Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2023 (3.7.2024)
Vapaa-ajattelijain liiton (Poko; pohjoiskoreamaisuudesta) valtionapuselvitykset ovat yleensä olleet kuukausia myöhässä siitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama määräaika vaatii. Vuoden 2022 selvitys myöhästyi vain runsaan kuukauden. Nyt tapahtui parannus. Selvityksen määräaika oli 30.4.2024, liittohallitus (LH) allekirjoitti tilinpäätöksen 24.4.2024. Pääsihteeri Timo Karjalainen lähetti sen samana päivänä ministeriölle. Tilinpäätöksen vahvistanut liittovaltuuston (LV) kokous pidettiin vasta 11.5.2024.
Karjalainen saa kiitokset. Kiitetään samalla myös uutta hallitusta ja puheenjohtaja Jori Mäntysaloa siitä, että LH:n tiedotusta on parannettu ja vuoden 2023 jäsentilasto julkaistiin heti talvella 2024.
Valtion yleisavustus säilyi samalla, korkealla tasolla (50.000 euroa) kuin vuonna 2022. Ylijäämäisten tilinpäätösten kuusivuotinen putki kuitenkin katkesi. Tilinpäätös oli 13.269,55 euroa alijäämäinen (2022: +15.878,78 euroa). Korkean toverirahankaan siivittämänä parempaan ei ylletty. Marraskuussa 2023 pidetyn liittokokouksen maltilliset kulut eivät selitä tätä. Edempänä kuitenkin selviää, mikä alijäämän aiheutti.
Tänä vuonna Poko menetti valtion yleisavustuksensa kokonaan. Vapaa Ajattelija -lehti ei saanut myöskään kulttuurilehtitukea. Sitä ei saatu tosin viime vuonnakaan. Nyt on vaikeampaa tehdä ylijäämäinen tilinpäätös.
Vuosien 2013–2016 kumulatiivinen tappio on –79.838,44 euroa, vuosien 2017–2022 kumulatiivinen ylijäämä 45.180,28 euroa ja kumulatiivinen tulos vuosilta 2013–2023 –47.927,71 euroa. Vuosi sitten näytti siltä, että liitto saisi katettua vanhat tappiot jo vuonna 2025. En tiedä, haluaako LH tätä vai ei. Joka tapauksessa –47.927,71 euron alijäämän kattaminen on nyt kauempana.
Maan uusi oikeistososialistinen hallitus aloitti monitahoiset tukiaisten leikkaukset, mutta tarpeesta huolimatta leikkauspolitiikka lässähti. Tämä ei tarkoita sitä, että Poko saisi vuonna 2025 taas 50.000 euron toverirahan. Moitin 50.000 euron valtionapua korkeaksi (50.000:1 257=39,78 euroa/maksava jäsen) erityisesti suhteessa jäsenyhdistysten jäsenmaksujen suuruuteen. Mutta on toiminta sentään enemmän kuin nollan arvoista.
Hyvästä taloustilanteesta huolimatta Poko ei rekrytoinut palkkalaisia. Taloudenhoito- ja järjestösihteeripalveluita hankittiin kuitenkin Marja Vinniltä ostopalveluna huhtikuusta vuoden loppuun.
Sijoitusasuntojen kunnostusta jatkettiin. Kunnossapitoon käytettiin 36.552,35 euroa. Ei kerrottu tarkemmin, mitä asuntoa (vain yhtä) kunnostettiin. Kulu on korkea, kun se koskee vain yhtä asuntoa. Kaikki (10) asunnothan ovat melko vaatimattomia ja pieniä. Yhdeksän niistä hankittiin jo taloudenhoitokaudellani 1.1.1988–23.11.2003.
Korjattavaa riittää. Vuonna 2018 remontoitiin kahta asuntoa, joista ainakin toisen remontti valmistui vasta vuoden 2019 puolella. Vuonna 2021 remontoitiin asunnot Rasinrinne 7 A 15 ja Rasinrinne 3–5 D 65 (Vantaa) ja vuonna 2022 asunto Angervotie 4 F 59 (Helsinki). Kuuden vuoden aikana arviolta kuusi asuntoa on remontoitu.
Korjausvelkaa puretaan. Havaitsin velan vuosia sitten. Aikaisemmin liiton hankaluudet asuntojen vuokrauksessa johtuivatkin osittain asuntojen huonosta kunnosta. Vuonna 2020 väistynyt puheenjohtaja Kaj Torkulla myönsikin julkisesti korjausvelan olemassaolon kirjoituksessaan Terve, ja kiitos kaloista (1.8.2020). Yleensä Pokon itsekritiikki ja valmius korjata epäkohtia on huono.
Rahastosijoituksia (”Muut sijoitukset”) oli vuoden lopussa 60.000 euroa. Näiden turvin liitto pärjää hyvin. Mutta pärjääkö neljää vuotta, jos valtionavustusta ei saataisi vuosina 2025–2027?
Toimintakertomus vuodelta 2023
Maallistuminen jatkui. Valtiokirkkojen kristityt ja kirkot pysyivät elämänkatsomustiedon (ET) ulkopuolella, mikä ei ole liiton toive. Liitto on ajanut turhaan 14 vuotta myös valtiokirkkoihin kuuluville kristityille oppilaille oikeutta opiskella ET:a.
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus väestöstä ilmoitetaan 63,5 prosentiksi. Tarkempi luku on 63,57 prosenttia. Tästä kirkosta eronneiden määrä ilmoitetaan yli 55 000:ksi. Tarkempi luku on 55 354.
Toimintakertomuksen mukaan valtaosa tästä kirkosta eronneista käytti eroakirkosta.fi-palvelua tai siirtyi sen kautta Digi- ja väestötietoviraston (DVV) eropalveluun.
Omien laskelmieni mukaan eroakirkosta.fi-palvelun kautta erosi 12 631 henkilöä, ks. Eroakirkosta.fi-palvelun vuosi 2023 päättyi (1.1.2024). DVV-linkkiä käyttäneiden määrä kasvoi voimakkaasti. Loka-joulukuussa 2023 sitä käytti 16 330 henkilöä. EK-palvelun kautta eronneiden ja DVV:n palveluun ohjattujen erojen summa vuonna 2023 oli 28 961. Erotapa tai -väylä kirkosta on toisarvoista. Tärkeintä on tehdä eropäätös ja toteuttaa ero.
Liittokokous
Joka kolmas vuosi pidettävä liittokokous (LK) pidettiin Helsingissä, Vapaa-ajattelijain liiton Helsingin liittokokouksessa puheenjohtajuus siirtyi Tampereelle (12.11.2023). Uuden LH:n varsinaisten jäsenten enemmistö on naisia ensimmäistä kertaa liiton historiassa (21.11.1937–). Heillä on nyt tilaisuus näyttää, että liiton hoito paranee siitä, mihin miehet ovat kyenneet.
Toimihenkilöt
Liiton toimihenkilöt ovat luottamushenkilöitä ja toimivat palkatta. Liiton taloudenhoito, kirjanpito ja Vapaa Ajattelija -lehden taitto hoituvat ostopalveluina. Lehden toimitussihteeri saa numerokohtaisen palkkion. Uutta oli, että liiton taloudenhoito- ja järjestösihteeripalveluita hankittiin ostopalveluna Marja Vinniltä huhti-joulukuussa. Hän ei siis ole palkattu työntekijä.
Työryhmät
Taloustyöryhmään kuuluivat Jape Lovén, Timo Karjalainen ja Antti Värri. Kuten vuonna 2022, ei kerrota, mitä työryhmä teki.
Vapaa Ajattelija -lehden toimituskunnassa (toimitusneuvosto) oli kahdeksan henkilöä. Päätoimittajana jatkoi Esa Ylikoski. Toimitussihteeri oli Risto K. Järvinen, taittopalvelut ostettiin Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:ltä.
Nettityöryhmä hoiteli liiton sähköpostilistoja, nettisivuja, Facebook-sivuja ja Discord-palvelinta. Siihen kuuluivat Marko Koivuniemi, Mäntysalo, Riku Bähr ja Ylikoski. Uutta on Instagram-palvelu. Sitä hoiti erityisesti Venla Parantaja.
Hautausmaatyöryhmästä ei enää puhuta kuin otsikossa. LH perusti elokuussa 2023 tätä ryhmää laajemman ”hautausmaaverkoston”. Siihen kuuluvat kaikkien liiton yhdistysten hautausmaiden edustajat. Sen puheenjohtajaksi valittiin Risto Puumalainen (Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry) ja sihteeriksi Ritva Ahonen (Turun Vapaa-ajattelijat r.y.).
Hautausmaatyöryhmän tuloksista ei kerrota. Hautausmaaverkosto piti ensitapaamisensa LK:n yhteydessä marraskuussa. Varsinainen toiminta jäi seuraavalle vuodelle.
Asuntotyöryhmään (perustettu 2017) kuuluivat puheenjohtaja Värri ja jäsen Ahonen. Vaikka yksi liiton sijoitusasunto remontoitiin vuoden aikana, asuntotyöryhmän mahdollisesta osuudesta hankkeessa ei kerrota tarkemmin. Sitä vastoin työryhmän ”tehtävän siirtoa uusille toimijoille valmisteltiin liittokokouksen jälkeen”.
Pidän työryhmää tärkeänä. Liiton sijoitusasunnot (10) ovat vanhoja. Arviolta kuutta asuntoa on remontoitu vuosina 2018–2023. Mielestäni myös vuokralaisten hankinta ja vuokraustoiminta kuuluisi luontevasti tälle työryhmälle.
Koulujen materiaali- ja vierailutoiminnan työryhmä. Kouluvierailupalveluja jatkettiin, mutta muuta ei kerrota.
Liitto laati uuden 12-sivuisen opintomateriaalin Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa vuoden lopussa. Jakelu jäi vuodelle 2024.
Kannanottotyöryhmään kuuluivat Lovén, Karjalainen, Ylikoski sekä Mäntysalo ja LK:n jälkeen Lovénin tilalla Tanja Laine. Se laati muutamia kannanottoja ja lausuntoja. Tarkemmin asiasta ei kerrota.
Jäsenistö
Jäsenyhdistysten määrä oli 20 (1.1.2000: 39) (ks. tarkemmin Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykset 1.1.2024 (3.1.2024)). Yhdistysten henkilöjäsenmäärässä tapahtui käänne. Vuodesta 2013 jatkunut yhtämittainen jäsenmäärän lasku katkesi. Maksavien jäsenten määrä kasvoi 44 jäsenellä (3,5 %) 1 301 jäseneen. Tämä on hienoa kymmenen vuoden luisun jälkeen!
En muuta arviotani jäsenyhdistysten määrän laskevasta kehityssuunnasta. Muutama jäsenyhdistys on edelleen huonossa hapessa. Näiden jäsenmäärä on pieni. Yhdistysten poistuminen jäsenistöstä ei alentaisi merkittävästi henkilöjäsenten kokonaismäärää.
Liiton tuorein jäsenyhdistys on Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry, joka hyväksyttiin liiton jäseneksi 4.4.2009 rekisteröimättömänä, liiton sääntöjen vastaisesti. Maallistuminen etenee. Miksi liitto ei ole onnistunut saamaan yhtäkään uutta jäsenyhdistystä 15 vuoteen?
Liiton johto piti yhteyttä jäsenyhdistyksiin etupäässä sähköpostitse. Päätoimittaja Ylikoski vieraili Nokian, Satakunnan ja Keski-Uudenmaan yhdistysten yleisötilaisuuksissa ja Kuopiossakin. Mäntysalo vieraili Keski-Suomen ja Helsingin seudun yhdistysten yleisötilaisuuksissa.
Jäsenyhdistysten paikallistoimintaa tuettiin rahallisesti.
Toimisto
Liiton toimisto ja kokoustila on osoitteessa Neljäs linja 1 (Helsinki). Siellä on pieni lainakirjasto. Sen lainaustoiminnasta Poko ei ole koskaan kertonut mitään. Toimitilassa tehtiin vesivahinkokorjauksia vuoden 2022 lopulta lokakuuhun 2023 asti. Sen ajan toimisto oli väistötiloissa. Poko ei kerro, missä tämä tila oli.
Kellarivarasto on vuokrattu taloyhtiö Asunto-osakeyhtiö Hämeentie 16:lta. Siellä säilytetään liiton irtaimistoa.
Talous
Toimintakertomuksen mukaan vuoden 2023 kulut ”pysyivät talousarvion mukaisina”.
Talousarvio oli –6.700 euroa alijäämäinen. Esimerkiksi sijoitusasuntojen kunnossapitoon oli varattu talousarviossa 5.000 euroa. Kuitenkin näitä kuluja kertyi 36.552,35 euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostui –13.269,55 euroa.
Liiton suurimmat tulolähteet olivat: (1) valtion yleisavustus 50.000 euroa, (2) liittomaksut 15.834,00 euroa ja (3) vuokratulot sijoitusasunnoista 7.029,42 (netto).
Kun vuonna 2021 sijoitusasunnot Rasinrinne 7 A 15 ja Rasinrinne 3–5 D 65 remontoitiin, kulusta 7.804,73 euroa aktivoitiin taseeseen. Kulu ei vaikuttanut tulokseen. Nyt meneteltiin toisin. Aktivointia ei tehty, kulu vaikutti täysimääräisesti tulokseen. Tämän takia nettotuotto jäi pieneksi. Jos remonttikulu olisi aktivoitu taseeseen, tilinpäätöksen ylijäämäksi olisi tullut 23.282,80 euroa. Syytä kirjanpitovalinnan vaihtamiselle ei kerrota. Remontti on kuitenkin pitkäaikainen investointi, josta voi olla hyötyä jopa vuosikymmeniä.
Valtionapukelpoiset kulut olivat 99.115,55 euroa. Valtionavustus oli siis kuluista 50,4 prosenttia. Maksavaa jäsentä kohti (31.12.2022: 1 257) avustus oli 39,78 euroa. Mielestäni korkea.
Jäsenyhdistykset saivat liitolta rahallista tukea hautausmaidensa ylläpitoon ja muuhunkin toimintaansa. Tukea myönnettiin yhteensä 12.946,64 euroa, paljon enemmän kuin vuonna 2022 (2.986,73 euroa). Avustukset jakaantuivat näin: paikallistoiminta 5.476,98 euroa, paikallistoiminnan matkat 1.191,33 euroa, puhujatoiminta 0,00 euroa ja hautausmaa-avustukset 6.278,33 euroa.
Tilintarkastajana jatkoi HT Timo Vilén ja varatilintarkastajana HT Simo Dückstein. Heidät myös valittiin LK:ssa jatkamaan tilintarkastajina.
Tiedotustoiminta ja yhteiskuntavaikuttaminen
Lainsäätäjille tehtiin viisi lausuntoa tai kannanottoa. Hyvinvointialueille tulisi perustaa tunnustuksettomia hautajaistiloja. Uskonnollisilta yhdyskunniltakin tulisi periä kiinteistökaupoista varainsiirtoveroa ja luostareilta kiinteistöveroa. Hartausohjelmat tulisi poistaa Yleisradion lakisääteisistä tehtävistä. ET:n opiskelu tulisi sallia myös valtiokirkkoihin kuuluville oppilaille.
Vapaa Ajattelija -lehteä ilmestyi neljä numeroa. Numero 3/2023 oli Uskomaton-Vapaa Ajattelija. Se julkaistiin yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n kanssa ja ilmestyi Voima-lehden (Voima 6/2023) liitteenä. Liiton nettisivulla lehti julkaistiin myös näköislehtenä.
Liitto ylläpitää uskonnonvapaus.fi-sivustoa. Eroakirkosta.fi-palvelua ajettiin alas, ja eroajat ohjattiin suurimmalta osin DVV:n eropalveluun.
Eduskunnan valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestettiin huhtikuussa 2023, vaihtoehtona jumalanpalvelukselle, tunnustukseton sivistyksen ja demokratian juhla. Siihen osallistui noin 40 kansanedustajaa.
Liitto jakoi viisi stipendiä erinomaisesti ET:n ylioppilaskokeen kirjoittaneille ylioppilaille. Myös jäsenyhdistykset jakoivat ET-stipendejä.
Kansainvälinen toiminta
Kansainvälisen humanistiliiton (Humanists International, HI) Euroopan yhteistyöelin European Policy Forum aloitti toimintansa 2023. Liitto osallistuu sen toimintaan. Neljästä etäkokouksesta kolmessa liittoa edusti Värri, yhdessä Ylikoski.
Pohjoismaiset humanistiyhdistykset ja liitto järjestivät yhteistyössä kansainvälisen humanistikongressin Kööpenhaminassa 4.–6.8.2023. Värri ja Ylikoski edustivat liittoa.
Pitkästä aikaa Suomessa kävi kansainvälisiä vieraita. HI:n European Capacity Building -projektin vetäjä, tanskalainen Lone Ree Milkær, ja belgialainen kansainvälisiä suhteita hoitava Yvan Dheur tutustuivat liiton toimintaan 27.–29.1.2023.
Yhteisessä kannanotossa Tanskan toivottiin kumoavan maan jumalanpilkkalain.
Vastoin aiempaa liitto päätti liittyä European Capacity Building -projektin toimintaan. Projektin kokouksiin osallistui Ylikoski. Projekti päättyi vuoden lopussa.
YK:n ihmisoikeusneuvostoon liitto lähetti kriittisiä kommentteja, jotka koskivat jumalanpilkkalakia, valtiokirkkojen erityisasemaa ja epäreiluja etuoikeuksia.
Tuloslaskelma 1.1.2023–31.12.2023
Tilikauden alijäämä oli 13.269,55 euroa (2022: +15.878,78 euroa). Kuuden peräkkäisen ylijäämävuoden jälkeen tuli alijäämävuosi. Katsotaan lukuja toiminnanaloittain.
Paikallistoiminta ja avustukset -toiminnanalan kulut kasvoivat vahvasti –12.946,64 euroon (2022: –2.986,73 euroa) ylittäen reilusti budjetin (–7.500 euroa). Vain pieni osa jäsenyhdistyksistä saa liiton tukea, koska paikallistoiminta on vaisua; ei ole tuettavaa.
Avustusten jakautumisesta kerrottiin jo edellä. Voidaan vielä mainita, että matkoihin oli budjetoitu 500 euroa, mutta kuluja kertyi –1.191,33 euroa. Puhujatoimintaan oli varattu samoin 500 euroa, mutta avustuksia ei jaettu lainkaan. Hautausmaa-avustuksiin oli budjetoitu vain 2.000 euroa, kun kulut olivat –6.278,33 euroa. Budjetissa ei pysytty.
Tiedotus, opinto- ja julkaisutoimintaan oli budjetoitu 5.800 euroa. Taaskaan budjetissa ei pysytty, kuluja kertyi
–11.672,77 euroa. Vuonna 2022 koulutustuottoja saatiin 1.656 euroa, nyt ei mitään. Tiedotuksen kuluihin oli budjetoitu 800 euroa. Jo 2022 kulut olivat yli kymmenkertaiset (–8.176,37 euroa). Tästä ei opittu, nyt kuluja kertyi –7.046,13 euroa. Kuinka näin suuret erot ovat mahdollisia? Toisaalta opintotoiminnan vuokriin ja järjestelykuluihin meni 2022 –9.860,56 euroa, muttei mitään vuonna 2023.
”Vapaa-ajattelijat lehti” -toiminnanala ylitti budjetin vain 24,5 prosentilla. Lehden tilausmaksut laskivat 36 prosenttia ja olivat 1.131,80 euroa. Kulttuurilehtituki pysyi nollassa, ja ilmoitusmyynti romahti nollaan. Suurin kuluerä oli lehden painatus, –15.906,30 euroa. Tämä osattiin budjetoida (–16.100 euroa) hyvin.
KV-toiminnan kulut (–5.306,98 euroa) jopa alittivat budjetin (–7.100 euroa).
Toimintakulutkin (–18.424,85 euroa) ylittivät budjetin
(–10.100 euroa) reilusti. Vuokratuotot (2.004 euroa) eivät kasvaneet, mutta vastikkeet (–5.616,70 euroa) kasvoivat edellisvuodesta 39,3 prosenttia ja varastovuokrat
(–4.344,20 euroa) 220 prosenttia! Toimiston muihin huoneistokuluihin oli budjetoitu –1.000 euroa. Kulut olivat –7.754,94 euroa. Näin suuret euromääräiset ylitykset kaipaavat selitystä, mutta sitä ei saatu.
Hallintokuluissa huomion saa se, että budjetoitu kulu oli
–40.600 euroa, mutta toteuma vain –8.458,55 euroa. Eron selittää se, että aiottiin tehdä jokin suuri liike. Taloudenhoitaja-järjestösihteerin kuluihin budjetoitiin 35.000 euroa, mutta kuluja kertyikin vain –1.539,50 euroa. Tämäkin vaatisi selityksen.
Liittokokous budjetoitiin (–12.000 euroa) hyvin, toteuma oli –11.202,61 euroa. Suurin kuluerä oli matkakulut,
–4.186,30 euroa.
Henkilöstökuluihin budjetoitiin 14.000 euroa, mutta tulos oli +2.415,59 euroa. Se johtui siitä, ettei rykrytointeja tehty, ja työnantajamaksujen palautuksesta.
Varainhankinnan tuloissa ei ollut suurta muutosta, budjetissa pysyttiin hyvin. Myyntituotot adresseista, kirjoista yms. ovat lakanneet (0 euroa). Jäsenmaksut eli liittomaksut tuottivat 15.834,00 euroa (15.084 euroa). Jäsenyhdistykset ovat laistaneet liiton rahoittamisen. Liittomaksutuotto liitolle oli jo vuonna 1996 22.051,62 euroa.
Liittomaksun määrä on jäänyt radikaalisti liian pieneksi. Siihen on vaikuttanut valtion avokätinen toveriraha (2023: 39,78 euroa/maksava jäsen). LH teki virheen esittäessään, että liittomaksu säilytetään 12 eurona vuonna 2024. LK hyväksyi virheen. Liittomaksun määrä jäsenlehden saavilta ns. A-jäseniltä oli 16 euroa jo vuonna 2002.
Kun liittovaltuusto (LV) on tänä vuonna esittänyt LH:lle, että vuoden 2025 budjetti valmisteltaisiin lähtökohtana 13 euron liittomaksu, sekin on ajamassa liittoa talousvaikeuksiin. Maksu pitäisi korottaa 20 euroon vuonna 2025. En oleta, että toveriraha palaisi. 50.000 euron valtionavustuksen poistuminen tarkoittaisi (jäsenmäärä 1 301), että omavastuisesti toimien liittomaksu olisi korotettava 12+50.000:1 301=50,43 euroon, pyöristäen 50 euroon.
Lahjoitukset kasvoivat vaihteeksi. Vuonna 2022 niitä saatiin 0,00 euroa, 2023 9,00 euroa. Lahjoitukset ovat vaatimattomia, eikä Poko olekaan pitänyt niitä esillä.
Varainhankinnan menoissa mainitaan ”Liiketoiminnan kulut”, 620,85 euroa. Tällainen on aivan uutta. Poko ei ole kertonut, millaista kuluja aiheuttavaa liiketoimintaa se harjoittaa.
Sijoitus- ja rahoitustuloissa sijoitusasuntojen bruttovuokratuotto parani 8,9 prosenttia ja oli 81.642,79 euroa.
Sijoitus- ja rahoitusmenoihin kuluksi kirjattu remonttikulu (–36.552,35 euroa) kuitenkin johti siihen, että koko sijoitus- ja rahoitustoiminnan, jossa oli vähän muitakin kuin vuokrista johtuvia tuottoja ja kuluja, nettotulos oli vain 7.521,66 euroa.
Yleisavustuksia oli toverihengessä budjetoitu 50.000 euroa. Sen suuruinen tuki myös saatiin. Budjetoitu alijäämä oli –6.700,00 euroa, toteuma –13.269,55 euroa.
Tase 31.12.2023
Pysyvät vastaavat olivat 647.062,82 euroa. Ne pienenivät hieman aineellisten hyödykkeiden arvon alentumisen johdosta.
Sijoitusten määrä oli 646.583,53 euroa. Ne jakaantuivat näin: sijoituskiinteistöt 581.356,02 euroa, muut saamiset 60.000 euroa ja muut osakkeet ja osuudet 5.227,51 euroa.
Lyhytaikaisia saamisia on vain 1.217,07 euroa.
Rahoitusasema säilyi vahvana. Rahaa ja pankkisaamisia oli 76.091,63 euroa (75.975,72 euroa).
Edellisten tilikausien tappio oli supistunut –36.218,69 euroon. Vuonna 2024 se tulee siis olemaan –49.488,24 euroa.
Oma pääoma oli 696.355,60 euroa.
Lyhytaikaista velkaa oli jokseenkin sama määrä (28.015,92 euroa) kuin vuosi sitten (27.036,56 euroa).
Taseen loppusumma oli 724.371,52 euroa ja se pieneni edellisvuodesta 12.290,19 euroa. Tase sisältää paljon omaisuuseriä, jotka on kirjattu sinne kauan sitten silloiseen hankintahintaan. Näin liitto on paljon varakkaampi kuin tase kertoo.
Taseen liitetiedot
Sijoitusasuntojen vuokralaisilta on saatu tavanomaisia (555–1.700 euroa) vuokravakuuksia, vaikka asuntojen Rasinrinne 7 A 15 ja Karjopolku 9 A 29 osalta tieto puuttuu.
Muiden sijoitusten määrät pysyivät samoina kuin vuosina 2021–2022:
OP-Korkosalkku A (korkosijoituksia) 10.000 euroa
OP-Maltillinen A (yhdistelmärahasto) 30.000 euroa
OP-Palvelukiinteistöt B (erikoissijoitusrahasto) 10.000 euroa ja
OP-Vuokratuotto B (erikoissijoitusrahasto) 10.000 euroa.
Yhteisarvoksi 31.12.2023 kerrotaan 64.894,32 euroa. Vain OP-Vuokratuotto B oli vähän miinuksella (9.440,06 euroa).
Vertailu vuoteen 2002
Vanhaan tapaan vertaillaan vielä vuosien 2002 ja 2023 tilinpäätöksiä muutaman tilinpäätösluvun osalta. Kirjoittajan tekemä viimeisin liiton tilinpäätös on vuodelta 2002.
1. Liiton kaikki tuotot: 90.571,97 (2002) / 167.316,99 (2023);
2. Liiton kaikki kulut: –100.217,79 / –180.586,54;
3. Liiton toimiston välittömät palkkakulut: –25.667,63 (25,6 prosenttia kaikista kuluista) / –0,00 (0,0 prosenttia kaikista kuluista; työntekijät irtisanottu);
4. Vapaa Ajattelija -lehden tappio: –20.067,10 /
–20.416,55;
5. Oma pääoma: 498.896,94 / 696.355,60.
Vertailun avulla lukija voi arvioida Pokon taloudellista etenemistä 21 vuoden aikana.
Kimmo Sundström