Vapaa-ajattelijain liiton ainoa palkattu työntekijä, projektikoordinaattori Jouni Vilkka lopetti työnsä 31.3.2015. Eron syytä ei kerrottu. Vilkka kuului valtaryhmän tamperelaiseen fraktioon.

Vuoden 2011 liittokokouksesta lukien liiton johdossa on ollut kaksi fraktiota, tamperelainen ja helsinkiläinen. Tätä ennen helsinkiläinen fraktio jakoi vallan karkkilalaisen fraktion kanssa. Karkkilalainen fraktio tuhottiin ja jätettiin vaille valtaa liiton kärkiryhmässä. Sen seurauksena Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry erosi liitosta 6.4.2013.

Liiton taloudellinen tila oli heikentynyt. Uutta projektikoordinaattoria Vilkan jälkeen ei palkattu. Sen sijaan 1.4.2015 lukien palkattiin osa-aikaiseksi liiton talouden ja jäsenasiain hoitajaksi vantaalainen Maarit Fredlund. Hänen tehtäviinsä kuului myös Vapaa Ajattelija -lehden osoiterekisterin ja lehden tilausten hoitaminen.

Liiton sääntöjen mukaan liittohallitus valitsee ja erottaa liiton työntekijät (12 §, kohta 21). Koska liitto on muuttunut salailevaksi järjestöksi ja valtaryhmän palvelijaksi, työpaikkoja ei aseteta vapaasti haettavaksi, ei edes liiton sisällä. Johtoklikki valitsee sille mieluisia työntekijöitä. Näin Fredlundistakin tuli liiton työntekijä. Vapaammissa oloissa näin ei olisi tapahtunut.

Fredlund kuului hallitsevan valtaryhmän helsinkiläiseen fraktioon. Kun hän aloitti työnsä, hänestä tiedettiin jotakin, ja asiasta uutisoitiin tällä sivustolla (Maarit Fredlund Vapaa-ajattelijain liiton talouden ja jäsenasiain hoitajaksi (1.4.2015)). Hänellä oli jo teetetty erinäistä likaista työtä. Kirjoittaja arveli, että hän on seuraava ”kukkoslovakkien” ja imagofasistien polttouhri.

Jokseenkin tuntemattomista ihmisistä on vaikea sanoa etukäteen, kuinka he tulevat tehtävänsä hoitamaan. Niin paljon epäonnistumisia on kuitenkin tullut, että odotukset ovat matalalla. Fredlundin osalta voidaan todeta, että hänen toimiinsa oltiin tyytymättömiä. Työura kesti liitossa vain noin kaksi vuotta. Sen jälkeen Fredlund oli valmis sairauslomalle.

Sairauslomalla

Sairausloma alkoi 1.4.2017. Aika oli kiireistä, kesäkuussa 2017 pidetyn Oulun liittokokouksen valmisteluaikaa. Liitto tiedotti myöhemmin, että Fredlund oli sairauslomalla. Kesällä tiedotettiin, että sairauslomaa oli jatkettu lokakuun loppuun asti. Työntekijää ei kuulunut töihin. Lokakuun jälkeen hänen kohtalostaan kuultiin vain huhuja. Hänen arveltiin kuitenkin olevan hengissä.

Yleensä sairauslomalla olevaa työntekijää ei voida irtisanoa. Tämä kerrottiin Fredlundinkin osalta. Fredlund on myös itse kertonut sairauksistaan. Arvelimme jo loppusyksystä 2017, ettei Fredlund palaa töihin. Jos sairaus kestää vuoden päivät eikä sen päättyminen ole ennustettavissa, sairaus katsotaan työsopimuslain kannalta pysyväksi.

Jokainen ihminen on potkun arvoinen

Lähes vuoden sairausloma avasi liitolle tilaisuuden päästä eroon Fredlundista. Pääsihteeri Esa Ylikosken tiedotteessa 8.4.2018 kerrottiin liittohallituksen kokouksessa 17.3.2018 merkityn tiedoksi Fredlundin työsopimuksen irtisanominen päättymään 31.3.2018. Tiedotteen mukaan Fredlund ja liitto olivat irtisanoneet työsopimuksen ”yhteisellä päätöksellä”. Fredlundia ei kiitetty sanallakaan.

Liittohallituksesta vuodettujen tietojen mukaan asiasta olivat päättäneet Fredlundin ja liiton edustajat. Erimielisyyttä ei ollut ratkottu Helsingin käräjäoikeudessa asti. Toiminnanjohtaja Paula Vasama-Everest-Phillipsin irtisanomisen riitautusta koskevasta oikeudenkäynnistä kirjoitin aikaisemmin.

Liitossa työsuhteita on sekä irtisanottu että purettu, sekä laillisesti että laittomasti. Työsuhteet ovat olleet pitkiä tai lyhyitä, koko- tai osa-aikaisia ja työntekijöinä on ollut sekä naisia että miehiä. Ennen työsuhteet olivat pitkäaikaisia ja rahaa palkanmaksuun riitti. Viime vuosina liittohallitus on valitellut, ettei kokoaikaisen henkilön palkkaamiseen ole varaa ja joitakin tehtäviä on hoidettu vapaaehtoisvoimin. Tehtävien hoito on tietysti heikentynyt. Luottamushenkilöt eivät välitä monista välttämättömistä juoksevista asioista, joita palkkalaiset hoitavat. Lopputulos on huono. Syntyy erimielisyyttä siitä, kenen pitäisi nämä tehtävät hoitaa ja silti niitä jää hoitamatta.

Autoritaarisesti johdetussa järjestössä on kuitenkin periaate, joka aika ajoin ratkaisee monta ongelmaa: jokainen ihminen on potkun arvoinen. Siitä lienee olemassa vajarilaulukin. Sävel on sama kuin Veikko Lavin melkein samannimisessä laulussa.

Kimmo Sundström