Tutkimuskutsu elämän tarkoituksesta (27.1.2025)

TM, väitös(kirja)tutkija Noora Palmi Itä-Suomen yliopiston teologian osastosta tiedusteli yhdistykseltämme, olisimmeko myötämielisiä hänen tutkimuskutsunsa jakamiseen. No, käy se, koska tutkimus koskee myös uskonnottomuutta. Kyselyyn voi vastata 31.5.2025 saakka.

Tutkimuskutsu kuuluu tarkemmin seuraavasti:

Mitä ajattelet elämän perimmäisestä tarkoituksesta?

Osallistu tutkimukseen, jossa kartoitetaan elämän perimmäistä tarkoitusta/tarkoituksettomuutta koskevia näkemyksiä ja merkityksellisyyden kokemuksia uskonnollisuuden/uskonnottomuuden yhteydessä!

Lisätietoja ja linkki kyselyyn: https://go.uef.fi/tarkoitus

Mitä itse olen ajatellut kysymyksestä?

Monesti olen lukenut tai kuullut kysymyksen: Mikä on elämän tarkoitus? No, olen ajatellut, että elämä on biologinen ilmiö, joka on syntynyt Maapallolla ehkä jo 4,2 miljardia vuotta sitten. Tähän ilmiöön ei mielestäni silloin voi liittää kysymystä tarkoituksesta tai tarkoituksettomuudesta. Masentunut ihminen taas saattaa sanoa, että hän kokee elämän(sä) tarkoituksettomaksi, mutta masennuksen sitten toivottavasti voitettuaan kysymyksellä ei ole hänelle enää merkitystä.

Sanan "elämä" näin tarkennettuani minun on kai vielä esimerkein tarkennettava, milloin voidaan mielekkäästi sanoa, että jollakin on tarkoitus tai että jokin on tarkoitukseton.

Haltitunturilla oli sinne aikoinaan isäni kanssa vaellettuani lukematon määrä kiviä (onneksi saattoi enimmäkseen edetä lumilaikkuja pitkin), mutta kukaan ei olisi ryhtynyt sanomaan, että niillä ei ollut tarkoitusta ja että ne olivat tarkoituksettomia. Sen sijaan törmäsin sumussa aivan erityiseen kiveen. Se oli litteä, asetettu pystyyn ja maalattu keltaiseksi. Kuten isäni nuoruutensa maanmittaushommien perusteella osasi heti sanoa, sen tarkoitus oli tietysti osoittaa Suomen ja Norjan välinen raja, ja kiven suuntaan etenemällä päädyimmekin pian sille rajapyykille, joka on Suomen korkein kohta.

Joku taas voi kysyä lattialla olevasta kivestä, onko sillä jokin tarkoitus vai saako sen vapauttaa takaisin luontoon, jolloin vastaus saattaa olla, että sillä ei enää ole tarkoitusta, mutta että sitä oli käytetty pitämään tilapäisesti ovea auki.

Näin olen selvinnyt (itse muotoilemastani) kysymyksestä pienellä vaivalla.

***

Mutta vastasin kyllä kyselyyn. Tosin kysely kohdistui suhtautumiseeni kysymykseen elämän perimmäisestä tarkoituksesta, ja tämä kysymys oli mielestäni vielä mielettömämpi kuin kysymys elämän tarkoituksesta yleensä.

Jouni Luukkainen