ESITIMME ALAIKÄISILLE TÄYTTÄ PUHEVALTAA AIKUISTEN PERUSOPETUKSESSA (9.4.2017)

Täydennetty 16.4., 17.4., 24.4. ja 9.5.2017

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta säädetään perusopetuslain 46 §:ssä. Pykälä on voimassa vielä alkuperäisessä vuoden 1998 muodossaan, mutta pykälää on muutettu 1.1.2018 voimaan tulevalla lailla. Lakia muutettiin, koska kyseisen aikuisten perusopetuksen merkitys on suuresti kasvanut maahanmuuttaneiden tähden. Jatkossa aikuisten perusopetus koostuu opiskelijasta riippuen alku- ja päättövaiheesta tai ainoastaan päättövaiheesta. Alkuvaihe voi sisältää erityisen lukutaitovaiheen. Opetuksen järjestäjä ja opiskelija laativat yhdessä opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. 

Opetushallitus on vastaavasti uusimassa aikuisten perusopetuksen perusteita; ks. uutistani Kommentoimme aikuisten POPS-luonnosta (21.2.2017). Valtioneuvoston 23.2.2017 antaman tuntijakoasetuksen mukaan oppiaineessa uskonto/elämänkatsomustieto on päättövaiheessa yksi pakollinen kurssi, ja sille perusteluonnos antaa opetussuunnitelman perusteet. 

Pykälän 46 alussa on luettelo niistä perusopetuslain säännöksistä, joita sovelletaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen. Perusopetuslakiin on tehty lisäyksiä monta kertaa, mutta joka kerralla luettelo on jätetty päivittämättä. Siksi pykälä on nykyisellään hyvin tulkinnanvarainen. Mutta koska perusopetuslain viimeisin muutos on juuri 46 §:ään tehty ja ehkä muita muutoksia ei edes tule ennen vuoden loppua, on kai lupa ajatella, että ainakin vuoden 2018 alusta alkaen luettelo hyvin puutteellisenakin ilmentää oikeasti lainsäätäjän tahtoa. 

Silloin kuitenkin perusopetuslain soveltaminen esimerkiksi Opetushallituksen määräämissä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa nojautuu mielivaltaan, kuten jo luonnoksen kommenteissa huomautin. Teinkin 7.4.2017 kantelun [PDF] eduskunnan oikeusasiamiehelle näistä perusteista, niin 4.5.2015 määrätyistä voimassaolevista kuin luonnostelluista uusista. 

Pykälää 46 olisi teknisistä syistä heti korjattava. Siihen pyrin kantelullani. 

Mutta pykälää olisi korjattava samalla myös sisällöllisesti. Pykälää olisi muutettava niin, että alaikäisellä opiskelijalla itsellään olisi täysi puhe- ja päätösvalta opinnoistaan sen sijaan, että se ainakin osittain on hänen huoltajallaan. Sellainen itsenäinen puhe- ja päätösvalta on opiskelijalla lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Saman tulisi yhdenvertaisuuden vuoksi koskea opiskelijoita myös oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksessa. 

Tämä merkitsisi erityisesti sitä, että alaikäinen opiskelija tekisi huoltajansa sijasta itse mahdolliset opetuskieltä, äidinkielenä opetettavaa kieltä sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta koskevat valinnat. Tämä olisi toteutettavissa pykälään 46 lisättävällä säännöksellä, että vastaavissa perusopetuslain pykälissä 10, 12 ja 13 tarkoitetuilla huoltajan tahdonilmaisuilla tarkoitetaan opiskelijan itsensä tahdonilmaisuja. 

Muutos parantaisi tietysti alaikäisen opiskelijan uskonnonvapautta. 

Tein tässä tarkoituksessa 7.4.2017 opetus- ja kulttuuriministeriölle yhdistyksemme nimissä esityksen [PDF] oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta koskevan perusopetuslain 46 §:n muuttamisesta yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden tähden. Oli pyrittävä kattavaan perusopetuslain pykälien läpikäyntiin ja eri koulutusmuotojen lakien vertailuun sekä erityisesti uskonnonvapauden osalta kaikinpuolisiin perusteluihin. Siksi esityksestä perusteluineen tuli pitkä, 40 sivua. 

Uskoisin, että esittämäämme lakimuutosta koskevaa hallituksen esitystä ei olisi hankala laatia eikä esityksen tarvitsisi olla pitkä. Lakimuutosta vastaan ei myöskään pitäisi yhdelläkään taholla olla vastaan sanomista. Toisaalta uskonnonvapauden asiaa ei lainsäätäjä niin vain lähde ajamaan. Mutta jos onnistun kantelussani, ministeriön olisi välttämätöntä korjata 46 § teknisesti ja miksi ei samalla sisällöllisestikin. Muutos ehtisi tulla voimaan 1.1.2018. 

Lakiesityksemme lähti kehkeytymään uutisestani Harmillinen unohdus 16-17-vuotiaiden perusopetuksessa. En edes tiedä, olisiko uutisessani kaipaamaani jäänyt lyhyt lausunto yhdistykseltämme eduskunnan sivistysvaliokunnalle viime syksynä perusopetuslain 46 §:n muutoksen käsittelyn yhteydessä auttanut mitään edes siinä mielessä, että eduskunta olisi asian yhteydessä hyväksynyt ponnen, jossa se olisi pyytänyt hallitusta ryhtymään toimiin 46 §:n lisäkorjaamiseksi. 

Tuossa uutisessani mainitsemani työryhmämuistion aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksesta olin kyllä vuonna 2014 katsonut mutta vain varmistuakseni, että työryhmä ei esittänyt vaivihkaa mitään kaikille pakollista uskonnonopetusta uskontotiedon tai yhteisen katsomusopetuksen nimellä. Jos jo silloin olisi mieleeni noussut, että aikuisten perusopetuksessa olevien alaikäisten uskonnonvapautta loukattiin aiheettoman paljon, olisin kyllä yhdistyksemme kannan esittänyt asian jatkovalmistelussa. 

Uutisessasi kertomani viimekesäisen lausuntokierroksen lausuntoihin perehdyin sittemmin. Niissäkään ei ollut mitään lakiesityksemme vaatimuksista.

Täydennys 16.4.2017

Tein 16.4.2017 yhdistyksemme nimissä (yhden sivun mittaisen) täydennyksen [PDF] yllä mainitsemaani yhdistyksemme 7.4.2017 tekemään esitykseen perusopetuslain 46 §:n muuttamisesta.

Täydennys 17.4.2017

Lähetin päivällä ma 10.4.2017 aiheestani kirjoituksen OAJ:n Opettaja-lehden Keskustelua-osastoon. Vielä illalla lähetin parannetun version. Saatetekstissä mainitsin lakiesityksemme ja kanteluni. Itse kirjoituksessani selostin 46 §:n teknisen ja sisällöllisen muutoksen tarpeen. Ehkäpä juuri saatteeni vuoksi lehden toimitussihteeri ilmoitti seuraavana aamuna lehden ottavan kirjoitukseni julkaistavaksi; ei ehkä heti seuraavassa numerossa mutta lähiaikoina kumminkin. 

Sitten to 13.4.2017 lähetin sähköpostitse kirjoitukseni saateteksteineen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Pyysin häntä tutustumaan niihin asiastani yksinkertaisimmin perille pääsemiseksi. 

Pyysin lisäksi häntä valmistamaan kirjoitukseeni vastineen Opettaja-lehdessä julkaistavaksi. Saatteessa hänen tulisi myöntää pykälän teknisen korjauksen tarve. Toivoin hänen mahdollisessa vastineessaan myös yhtyvän pykälän sisällöllisen muutoksen vaatimukseeni. Niin asia etenisi ripeästi, ja muutokset ehtisivät kyllä voimaan 1.1.2018. 

Ilmoitin ministerille, että käännyin siis viestilläni ministeriön poliittisen johdon puoleen mutta että olin jo aiemmin viestitellyt viime kuukausina valtioneuvoston yleisistunnoissa 46 §:ään liittyvissä asioissa esittelijöinä toimineille ministeriön hallitusneuvoksille Janne Öberg ja Kirsti Kotaniemi, joille samalla lähetin viestini tiedoksi. 

Kerroin, että olin miettinyt, miten voisin yleisellä tavalla kuvata tarkoittamaani 46 §:n sisällöllistä muutosta niille, joita se koskee, eli aikuisten perusopetuksen alaikäisille opiskelijoille: se (yhdenvertainen asema) merkitsisi heidän arvokkuutensa tunnustamista. 

Mitähän muuta voisin asiassa tehdä? Järjestää mielenosoituksen? Kyltteihin riittäisi teksti "46 § !", jos voisi erikseen selostaa, että se tarkoittaa yhdenvertaisuuden vaatimusta.

***

Kimmo Sundström huomasi yllä mainitussa kahdessa dokumentissa seuraavat painovirheet. 

Kantelu: Sivun 4 rivillä 1 tulee lukea "Erityisesti". 

Esitys: Sivun 8 (kokonaisessa) kappaleessa 3 ja sivun 9 kappaleessa 4 on väärin keskellä virkettä piste pilkun sijasta. Sivulla 20 kohdan 12 lopussa tulee olla viittaus kohtaan 13, ei kohtaan 12. Sivun 34 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun on jäänyt orpo i-kirjain. Sivun 37 kappaleen 1 lopussa tulee lukea "pidättyminen" tai "pidättäytyminen", ei "pitäytyminen". Sivun 38 rivillä 1 tulee lukea "valtiota", ei "valtiosta". Sivulla 38 kohdan 18l toisessa kappaleessa tulee lukea kahdesti "ev.lut. uskonnon" oppiaineen nimeen viitaten eikä "ev.-lut. uskonnon".

Täydennys 24.4.2017

Tein 24.4.2017 yhdistyksemme nimissä (kahden sivun mittaisen) toisen täydennyksen [PDF] yllä mainitsemaani yhdistyksemme 7.4.2017 tekemään esitykseen perusopetuslain 46 §:n muuttamisesta.

Sain 24.4.2017 sähköpostitse 20.4.2017 päivätyn vastauksen [PDF] eduskunnan oikeusasiamiehelle 7.4.2017 aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista tekemääni kanteluun, josta kerroin yllä.

Tämä vastaus johti minut tekemään samana päivänä uuden kantelun [PDF] eduskunnan oikeusasiamiehelle aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Tämä uusi kantelu piti rakentaa huolellisemmin kuin edellinen. Erityisesti minun oli kerrottava perusopetuslain 46 §:ää koskevasta esityksestämme, kuinka olin sen laatinut, enkä, kuinka opetus-ja kulttuuriministeriö voisi sellaisen laatia. Minun oli myös keskityttävä arvostelemaan vain voimassa olevia opetussuunnitelman perusteita, eikä lisäksi luonnosteltuja uusia, ja niissäkin vain mielestäni lainvastaista määräystä olla opetuksessa yhteistyössä kotien kanssa.

Täydennys 9.5.2017

Äkkäsin vasta to 4.5.2017 klo 15.00 (mutta kuitenkin, kiitos Kimmon!), että Opetushallitus oli 25.2.2016 päättänyt muuttaa 4.5.2015 määräämiensä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuja 5.4 ja 5.5 poistamalla niistä maininnat perusopetuslain 35 a §:n mukaisista kasvatuskeskusteluista (vaikka huolimattomuutta tai kiireen tähden jäljelle oli jäänyt 35 a §:n sisältävä lakiviittaus 1 lukuun 5.4 ja sana "kasvatuskeskustelujen" luvun 5.5 alkuun). Opetushallitus ei perustellut muutosta. Perusteiden mukaan laaditut paikalliset opetussuunnitelmat oli otettava käyttöön 1.8.2016, ja siksi kaiketi vain 25.2.2016 määrätty perusteiden muutettu versio olisi kantelukelpoinen. En siis voisi kannella ristiriidasta, että yksissä perusteissa määrätään kasvatuskeskusteluista, toisissa ei (vaikka siis onnekseni nuo jäämät kasvatuskeskusteluista 25.2.2016 annetuissa asiakirjoissa ovatkin käytettävissäni vastaisuudessa!).

Toinen seikka oli, että 4.5.2017 tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Opetushallitus määräsi kasvatuskeskustelut sisältäneistä perusteista, ja "oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita". Oivalsin, että koska minulta oli tärkeä määräaika menemässä umpeen, niin minun oli kanneltava oikeusasiamiehelle vielä samana päivänä, jopa (muka vasta) klo 16.30 päättyvänä virka-aikana. Toisaalta Opetushallituksen verkkosivuille perusteasiakirja oli toimitettu vasta 6.5.2015, joten ei minulla niin kiirettä olisi ollut. Onneksi olin valmiiksi laatinut pohjan kantelulle, jossa olisi otettu huomioon myös ne perusteet, jotka on ollut tarkoitus määrätä tänä keväänä; toisaalta olin silloinkin varautunut siihen, että perusteet olisi annettu viimeistään 4.5.2017.

Mutta kesken tuon pohjan muokkausta huomasin sen seikan, että en tosiaankaan enää voisi kannella 4.5.2015 annetuista perusteista, koska niitä oli muutettu ajoissa 25.2.2016. Siksi jouduin muuttamaan kesken kaiken kanteluni tapaa, jolloin myös jouduin myöntämään, että en ehtinyt korjata sitä ennen kirjoittamaani. Joka tapauksessa tein siis 4.5.2017 klo 16.26 kolmannen kantelun [PDF] oikeusasiamiehelle aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Sen verran kiire minulla oli, että minulta jäi muokkaamatta sanat "uudessa perusteasiakirjassaan" sivun 3 kolmannessa kappaleessa muotoon "25.2.2016 muutetuissa perusteissa".

Tuolloin 4.5.2017 en vielä ollut huomannut, että Opetushallitus oli julkaissut aikana 6.–28.2.2017 järjestämänsä lausuntokierroksen ja samanaikaisen verkkokommentoinnin jälkeen uuden perusteluonnoksen Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 (luonnos 26.4.2017) paikallisen opetussuunnitelmatyön tueksi. Katsoin nyt uutta luonnosta sen kummaltakin kanteluitani koskevalta osaltaan. Luvussa 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet lukee nyt seuraavaa: "Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajat voivat tarvittaessa osallistua opetussuunnitelmatyöhön ja oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun, erityisesti toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä." Voimassa olevissa perusteissa sekä edellisessä luonnoksessa tämän virkkeen alku kuului seuraavasti: "On tärkeää, että alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajat voivat osallistua". Kodin ja koulun yhteistyöstä siis edelleenkin puhutaan nojaten perusopetuslain 3 §:n 3 momenttiin, vaikka sen soveltaminen (tai ainakin soveltamisen vaatiminen) onkin 46 §:ssä kielletty. Aiemman luonnoksen luvun 5 otsikkoon unohtunut sanan "kasvatuskeskustelu(t)" ilmentymä on poistettu. Perusteluonnokseen voi tulla muutoksia, kun virallinen määräys annetaan, mutta tuskin kuitenkaan näihin seikkoihin. Voin siis laatia neljännen, lopullisen kanteluni päivämääriä vaille valmiiksi.

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja


Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?