Jämsän yleiskuva

Jämsä on paperiteollisuutta, maanviljelystä, matkailua ja muita elinkeinoja harjoittava maalaistyyppinen hiipuva kaupunki. Asukkaita on vähenevät noin 21 000 henkilöä. Jämsä on nielaissut Jämsänkosken, Koskenpään, Kuoreveden ja puolikkaan Längelmäkeä. Koulut ja virastotalot homehtuvat akkojen ja akkamaisten miesten nenään, kun kukaan ei suostu käynnistämään koneellista ilmanvaihtoa. Kadehditaan, kun toisille on jo rakennettu uusi hieno toimitalo. Kerrostaloasunnot tuuletetaan eivätkä ne homehdu. Kaupunki uppoaa velkaan. Himoksesssa riidellään. 

Jämsässä puuhastelevat vapaakirkkolaiset, lessut, helluntailaiset, adventistit ja jehovan todistajat kukin omissa huonetiloissaan ja teltoissaan. Hippu ortodokseja. Sirpaleuskontojen toiminnasta mainitsen vapaakirkkolaisten ilmaisen ruokatarjoilun ja -jakelun tiistaisin ja lauantaisin klo 12.00 osoitteessa Piispasentie 6. Ravitsevaa, arkista ja terveellistä ruokaa riittävä määrä kaikille. Tupa täynnä. Tarjoiluemännät tehokkaita ja toverillisia. Minä olin myyty jätkä ainakin seuraavaan uskonparantajan viuhahdukseen saakka. Lessuilla on joka toinen kesä telttoja ja lapsia silmän kantamattomiin. Vaan Jämsän evankelisluterilaisesta seurakunnasta ja sen kirkkovaaleista piti kertoman enemmän. 

Puoluejako 

Jämsän kirkkovaltuustoehdokkaat ryhmittyvät puolueittain ehdokaslistoille. Listoja ja puolueita on kuusi. Jumala tai piru on antanut useille puolueille armollisesti lempinimet, joita minäkin käytän. Puolue-ehdokasryhmillä on myös omatekoiset, mitään sanomattomat, arvuuteltavat ryhmänimikkeet. 

Minä tunnen ennestään useita jämsäläisiä poliitikkoja. Tuntemieni ja muiden nimiä löytyy kaupungissa luottamushenkilöluetteloista puoluenimikkein. Näin kirkkovaltuustoehdokasryhmät on mahdollista sijoittaa puoluelokeroihin oikealla tavalla. 

    Jämsän kirkkorakennus.

Onko puolueissa jotakin syntistä vai toivotaanko kirkon jäsenten valikoivan ehdokkaansa jonkin muun perusteen kuin puoluekannan mukaan? Ehdokasryhmien jäsenet ovat selvästi lokeroituneet puoluekantojen mukaan. Omatekoisten nimikkeiden jämsäläinen käyttö sisältää salailua ja höynää. Jos otetaan ja kelpuutetaan oppia maakunnista, niin siellä jossain ehdokasryhmät esiintyvät avoimesti poliittisilla nimikkeillä. Kirkkovaalijärjestys mahdollistaa sekä puoluenimikkeiden että arvuuteltavien nimikkeiden käytön ryhmänimikkeinä. 

Paikkajako 

Puolue-ehdokasryhmissään eniten ääniä saaneet saavat vertailuluvukseen D’Hondtin kaavan mukaan kaikki puolueryhmänsä äänet. Toiseksi eniten ääniä saaneet saavat vertailuluvukseen puolet ehdokasryhmänsä äänistä jne. Yhdistetyistä ehdokasryhmistä korkeammat vertailuluvut saaneet tulevat valituiksi. Kirkkovaalijärjestyksen mukaan kaikki muut ehdokkaat tulevat varajäseniksi ryhmissään vertailukulujensa osoittamassa järjestyksessä. 

Ev.lut kirkon ”Minun (kirkkohallituksen) kirkkoni” -tulospalvelu tosin jakaa hassusti vaalijärjestyksen vastaisesti kaikki näin valitsematta jääneet varajäseniin ja valitsematta jääneisiin ehdokkaisiin mainitsematta, missä kohtaa luetteloa jakolinja on. 

Jämsässä kepu sai ehdottoman enemmistön kaikista muista viidestä puolueesta äänin 15 puolesta 12 vastaan. Edellisessä kirkkovaalissa kepu ei saanut tuollaista prosentuaalista äänivyöryä. 

Kepulla oli ehdokkaita vähänlaisesti suhteessa kannatukseensa. Persuilla oli ehdokkaita paljonlaisesti suhteessa kannatukseensa. Liike Nyt:in listalla oli vain yksi ehdokas. Toinenkin olisi tullut valituksi. Vähimmällä äänimäärällä eli 29:llä viimeisen paikan sai kepu.

Tilastosarakkeisto 2018

Tilastotietoa

Minun kirkkoni -tiedostopalvelun mukaan Jämsän seurakunnassa oli kirkkoäänioikeutettuja 13.047 henkilöä. Heistä äänesti 2.160 henkilöä. Äänestysprosentti oli vajaat 16,6, jossa oli edellisvaaliin verraten pudotusta vähän. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli 5,4, jossa oli pudotusta paljon. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4, jossa siinäkin oli pudotusta vähän. 

Ehdokkaista oli naisia 18 eli 38 %. Miehiä oli 30 eli 62 %. Yhteensä 48. Valituiksi tuli 27 eli 56 % ehdokkaista. 

Valituista oli naisia 12 eli 44 % ja miehiä 15 eli 56 %. Naisehdokkaista tuli valituksi 67 % ja miesehdokkaita 50 %. 

Valituista oli uusia 16 eli 59 %. Monet vanhat olivat ikääntyneet tai kyllästyneet. 

Äänestäneiden ikäjakauma oli seuraava: 

16–39-vuotiaita 12 % 
40–59-vuotiaita 38 % sekä 
60 ja yli 50 %. 

Jämsän äänestäneiden keski-ikä oli 57 vuotta. 

Äänestäneitä oli siis 2 160. Valitsijaryhmien eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden vertauslukujen summa on 2.155 (1.038 + 609 +153 + 138 + 118 + 99). Eli siis viisi jämsäläistä seurakuntalaista on äänestänyt hämähäkkiä. Liput ovat tulleet ääntenlaskussa hylätyksi, koska hämähäkkiä ei oltu ilmoitettu ehdokkaaksi. Muita mahdollisia hylkäämisperusteita ovat muunlainen piirros tai epäselvä tai puuttuva ehdokasnumero äänestyslipussa. 

Kirkon pitkäaikainen murhe on jäsenten, eli äänioikeutettujen eroaminen kirkosta, nuorison kato sekä jäljellä olevien jäsenten aleneva äänestysprosentti. Kaikki seikat vähentävät äänestäneiden määrää yhdensuuntaisesti. 

Valtuustoehdokkaita oli Jämsän kirkkovaaleissa 2018 48 ehdokasta ja vuonna 2014 72. Vähennys 24. Kirkkovaaleissa 2010 oli ehdokkaita enemmän kuin 2014. Tämän mittarin mukaan Jämsän seurakunnalla menee alaspäin niin kuin lehmän häntä. 

Minun kirkkoni -tulospalvelu on varsin kelvollinen, jos vain osaa kaivaa tiedon sieltä. Tietopalvelu antaa tietoa silloinkin, kun seurakunnalla menee hyvin. Tietolähde on ainakin sen verran kotiin päin nyökällään, että siellä on tarjolla Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ylläpitämän liitykirkkoon.fi-palvelun painike. 

Henkilökuva 

Seurakuntavaalin ääniharava oli kepulainen kanttori evp, seurakuntaneuvos, kirkkovaltuutettu Pertti Lehtonen, 162 ääntä. Lehtonen oli aikoinaan Jämsän käräjäoikeuden lautamiehenä kuuntelemassa minun perustelujani ja karsimassa minun asianajolaskujani. Hän veti matalaa profiilia. Kerran tapasimme puistossa ja puhuimme hetken. Havaitsin ja arvioin, että hän on hyvin suvaitsevainen ateistejakin kohtaan. Jumalinen hän on. Hän ei kanna huolta ja vastuuta kaikesta maailman vääryydestä, kataluudesta ja höynästä. Näin hänellä on hyvät välit joka suuntaan. Lehtonen valmistautuu yhdennelletoista kirkkovaltuustokaudelle. 

Kokkareiden ääniharava oli sairaanhoitaja, kansanedustajaehdokas, kirkkovaltuutettu Lotta Ahola, 117 ääntä. 

Mainitsen myös yksinäisen suden, toimittaja, maisteri, kirkkovaltuutettu Päivi Ketolaisen, 153 ääntä, Liike Nyt. 

Persujen ensimmäinen varavaltuutettu, lääketieteen ja kirugian tohtori, erikoislääkäri, kansanedustajaehdokas Sirpa Rintala sai 31 ääntä. Muut kansanedustajaehdokkaat eivät ole vielä ilmoittautuneet. 

Jämsän seurakunnan sisäiset kähinät 

Jämsän seurakunnan sisärengas riitelehtii keskenään. Ainilan leiripaikasta on kiistelty. Harras iäkäs seurakuntalainen Aini Hirvelä lahjoitti aikoinaan kauniin rantatontin ja hyvän hiekkarannan seurakunnalle. Seurakunta rakensi rannalle edustavan rippileirirakennuksen. Nyt se on myyty tarpeettomana kulueränä, kun lapsia on niin vähän ja nekään kaikki eivät tule rippikouluun. Tuomiokapituli ja kirkkohallitus ovat hyväksyneet kaupan. Seuraaviksi asian käsittelee varmaankin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Osa sisärenkaasta uhkaa erota seurakunnasta Ainilan myynnin vuoksi. Minun käsitykseni mukaan kirkosta eronneet voivat elää kirkon ulkopuolella nuhteettomasti ja säästää kirkollisveron ja voivat päästä taivaaseen sitten joskus. 

Särkisaaren leiripaikan rakentamisesta riideltiin aikoinaan vuosikausia. Saaren ulkoistaminen onnistui vähemmällä riitelyllä. 

Tuleva kirkkoherran vaali saattaa aiheuttaa ongelmia, kun ehdolla on yksi naiskielteinen ehdokas. Jos minä olisin uskovainen, niin rukoilisin vaalimenestystä naismyönteiselle kirkkoherraehdokkaalle. 

Jämsän silloiset papit Johan Hovilainen ja Kaarlo Ristikankare olivat lahtaripappeja. He olivat myötäillen mukana tappamassa punikkeja kirkon nurkilla, tapulin ovellakin. Seurakunta on pyrkinyt kittaamaan tapulin ovesta luodinreiät umpeen (ks. Luodinreiät Jämsän kellotapulin ovessa (16.12.2018)). Minä maalasin jäljellä olevat reikien kohdat punamaalilla. Vikkelä hautauspäällikkö muisteli kansalaissotaa peittämällä punamaalaukset mustalla maalilla. 

Eroakirkosta.fi

Eroakirkosta.fi-palvelun kautta eroaa vuosittain ev.lut. kirkosta noin 50.000 henkilöä. Niin myös kuluvana vuotena 2018. Parhaana homokuukautena 2010 erosi noin 40.000 henkilöä ja koko vuotena 2010 noin 84.000. Eroakirkosta.fi-palvelun kautta on sen käyttöaikana 2006–2018 eronnut kirkosta 660.000 henkilöä. Tämä tekee kirkon verotuloihin 170 miljoonan euron loven vuosittain. 

Pitkin syksyä 2018 erosi kirkosta piispanvaalien herättämänä kohonnut määrä noin 250 henkilöä vuorokaudessa. Kirkkovaalipäivänä 18.11.2018 erosi 674 henkilöä ja sen jälkeisenä päivänä 573, ja sen jälkeen taas noin 250 henkilöä päivittäin. Kirkollisilla tapahtumilla on selvä myönteinen vaikutus kirkosta eroamiseen. Kirkkoväki huomaa taas kirkon olemassaolon. Kirkostaeroamisen nousu- ja laskupiikit näkyvät eroakirkosta.fi -graafista. Päiväkohtaiset erolukemat näkyvät koko 15-vuotiskaudelta. 

Joulukuun puolen välin jälkeen eroluvut rupeavat taas nousemaan, kun seurakuntalaiset haluavat välttää seuraavan vuoden kirkollisveron. Raha ratkaisee. Viime vuonna 2017 erosi vuoden viitenä viimeisenä päivänä eroakirkosta.fi-palvelun kautta 7.000 seurakuntalaista. 

Tänä vuonna tähän mennessä on eronnut noin 45.000 henkilöä. 50.000 uhkaa taas täyttyä. Tänään tätä kirjoittaessani 17.12.2018 klo 20.15 on eronnut 414. Ennuste tälle koko päivälle on 500. Minä katson joka ilta päivän saldon. 

Eroakirkosta.fi-palvelu toimii sähköisesti ja toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Pelastuakseen ensi vuoden 2019 kirkollisverosta pitää siis sähköpostia käytettäessä erota viimeistään maanantaina joulukuun 31 päivänä klo 23.59. Eroilmoitus menee sähköisesti Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n kautta reaaliajassa Hämeenlinnan maistraattiin. Yhdistys kerää eroilmoituksista tilastotietoja, kuten eroamisperusteita vaan ei talleta eronneiden tunnistetietoja. Maistraatti hyväksyy menettelyn. 

Vihoviimeinen eroamishetki ja -tapa matti myöhäisille on viedä kirjallinen eroilmoitus jonkin maistraatin postilaatikkoon keskiviikkoon 2.1.2019 kello 6.00 mennessä. Ilmoituksen tulee olla päivätty 31.12.2018. Maistraatin virkailijat tuskin käyvät työpaikallaan tyhjentämässä postilaatikkoa ennen mainittua määrähetkeä. Virkailija päättelee, että ilmoitus on tuotu postilaatikkoon päiväyksen osoittamana aikana eli päättyneen vuoden puolella. Tämä eroamismenettely on tietenkin virkailijan höynäyttämistä ja kirkkoveropetos. Minä en kehota ketään tekemään sellaista, vaikka kirkko kuppaa ja höynäyttää ihmisiä huuhaaväittämillään kaiken aikaa. Parempi erota hyvissä ajoin ja varmasti oikealla tavalla. Yhdistyksen tilastojen mukaan pari-kolmesataa matti myöhäistä olisi voinut säästää yhden kirkkoveron käyttämällä tätä hätäkeinoa. 

Eroakirkosta.fi-palvelua ylläpitää Vakaumusten tasa-arvo ry. Se on Tampereen Vapaa-ajattelijat ry:n liitännäisyhdistys. Tampereella on taitavia tietokonehenkilöitä. Menettely toimii hyvin siitä huolimatta, että ketjussa on ikään kuin yksityisoikeudellinen lenkki. Pieni osa ilmoituksista ei johda kirkosta eroon. Arkkipiispa ilmoitetaan muutaman kerran vuodessa eronneeksi. Maistraatin kirjallinen varmennusilmoitus eronneelle korjaa mahdolliset virheet. 

Palvelun ulkopuolella eroaa suoraan maistraateissa noin 4 % eronneista. Kirkosta voi erota myös kotiseurakunnan kirkkoherranvirastossa, joka eroaminen näkyy vasta vuositilastossa tammikuussa. 

Minä erosin kirkosta Keuruulla 1962. Oli nulikkapappi ja nulikkarakennusmestari. Emme saaneet edes kunnon läppää aikaiseksi aiheesta. 

Toinen vertailutapa olisi laskea eroavien prosentuaalinen  määrä jäljellä olevasta kirkon jäsenmäärästä. Nähtäisiin paljon suurempia prosentuaalisia erolukuja ja jossain mielessä oikeampia ja paljastavampia lukuja. 50.000 eronnutta 3 900 000:sta kansalaisesta on 1,3 prosenttia. 

Jämsän seurakuntavaltuusto on korottanut vaalin jälkeisessä kokouksessa kirkollisveroprosentin 1,5 prosentista 1,6:een. Tarkoituksena on vahvistaa budjettia. Veron nosto lisää eroamista ja rasittaa budjettia pitemmällä ajalla. 

Kirkkoon kuuluvalla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvaa henkilöä. Ryhmä muut käsittää jehovantodistajat ja muiden noin 130:n rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsenet ja käsittää myös meikäläiset mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomat. 

Liitykirkkoon.fi 

Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä ylläpitää liitykirkkoon.fi-palvelua. Sitä kautta tai muulla tavoin kirkkoon liittyy vuosittain noin 16.000 henkilöä. Vuosittainen eroamisenemmyys on noin 34.000. Tämä on koko väestömäärästä 0,6 prosenttia. Liitykirkkoon-palvelu ei ilmoita päiväkohtaisia liittymisiä eikä ilmoita, montako liittyy kirkkoon vuoden viime päivinä voidakseen maksaa kirkollisveron seuraavana vuotena. Ev.lut. kirkossa on vielä jäljellä vajaa 71 prosenttia koko Suomen väestöstä. 

Kirkkoonliittymisehdot ja menettely selostetaan tarkemmin kirkkojärjestyksen 3. pykälässä. Käytännössä eteen tulee tunnistautuminen ja yhteydenpitotarjous kotipaikkaseurakunnasta ja muita kiemuroita. Uskon lujuus tulee varmaankin selvitetyksi sillä, että hakija ottaa vastaan hengellisen kirjan ja lupaa lukea sen myöhemmin. Rohkenen taas perustellusti epäillä, että kaikki hakijat hyväksytään uskon lujuuden puolesta ja muutoinkin ev.lut. kirkon jäseniksi ja kirkkoveron maksajiksi. Kirkkojärjestyksen menettely koskee myös liitykirkkoon.fi-palvelun kautta liittyneitä ja maahanmuuttajia. Kirkkoonpalaaja otetaan sisään vähin epäilyin huolimatta harharetkestään. Joku hakee jäseneksi rippikoulun ajaksi päästäkseen samaan porukkaan kavereiden kanssa. 

Maahantulijat perustelevat turvapaikkahakemustaan seurakunnan jäsenyydellä. Maahanmuuttovirasto tarkistaa hakijan uskon määrän uudelleen jäsenyystodistuksesta riippumatta. Kirkko ilmoittaa liittyneet jäsenikseen, siis ”liittyneiksi” tilastoihin varmaankin heti liittymisestä alkaen. Myös maahanmuuttajat voivat liittyä kirkkoon liitykirkkoon.fi-palvelun kautta. 

Rohkenen epäillä, että liitykirkkoon.fi-palvelun kautta liittyy kirkkoon henkilöitä salassapidettävän vähän. Mainosarvo sillä on. Palvelumuoto soveltuu vinoilun kohteeksi. 

Julkisuus 

Tämän kirjoituksen yhtenä tarkoituksena on moittia ”valtavirtaluontoista” mediaa, kirjallisuutta, kirjastoja, hyvää lehtimiestapaa, kaupallisuutta ja salailua, sekä toisaalta puolustaa ja soveltaa tuollaiselle käytännölle ”vaihtoehtoisluontoista” ja sananvapauden paremmin turvaavaa julkaisutoimintaa. 

Kirjoituksen kirjoittamisessa on oma vaivansa. Tulos ja palkinto kypsyy vasta sitten, kun joku tai moni on tilaisuudessa lukemaan kirjoituksen. Tässä on vaikeuksia. Kokonaan poissa on se, että valtavirta julkaisisi mitään vaihtoehtoista. 

Valtavirtaan liittyvistä kielteisistä kokemuksistani mainitsen Jämsän seutu -lehden, Jyväskylän ja Jämsän kirjastot, eräitä hallinto- ja valvontaviranomaisia, Jämsän seurakunnan ja Jämsän sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläisen. Viime mainittu on määrännyt julkisuuslain vastaisesti minun muistokirjoitukseni ”Kaarlo Grönvall – jumalankieltäjä” salassa pidettäväksi. Grönvall kunnostautui eroamalla kirkosta ensimmäisten turkinkyläisten joukossa 1926. Salaiseksi määrätty kirjoitus on julkaistu (tällä) Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n palstalla nimikkeellä ”Kaarlo Grönvall, jumalankieltäjä (25.11.2012)”. 

Rakennan kuitenkin jotain senkin varaan, että joku parkkiintunein valtavirtainen kirkkopolitikko saattaa vielä säpsähtää vaihtoehtoista ulostuloa. 

Minä tarjoan tämän kirjoituksen julkaistavaksi Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n palstalla. Lähetän tämän muutamalle jämsäläiselle kirkkopolitikolle. Saan heidän postiosoitteitaan armollisesti Jämsän seurakunnan päättyvän vaalikauden valtuustojäsenluettelosta. Ja tietenkin muistan ystäviäni. Vielä arkkipiispalle ja Helsingin piispalle ja Espoon uudelle naispiispalle. Ja laitan muutamalle mukaan myös sanoittamani Kapteeni katsoi -CD:n.

Filosofiaa 

Kirkon perusväittämät jumalasta, Jeesuksesta, kuoleman jälkeisestä olemisesta, maailmankaikkeuden luomisesta, vetten päällä kävelemisestä ja muusta tuollaisesta ovat tieteellisesti humpuukia. Ja ne ovat myös yksinkertaisemmalla talonpoikaistiedolla ja minun tiedoilla arvioiden humpuukia. 

Minä en väitä, että raamatun lehdet eivät kelpaa edes pyllyn pyyhkeeksi, koska saattaisin tuollaisella väitteellä syyllistyä uskonrauhan häirintään eli jumalan pilkkaan. En ole raamattua koskaan edes avannut. 

Jeesuksen biologinen isä ei ole jumala vaan pappi. Neitsyt?-Maria kävi synagogassa rukoilemassa. Pappi laittoi jutun liikkeelle ja höynäytti Joosefin. Kristinuskon menneisyys on väkivaltainen, kenties tulevaisuuskin ja on sitä muuallakin kuin Palestiinassa / Israelissa. Suomen kansalaissota oli osin uskonsota. 

Papit tarjoavat kaikille kaikki rötökset anteeksi, mikä loukkaa kunnollisia ihmisiä, kun he eivät saa palkintoa kunnollisuudestaan. 

Papin velvollisuus on saattaa omat uhrinsa turvallisesti taivaaseen. 

Miksi?

Epäsuhtaista lakia on se, että koulussa oppilaat voivat opiskella vakaumuksestaan riippumatta valintansa mukaan uskontoa. Sensijaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvan mahdollisuus saada elämänkatsomustiedon opetusta on hyvin rajoitettu. Pieni rakonen siellä kuitenkin on. Kristillinen aate on niin kehno, että se vaatii tällaisen yksipuolisen suojan. Vakaumusopetus on järjestetty perusopetuslain (628/1998) 13. pykälässä. Vaan ei tästä enempää. 

Jumalanpalveluksia tuputetaan yleisille kanaville. Tosin ne ovat lapsellisia tai jyrkkiä tai siltä väliltä. Saattavat vain lisätä kirkosta eroamista. Uskovia varten kirkolla on ikioma Radio Dei. Kaiken kansan pitäisi käydä Radio Dein palstalla saamassa vahvistusta kirkostaeroamissuunnitelmalleen. Että voi sitä uskonnollisen hunajastelun määrää. 

Valon liittäminen kristittyjen etuihin ja avuihin tulee papin puheissa esiin tuon tuosta. Operointi valolla edellyttää vastakohdan, eli pimeyden olemassaolon, missä pappi näin tarkoittaa joidenkin haparoivan. Minä miellän tulleeni osoitetuksi pimeässä haparoijaksi. Minä en omasta mielestäni kulje pimeässä. Olen loukkaantunut. Kristitty väki itse kulkee tiedollisessa pimeydessä. 

Pappi mässäilee ja pelottelee kuolemalla, ja painostaa maksamaan kirkonverot. 

Rippi-isäni on kirkkoherra Jorma Helasvuo. Hän höynäytti minut. Pappi maksaa sitä edelleen. 

On olemassa raja, jota enempää kelpo ateisti ei siedä uskonnollista huuhailua toistenkaan harjoittamana. 

Koillisnurkka

Olen pyytänyt Jämsän seurakuntaa ottamaan hoitoonsa Jämsän uuden hautausmaan osan, ”Koillisnurkan”. Nurkka on silloinen etäinen hautausmaan osa, johon papit hautasivat 1950-luvulle saakka muista erilleen varkaat, huorat, luikurit ja jumalankieltäjät. Pyyntööni ei ole tullut vastausta. Uudistan pyyntöni tässä. Toistan kirjoitukseni ”Koillisnurkka säilytettävä (3.3.2009)” ja ”Koillisnurkka häviämässä (28.10.2009)”. Ne on julkaistu Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n palstalla. 

Koillisnurkassa on vielä jäljellä kolme hautaa, joista yksi on siirtymässä seurakunnan omistukseen hävitettäväksi. Seurakunta ei ole vielä haudannut, kaivanut jäänteitä ylös ja rahastanut hävitettyjä 15 hautaa. 

Tulevaisuuden näkymiä 

Kirkosta eroaminen jatkuu vakaata vauhtia. Kirkon miljardiliikevaihto saattaa nakertua jossain vaiheessa ihan oikeastikin. Silloin aatteelle käy köpelösti. Jospa valtio nipistäisi 120 miljoonan avustuksesta. 

Kirkon pröystäily ja rahan kuppaaminen hautaustoimella ja väestörekisterin pidolla pitäisi lopettaa. Pitäisi selvittää näiden toimien tulot ja menot ulkopuolisen toimesta. Valtio voisi maksaa mahdollisesta erotuksesta osan. Seurakunnat kuppaavat uskonnonvapauslain hengen vastaisesti vuokria kappeleiden luovuttamisesta uskonnottomiin muistotilaisuuksiin. Hautaustoimi pitäisi siirtää kirkolta kunnille. Rekisterinpidon menoa on vain vanhan rekisteriaineiston säilyttäminen. Tunnustuksettomat hauta-alueet ovat kirkon hallussa eivätkä toimi, tosin eivät myöskään tuota. 

Lehtitiedon mukaan Jämsän seurakunta saa (hautaus- ja rekisteritoimeen) valtionkorvausta vuonna 2019 397.700 euroa. Tilivuonna 2018 hautaustoimi tuotti ylijäämää 39.000 euroa. 

Jokin iskuryhmä jää ev.lut. kirkkoon pitemmäksi ajaksi. Sirpalerekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat elävät pienemmällä uhoamisella pitkään. 

Jehovantodistajien ja muiden haitallisten ääriuskontokuntien osalta uskonnonvapaus pitäisi määritellä uudelleen. Niiden toimintaa pitäisi voida valvoa. Kovaa aivopesua ei saa harjoittaa. 

Vanha viisaus tietää, että jos jossain on mälsää näkyvissä, niin sitä on samalla suunnalla piilossakin. 

Arvioitaessa kirkon tulevaisuutta 100 vuotta eteen päin pitää vilkaista 100 vuotta taaksepäin. Silloin lahtarit ja papit tappoivat punikkeja Jämsän kirkon mäellä. Uskontopakon poisto oli vielä muutaman vuoden päässä. Minun havaintoni ulottuvat 75 vuoden taakse. Silloin uskontohullu alakoulun opettaja turvasi meidän viikonloppumme opettamalla lauantain viimeisellä ja maanantain ensimmäisellä tunnilla uskontoa. Ev.lut. kirkon painoarvo tulee vähenemään tulevan 100 vuoden aikana. 

Kirkkotaho itse tai ulkopuolinen voisi seuloa kirkon toiminnasta huuhaan pois. Kirkko voisi hakea omalla kustannuksellaan leipomolta rekkakuorman näkkileipää ja meijeristä margariinia ja jakaa sen köyhille. Kirkko voisi opettaa lapsia ilman huuhaata.

Raimo Toivonen