Numero 1/2017 saapui 28.3.2017 eli luvatusti. Aikataulussa ei ole aikoihin ollut ongelmia. Numeron kanteen on lisätty myös merkintä 1/2017, jonka puutteesta arvostelin viime vuoden numeroita. Jotakin hyvää siis. 

Liitto ilmoitti hiljan, että lehden toimitussihteeri lopetti työt. Hänen nimeään (Suvi Auvinen) ei mainittu. Muuttuiko hän epähenkilöksi? Myöskään Antti Rautiaisen kirjoitusta ei ole tässä numerossa. 

Ei kerrottu, mistä lehden nämä vaikeudet johtuvat. Lehdellä on ollut toistuvia ongelmia osoitteiston, jakelun ja myynnin osalta. Nyt lehti menetti vielä kulttuurilehtitukensa (ks. Vapaa Ajattelija -lehti menetti loputkin kulttuurilehtituestaan (27.3.2017)). Uusin ongelma on silti painatuksessa. Numerossa 1/2017 ei enää mainita kustantajaa eikä mitään tietoja lehden toimituksesta. Joulukuussa ilmestyneessä numerossa liiton ja lehden tiedot olivat vielä lehden takasivulla. Uusimmassa numerossa on uutinen Luoteis-Lapista. Se loppuu kesken, sanoihin ”Menneinä vuosina”. Ehkä jutun loppu saadaan joskus tulevaisuudessa? 

Olen lukenut Vapaa Ajattelijaa 1970-luvun alkupuoliskolta lähtien. Joskus toimituksen voimat tosiaan ovat loppuneet kesken ja lehteen on painettu kirjoituskoneella laadittuja sivuja. Nyt on tapahtunut jotakin uutta. 

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) vaatii edelleen, että julkaisussa on oltava tieto julkaisijasta. Edelleen vaaditaan, että aikakautisessa julkaisussa on oltava tieto vastaavasta toimittajasta. Numerossa 4/2016 pääsihteeri Esa Ylikoski oli lehden vastaava päätoimittaja. Nyt hän laiminlöi valvontavelvollisuutensa. 

Tämä on taas uusi esimerkki siitä, kuinka Vapaa-ajattelijain liitto toimii vastoin lakeja. 

Pääkirjoitus kouluasiaa 

Esa Ylikosken uusi pääkirjoitus (s. 3) koskee kouluasiaa. Vapaa-ajattelijain liitto ryhtyi syyskuussa 2010 ajamaan, vastoin silloin voimassa olleita liittokokouspäätöksiä, elämänkatsomustiedon (ET) ”avaamista” kaikille oppilaille. Hanke ei ole menestynyt. 

Jo nyt ET-opetukseen pääsevät kaikki rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat oppilaat. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat pääsevät ET-opetukseen, kun ortodoksista opetusta ei anneta (ns. kolmen sääntö ei täyty eli oppilaita on liian vähän) ja ET-opetusta annetaan. Ainoa ryhmä, joka ei pääse ET:hen on evankelis-luterilaiset oppilaat. Tämä johtuu ensiksi siitä, ettei heidän kirkkonsa salli muita vaihtoehtoja kuin oman uskonnon opetuksen ja toiseksi siitä, että tämä ryhmä on kaikkialla enemmistö ja evankelis-luterilaista opetusta annetaan jokaisessa koulussa. 

Vapaa-ajattelijain liitto ajaa siis evankelis-luterilaisten oppilaiden oikeuksia. Samalla liitto tahtoo kumota uskonnottomille annetun erioikeuden omaan oppiaineeseen. ET:n ”avaaminen” myös evankelis-luterilaisille poistaisi vähemmistösuojan ET:ltä ja asettaisi sen kaikkia muita vähemmistöopetuksia heikompaan asemaan. Näin eriarvo kasvaisi sekä muiden vähemmistöjen suunnassa että evankelis-luterilaisen enemmistön suunnassa. 

Ateistijärjestöt ja ateistit eivät hyväksy uskonnottomien oikeuksien polkemista. Ei ole tarpeen antaa Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle yhtään vahvempaa asemaa vaikuttaa ET-opetukseen kuin mitä sillä tällä hetkellä on. 

Suursiivous yliopistoissa 

Markku Myllykangas on uusi kirjoittaja lehdessä. Hän on tunnettu tieteilijä, olen seurannut hänen kirjoituksiaan vuosikymmeniä. Hän vastustaa (s. 4) mm. tiedeyliopistoihin ehdotettua koraanikoulutusta. Vielä hän vaatii, että tiedeyliopistojen avajaisten ”ja muiden tilaisuuksien” yhteydessä järjestettävät jumalien ekumeeniset palvelukset on lopetettava. 

    Ateistien mielenosoituksessa 10.9.2007 vaaditaan kirkkoa irti yliopistosta ja että yliopistossa harjoitettaisiin tiedettä eikä taikamenoja. Kuva: Janne Vainio.

Robert Brotheruksen kirjoituksen otsikko on Tyhjästä on hyvä nyhjäistä (s. 5). Minulta asia ei onnistu. En osaa kirjoittaa tästä kirjoituksesta enempää. 

Numeron teemana on vapaa-ajattelijat. Sivun kuusi kirjoituksen mukaan Vapaa-ajattelijain liitto on ihmisoikeusjärjestö, vaikka se polkee uskonnottomien oikeuksia kuten edellä kerrottiin. Lisäksi liiton sanotaan olevan ”katsomusjärjestö”, joka kannattaisi ”humanistista etiikkaa” ja ”humanistista elämänkatsomusta”. 

Vapaa-ajattelu ja ateismi tulee kuitenkin erottaa humanismista. On tavallista, että vapaa-ajattelijat ja ateistit hylkäävät humanistisen etiikan pääperusteena sen ihmiskeskisyys. Tällöin muu luonto jää sivuosaan tai unohtuu kokonaan. Ihminen ei ole ”Jumalan kuva”, eikä ”luomakunnan kruunu”. Kaikki maailman suuret ongelmat ovat ihmisen aikaansaamia. Suomessa humanismia varten on Suomen Humanistiliitto ry. Humanistisen etiikan kannattaminen kuuluu luontevasti sinne. 

Vapaa-ajattelijoita 

Lehdessä on joitakin uusia tai ainakin tuoreita kirjoittajia, kuten Katariina Lappi (Turun Vapaa-ajattelijat ry:n sihteeri) (s. 7), Ritva Ahonen (Turun Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja) (s. 8), Binar Mustafa (Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n varapuheenjohtaja) (s. 10) ja Tomi Pinomäki (Lappeenrannan ja ympäristön Vapaa-ajattelijat ry:n hallituksen jäsen), jotka kertovat itsestään. 

Ahonen katsoo, että jäsenyhdistyksen jäsenmaksusta lohkaistavaa liittomaksun osuutta on mieluummin vähennettävä kuin kasvatettava. 

Nyt liittomaksu on 12 euroa. Tehdäänkö esitys, että sen suuruus olisi viisi euroa? 

Pinomäen mielestä liiton ja jäsenyhdistysten vuorovaikutus on hyvin tärkeää. Hän katsoo, että ”liitto on hyvin hoitanut oman osansa”. 

Miksi jäsenyhdistyksiä kuitenkin koko ajan kuolee ja poistuu jäsenyhdistysjoukosta? Miksi uusia yhdistyksiä ei liity liiton jäseniksi? Kuinka montaa uutta yhdistystä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pääsihteeri tai muut hallituksen jäsenet ovat olleet perustamassa tänä liittokokouskautena? 

Jäsenkysely 

Lehden keskellä sivut 15–18 on uhrattu jäsenkyselylle. Voitaneen arvioida, että jäsenyhdistysten jäsenmäärien lisääminen on tavoiteltu asia. Miksi jäsenyhdistysten jäsenmäärät laskevat (ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain liiton jäsenmäärä edelleen laskussa (28.3.2017))? Viime vuonna 23 jäsenyhdistyksen joukossa seitsemän jäsenmäärä kasvoi. Neljän jäsenmäärä pysyi ennallaan ja 12:n laski. 

Mainos 

Sivulla 19 on 1/3 sivun suuruinen Pro-Kuppaus Oy:n mainos. Kun samalla sivulla on 2/3 toimituksellista aineistoa, mainos olisi tullut erottaa muusta aineistosta lisäämällä sen neljään kulmaan merkintä ”MAINOS”. 

Uskovien verovapauksia karsitaan 

Jälleen yksi uskonnollisia yhdyskuntia koskeva verovapaus, ehtoollisviinin verovapaus, on poistumassa (s. 23). Jori Mäntysalon mukaan vapautuksen merkitys on ”vain symbolinen”. 

Näin ei ole. Hinnanalennuksen tarkan euromäärän voi tarkistaa Alko Oy:n lähettämästä laskusta. Kristityille ehtoollinen on tietysti tärkeä asia kuten Mäntysalo sanoo. Mutta ainakin ehtoollisviinin verovapaus on tärkeä asia kaikille muillekin uskonnollisille yhdyskunnille, ei vain kristityille. Mäntysalo ajattelee (kristillisesti), että ehtoollista nautitaan tilkka polvistuneena. Valtio ei kuitenkaan sääntele ehtoollisen määrää eikä sen nautintatapoja. Esimerkkinä mainitsen kynkkäehtoollisen, josta Raimo Toivosen kirjassa Papit kansalaissodassa (2000) on Pekka Mannisen piirroskin (s. 211). Kynkkäehtoollinen on tosin kristillinen ehtoollinen, mutta on muita, myös ei-kristillisiä ehtoollisen viettotapoja. 

    Kynkkäehtoollinen. Piirros: Pekka Manninen.

Totuuden Ystävien (ei-kristillistä) ehtoollista vietimme ennen Vapaa-ajattelijain liiton toimistossa. Minulla on kristallilasit ja valkoinen pöytäliina edelleen tallessa. Koska Juha Kukkonen ei ollut Totuuden ystävä, hän ei saanut ehtoollista, vaikka käväisi paikalla. 

Kuntavaaliehdokkaat 

Aika joukko kuntavaaliehdokkaiksi suostuneita vapaa-ajattelijoita luetellaan sivulla 23. Ehdokkaiden puolueet salataan. Tunnistan monia Vasemmistoliiton ehdokkaita. Liberaaliehdokkaita ei ole otettu luetteloon. 

Tunnustukseton avajaisjuhla 

Hieno idea on tarjota myös uskonnoton tilaisuus valtiopäivien avajaisjuhlan yhteydessä. Tällainen järjestettiin nyt ensi kertaa 2.2.2017. Tilaisuus oli samaan aikaan, kun uskovien ekumeeninen jumalanpalvelus Nikolainkirkossa. 

Tunnustuksettomaksi mainittu tilaisuus oli kyllä kovin humanistinen. Osanottajamäärä salataan. Valokuvassa näkyy viitisentoista henkilöä. Eräs tietolähde sanoo tilaisuuden menneen ”penkin alle” viitaten juuri osanottajamäärään. 

Osanottajamäärä ei ole ratkaiseva. Tilaisuuden kannatus kohentunee tulevaisuudessa. Tilaisuudessa puhui myös Helsingin yliopiston eläkkeelle siirtynyt kansleri Ilkka Niiniluoto. Hän on minunkin filosofianopettajiani. Niiniluoto ym. ehdottivat jo 1980-luvulla, että yliopiston avaisissa olisi jumalanpalvelukselle vaihtoehtoinen, uskonnoton tilaisuus tai että jumalanpalveluksesta luovuttaisiin. Tuolloin yliopiston pieni konsistori torjui ehdotuksen. Syksyllä 2012 vaihtoehtoinen tilaisuus toteutui (ks. tarkemmin Yliopiston lukuvuoden avajaisissa myös tunnukseton tilaisuus (3.9.2012)). 

Tilaisuudessa 2.2.2017 puhuneen Sirpa Kähkösen puhe on julkaisu lehdessä (s. 25). Se on äärihumanistinen, voikohan sitä pitää edes tunnustuksettomana? ”Ihmisen hyvä” on seikka, joka legitimoi humaanin järjestyksen. Humanisti ”asettuu ihmisen puolelle.” Jne.

Entä muut eläimet ja muu luonto, jota vastaan tämä ”raivohullu petoeläin” eli ihminen hyökkää? Kuka on niiden puolella?

Kimmo Sundström

JK. Vapaa Ajattelijan numeron 1/2017 korjaustoimet tulivat kalliiksi. Koko numero painettiin ja postitettiin uudelleen, nyt 32-sivuisena. B-versio saapui lukijoille 31.3.2017. 

Näin mukaan saatiin jälkimmäinen puoli Martti Vaattovaaran uutisesta, jossa kerrotaan kuinka Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat korjaa Salo-Maja-nimistä kiinteistöään. Rälläkkä huutaa ja kipinät lentelevät, kun uutta peltikatetta muotoillaan. Yhdistys toivoo liitolta avustusta korjaustöiden materiaalihankintoihin. 

Takasivulla on luettelo jäsenyhdistyksistä (23 kpl). Lehteä julkaisee edelleen Vapaa-ajattelijain liitto ry. Numeron toimitussihteeriksi on merkitty Suvi Auvinen. Eräiden tietojen mukaan hän jätti liiton jo tammikuussa.

Liiton mukaan painatusvirhe tapahtui kirjapainossa ja kirjapaino myös maksoi uuden painoksen.

Joka tapauksessa liitto on kirjapainon asiakas. Lehden päätoimittajan tehtävänä on valvoa, että lehti on valmis ennen kuin painolupa annetaan. Virheitä ei pidä vierittää muiden syyksi.

JK2. Toukokuun lopussa lukijoille saapui Suomen Humanistiliitto ry:n julkaisema Humanisti-lehti (2/2017). Se tarjoaa kokkareen äärihumanismista päätoimittaja Arja Stridin pääkirjoituksessa (s. 3): ”Me ihmiset maapallollamme olemme me, toistaiseksi ei ole muita.”