Helsinkiläisistä 44,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (15.2.2025)

Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilasto 2024 ilmestyi 14.2.2025. Johdanto on päivätty 14.2.2025. Vuonna 2024 päiväys oli 13.2.2024.

Vuonna 2024 niiden alueiden lukumäärä, joissa seurakunnan jäsenprosentti oli alle 50, oli 12. Joukon tulokas oli odotetusti Haagan seurakunnan alue (jäsenprosentti 49,0). Maallistunein kärki on nyt tällainen (suluissa vuosi, jolloin seurakunnan jäsenprosentti alitti 50):

Uusi 40 prosentin alitus tapahtui, kun Paavalin seurakunnan alueen jäsenprosentti laski 39,9:ään. Samalla muuttui alueiden keskinäinen järjestys, kun se ohitti Kallion seurakunnan alueen.

Toinen järjestysmuutos tapahtui, kun Vuosaaren seurakunnan alueen jäsenprosentti laski 40,0:aan. Sekin ohitti Kallion seurakunnan alueen.

Kolmas järjestysmuutos tapahtui, kun Roihuvuoren seurakunnan alueen jäsenprosentti laski 47,5:een ja se ohitti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen.

Vuonna 2025 kärkikerhoon odotetaan Töölöä. Sen jäsenprosentti on nyt 50,8.

Kirkkoon kuuluminen laski 1,1 prosenttia. Vuonna 2023 laskua oli 1,4 prosenttiyksikköä ja vuonna 2022 1,5 prosenttiyksikköä.

Seurakuntien lukumäärä (19) ei muuttunut. Niistä Johannes, Matteus ja Petrus ovat ruotsinkielisiä, muut suomenkielisiä. Karsintatarve ei ole poistunut. Ruotsinkielisissä seurakunnissa jäsenprosentti on korkeampi kuin suomenkielisissä. Edellisissä se on keskimäärin 58,6, jälkimmäisissä 45,1.

Kun vain 44,9 prosenttia kaupunkilaisista kuuluu kirkkoon, kuinka prosenttiosuudet 58,6 ja 45,1 ovat mahdollisia? Tähän on selitys. Kaupungin asukkaista 14 775:n asuinpaikka oli tuntematon 31.12.2024. Heitä ei kyetä kirjaamaan tarkemmin minkään seurakunnan alueella asuviksi. Suhdelukua laskettaessa tämä väestö puuttuu nimittäjästä, jolloi osamäärät jäävät korkeammiksi.

Alueellisesti laaja Helsingin Mikaelin seurakunnan alue sijaitsee Koillis-Helsingissä. Alhaiseen jäsenprosenttiin vaikuttaa osaltaan se, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heissä on paljon muita kuin kristittyjä, eikä evankelis-luterilainen kirkko kiinnosta kaikkia kristittyjäkään. On mielenkiintoista seurata eturintamaa ja sitä, kuinka alas jäsenprosentti painuu.

Evankelis-luterilaiset jäivät kaupungin vähemmistöksi alkuvuonna 2021. Suunta ei muutu.

Kirkkoon kuuluu 44,9 prosenttia kaupunkilaisista

Yhtymätasolla jäsenprosentti aleni edellisvuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja on nyt 44,9 (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1 %; 2018: 52,0 %; 2019: 51,0 %; 2020: 50,0 %; 2021: 48,9 %; 2022: 47,4 % ja 2023: 46,0 %).

Naisten osuus seurakuntalaisista oli 56,8 prosenttia, miesten 43,2 prosenttia. Nämä luvut olivat täsmälleen samat kuin vuonna 2023.

Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 7,04 (7,07) prosenttia. Tämä osuus pysyy hyvin vakaana.

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 307 247 (310 515). Vähennystä tuli 3 268 henkilöä (4 931) eli 1,05 prosenttia (1,56 %).

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa

Seurakuntien lukumäärä (19) pysyi ennallaan. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) on ruotsinkielisiä.

Malmin seurakunta on edelleen ylivoimaisesti suurin seurakunta (44 252 jäsentä; 14,41 % koko yhtymän seurakuntien jäsenmäärästä). Jäsenmäärä väheni 1 060 (2,3 %). Toiseksi suurin on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, kolmanneksi suurin Töölön seurakunta.

Pienin suomenkielinen seurakunta on Pitäjänmäen seurakunta (7 976 jäsentä). Kaikkien seurakuntien jäsenmäärä laski paitsi Oulunkylän seurakunnan, jonka jäsenmäärä kasvoi 319 jäsenellä. Vuonna 2021 kasvavia seurakuntia ei ollut. Vuonna 2022 pientä kasvua oli Paavalin ja Oulunkylän seurakunnissa ja vuonna 2023 Oulunkylän seurakunnassa.

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 44,9 prosenttia. 22 vuoden aikana alenema on ollut keskimäärin 1,21 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kuolleita enemmän kuin kastettuja

Kuolleiden määrä laski hieman ja oli 3 664 (2016: 3 637; 2017: 3 625; 2018: 3 630; 2019: 3 580; 2020: 3 759; 2021: 3 780; 2022: 4 021; 2023: 3 971). Määrä pysytteli 4 000:n alapuolella ainakin vuodet 2011–2021 ja 2023.

Alle 1-vuotiaina kastettuja lapsia oli 2 231. Kuolleiden enemmyys oli 1 433 (1 632).

Eronneita enemmän kuin liittyneitä

Kirkosta eronneita oli 6 089 (6 828) ja kirkkoon liittyneitä 2 170 (1 856) eli nettoeroaminen oli 3 919 (4 972). Nettoeroaminen väheni paljon, 21,2 prosenttia. Suurempi nettoeroamisen vähennys tapahtui viimeksi vuonna 2015.

Naisia eronneista oli 3 373 (55,4 %) ja miehiä 2 716 (44,6 %). Viimeksi eronneiden enemmistö oli miehiä vuonna 2017.

Eronneista ikäryhmä 18–29-vuotiaat oli taas suurin, 2 659 eronnutta. Se on 43,7 prosenttia kaikista eronneista. Vuonna 2023 ikäryhmän osuus oli 46,7 prosenttia kaikista eronneista.

Eniten, 917, kirkkoon liittyi ikäryhmään 30–49-vuotiaat kuuluneita henkilöitä. Kaikkiaan kirkkoon liittyi 2 170 (1 856) henkeä. Heistä naisia oli 1 235 (56,9 %) ja miehiä 935 (43,1 %).

Kirkkoon liittyneissä naisten suhteellinen osuus on 13,8 (11,4) prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Tämä osuus kasvoi voimakkaasti, 21 prosenttia. Mikä vetää naisia liittymään kirkkoon?

Kirkolliset vihkimiset jatkoivat laskuaan

Seurakuntalaisten kirkollisten vihkimisten määrä laski jokaisena vuonna vuosina 2010–2020. Vuonna 2020 niiden osuus kaikista vihkimisistä oli 45,8 prosenttia.

Yllättäen vuonna 2021 kirkollisten vihkimisten osuus kääntyi nousuun ja oli 49,6 prosenttia. Yhteensä avioliittoja solmittiin 1 719. Osuuden nousu jatkui vuonna 2022, jolloin avioliittoja solmittiin 1 761 ja kirkollisia vihkimisiä niistä oli 52,5 prosenttia. Vuonna 2023 kirkollisten vihkimisten määrä palasi lasku-uralle. Niitä oli 768, 48,2 prosenttia kaikista vihkimisistä. Vuonna 2024 lasku jatkui. Kirkollisia vihkimisiä oli 728, 46,0 prosenttia kaikista vihkimisistä.

Avioerojen määrä laski hieman. Eroja oli 653 (671).

Kirkko karsii menojaan

Yli puolessa seurakuntien alueista seurakuntaan kuuluminen on pudonnut alle 50 prosentin. Kahdella alueella kuuluvuus seurakuntaan on laskenut jo alle 40 prosentin. Kolmella alueella kuuluvuus on 40,0–40,7 prosenttia. Näyttää siltä, että vuoden 2025 aikana jo viidellä alueella alitetaan 40 prosentin raja.

Kun jäsenet, jotka myös maksavat kirkollisverot, vähenevät, kirkko joutuu karsimaan menojaan. Asiaan on suhtauduttu järkevästi. Kehityssuunta näyttää vääjäämättömältä, sitä on vaikea edes pysäyttää.

Lähivuosina kirkkorakennuksista saadaan kuulla, että ”se on entinen x:n kirkko” (kun kirkko on myyty) tai jopa ”siinä oli ennen x:n kirkko” (kun kirkko on purettu). Kaupunkiympäristö kaunistuu.

Kimmo Sundström

Lue myös