillä tukemalla uskonnollisten ryhmien vuoropuhelua. Kun tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sai ensimmäisessä haussa vain yhden sellaisen hakemuksen, joka johti avustuksen myöntämiseen, ministeriö järjesti toisen haun lisähakemusten saamiseksi. Hakuaika päättyi 6.3.2019. Vapaa-ajattelijain liitto tarttui tähän ja toimitti hakemuksensa (dnro 34/720/2019) viimeisenä hakupäivänä. 

Liiton hakemus 

Liiton nukkepuheenjohtaja Kaj Torrkulla allekirjoitti hakemuksen 5.3.2019 ja pääsihteeri Esa Ylikoski 6.3.2019. Hakemus on Ylikosken laatima. 

Vapaa-ajattelijain liitto on itsekin epävarma siitä, voiko se esiintyä uskonnollisena järjestönä. Siksi liitto muokkasi itse avustuksen käyttötarkoituksen uuteen uskoon: ”Uskontojen ja katsomusten vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen edistäminen / Uskontojen vuoropuhelun edistäminen”. Liitto tahtoi saada koko jäljellä olevan määrärahan, 15.000 euroa, ja käyttää sen tänä ja ensi vuoden aikana 1.5.2019 lukien. Vuoden 2020 huhtikuun loppuun ulottuvaa käyttöaikaa liitto pidensi omatoimisesti yhdellä päivällä 31.4.2020 saakka. Ei ollut kiirettä vappuhulinoihin. Tällainen käyttöajan omatoiminen pidennys ei kuitenkaan ole mahdollista. Saatu avustus on käytettävä vuoden 2019 aikana. 

Toiminnan sanottiin toteutuvan yhdessä liiton ja ”maakunnallisten jäsenyhdistysten” kanssa. Totta onkin, että on useampia liittoon kuuluvia vapaa-ajattelijayhdistyksiä, joiden nimi viittaa maakunnalliseen suuntaan kuten Kainuun Vapaa-ajattelijat ry, Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry ja Satakunnan vapaa-ajattelijat ry. Suurin osa jäsenyhdistyksistä on kuitenkin paikallisia tai enintään seudullisia. Niiden toiminta keskittyy kotipaikkakunnalle, yllä olevissa tapauksissa Kajaaniin, Jyväskylään ja Poriin. Jäsenyhdistysten yhteisen jäsenmäärän liitto kertoo olevan 1.400. Jäsentilaston mukaan jäsenmäärä oli 31.12.2018 tähän mennessä julkistettujen tietojen mukaan 1.341. 

Liiton mukaan sillä on kaksi ”vahvasti osa-aikaista” työntekijää. Liittotason vapaaehtoisia on 50, jäsenyhdistyksissä ”ainakin 200”. Voidaan kysyä, tekeekö vapaaehtoinen yhtään mitään. Jos vähäistäkin toimintaa edellytetään, hakemuksen ilmoittamat määrät ovat vahvasti liioiteltuja. Palkattujen henkilöiden määrän liitto ilmoittaa olevan työvuosissa 0,3. Tässä on merkittävä alenema verrattuna aikaan, jolloin minä ja Janne Vainio olimme liiton palkkalaisia. Silloin liitto maksoi palkkaa noin 1,5 työntekijälle ja mahdollisuudet palkata lisähenkilöstöä olivat käsillä. ”Kukkoslovakian” nousu johti kuitenkin vastakkaiseen suuntaan: kaikki työntekijät karkotettiin. Tämä koski myöhemmin myös ”kukkoslovakian” ja imagofasistien palkkaamia uusia työntekijöitä. Viimeisen työsuhteisen työntekijän työ loppui irtisanomiseen 31.3.2018 (ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain liiton toiminnanjohtaja Maarit Fredlund irtisanottiin (22.4.2018)). 

Keskustelutapahtumasarjan toimintasuunnitelma 

Liitto aikoi järjestää ”maakunnallisia keskustelutapahtumia”. Näihin ottaisivat osaa uskontojen ja uskonnottomien edustajat. Edistettäisiin yhteisymmärrystä, yhdenvertaisuutta ja uskonnonvapautta. Tuloksina liitto näki, että yhteisymmärryksen lisäksi myös vuorovaikutus lisääntyisi. 

Vuorovaikutusta on tietysti myös liiton toiminta käräjä- ja hovioikeudessa, mikä on ollut liiton toimintafoorumi irtisanottujen työntekijöiden ja erotettujen jäsenyhdistysten kohdalla, mutta liitto ei suoraan mainitse tätä. Liitto näki, että tietoisuus uskonnottomien roolistakin lisääntyisi. Se halusi hyvät suhteet uskoviin. Hyvistä suhteista uskonnottomiin ei puhuttu mitään. 

Paneelityyppisiä keskustelutilaisuuksia ajateltiin järjestettävän seitsemän, joista kuusi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Koko liiton palkattu henkilöstö (siis työvuosissa 0,3 vuotta) ja 40 vapaaehtoista osallistuisi toimintaan. Määrät tuntuvat kovin suurilta. 

Toiminnan kohderyhmäksi mainitaan myös ”uskontokuntien” jäsenet ja uskonnottomat, jolloin kaiketi lähes koko väestö (5,518 miljoonaa) olisi kohderyhmänä. Kohderyhmän osallistumisesta toimintaan ollaan niukkasanaisia. Tätä vain ”kuullaan” ennen tilaisuuksia ja lisäksi tehdään haastatteluja. Yhteistyökumppanina mainitaan ”Focus ry”, millä tarkoitettaneen Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:tä. 

Talousarvion osalta liitto ilmoittaa: ”Tätä täytyy vielä sorvata.” Henkilöstökuluihin menisi 9.400 euroa ja toimitilakuluihin 500 euroa, mutta ulkopuolisia palveluja ei ostettaisi. Muita kuluja olisivat hallinto (1.000 euroa), tapahtumat tilavuokrineen (7.400 euroa) ja tiedotus (3.200 euroa). Talousarvion loppusumma oli 21.500 euroa, josta avustus kattaisi siis 69,8 prosenttia ja liiton oma rahoitusosuus olisi 6.500 euroa. 

Liitto mainitsee yhteistyönsä Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kanssa. SEN on kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen yhteistyöelin. Kun OKM tuki rahallisesti Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:tä, liitto kertoo, että tämä oli ”rohkaisevaa ja kannustavaa” vapaa-ajattelijoille. 

Liitolle suunnatun OKM:n jakaman valtion yleisavustuksen, joka poistui tänä vuonna, epäämisen sanotaan olleen yllättävää. Liitto ei tiedosta oman toimintansa laatua ja toiminnan kaikkia seurauksia. Mitään ongelmia ei liiton mielestä ole. 

Paneelikeskusteluun kutsuttaisiin uskonnollisten ja uskonnottomien yhteisöjen edustajia. Uskonnollisia yhteisöjä mainitaan pitkä litania, uskonnottomia ei ainuttakaan. Valtakunnallinen koordinaattori vetäisi tapahtumasarjaa. Koordinaattori kustantansi palkkioineen ja sivukuluineen 5.000 euroa. Liiton nettisivujen sekä Vapaa Ajattelija -lehden toimitussihteerin, taittajan ja avustajan palkkaukseen kuluisi 4.500 euroa. Hakemuksen liitteen mukaan tapahtumasarjan budjetti ei ole enää 21.500 euroa, vaan 21.000 euroa. 

Yhdenvertaisuutta ja uskonnonvapautta halutaan edistää, ateisminvapautta ei mainita. 

Hakemusasiakirjoihin on liitetty myös liittovaltuuston liitolle täksi vuodeksi hyväksytty toimintasuunnitelma. Yhteistyö puolueiden kanssa – vaikka sääntöjensä mukaan liitto on poliittisesti sitoutumaton – mainitaan. Toimintasuunnitelmassa on useita uskonnottomuuden lisäämiseen liittyviä kohtia, mutta yhteistyöstä kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen suuntaan ei puhuta. Näin laaja yhteistyö uskovien kanssa kuin paneelikeskustelusarja ei oikeastaan saa tukea toimintasuunnitelmasta. Vuoden 2019 talousarviokaan ei anna tukea tällaiselle toiminnalle. Koko hanke näyttää liittohallituksen keksinnöltä. Mitä liittovaltuusto tästä ajattelee? Sen tehtävä päättävänä elimenä on nimenomaan linjata liiton toimintaa. Liittohallituksen pitäisi ottaa nämä päätökset varteen. 

Ministeriö hylkäsi hakemuksen 

Ministeriö hylkäsi liiton hakemuksen 29.3.2019. Päätöksen allekirjoittivat ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja hallitussihteeri Elina Anttila. Avustuksen tavoite, uskontojen välisen vuoropuhelun tukeminen, toistetaan. 

Avustuksen (15.000 euroa) toisella haulla haettiin yhteensä 45.000 euroa. Hakemuksia tuli kolme. Kahdelle näistä OKM myönsikin avustusta. 

Liiton hakemuksen osalta ministeriö arvioi, että siinä ”ilmoitetut toimenpiteet (mm. seitsemän paneelikeskustelutilaisuuden järjestäminen) eivät täytä avustuksen hakukohtaisia myöntöperusteita uskontodialogiin liittyvän toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden osalta”. 

Arviointia 

Liiton hyljätyiksi tulleet avustushakemukset Raha-automaattiyhdistykselle (RAY) vuosille 2014-2018 voidaan palauttaa lukijain mieliin. Nämä haetut avustukset (360.000 euroa ja 400.000 euroa) olivat aivan toista kokoluokkaa, mutta kyseessä oli kuitenkin uskonnottomien kohderyhmälle haetut avustukset (ks. Vapaa-ajattelijain liitto ei hakenut RAY:n avustusta (15.11.2016)). 

Liitolla ei näytä olevan realistista käsitystä siitä, että tällaisten projektien toteutus vaatisi paljon enemmän kuin mihin liitto kykenee. Nyt oli kyse 15.000 euron hakemuksesta, mutta uskontojen vuoropuhelun edistäminen ei kuulu liiton toimialaan eikä liitolla ole kokemusta palvella uskontoja ja uskovia. Näen hakemuksen jonkinlaisena riittämättömän omavastuisuuden ja avustusnälän tuottamana itsehäpäisynä. Jos olisin ollut liiton nimenkirjoittaja, en olisi allekirjoittanut tätä avustushakemusta. Liiton maineelle asialla ei ole merkitystä. Se tuhottiin jo kauan sitten. 

Kimmo Sundström