Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2022 (23.8.2023)
Yleensä Vapaa-ajattelijain liiton (Poko; pohjoiskoreamaisuudesta) valtionapuselvitykset ovat kuukausikaupalla myöhässä siitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama määräaika vaatii. Tänä vuonna selvitys vuodelta 2022 myöhästyi vain runsaan kuukauden. Vaikka yleinen valtionavustus nousi 30.000 eurosta (2021) 50.000 euroon, se ei motivoinut Pokoa jättämään selvitystä ajallaan.
Toiminta jatkui vanhaan malliin. Taloudessa meni entistä paremmin, ja tilinpäätös on ylijäämäinen 15.878,78 euroa (2021: 3.384,08 euroa). Vuosi sitten kirjoitin, että mahdollisuus vahvasti ylijäämäiseen tilinpäätökseen on olemassa. Tämä tapahtui 2/3:lla korotetun toverirahan ansiosta. Kulttuurilehtitukea ei saatu Vapaa Ajattelijalle (2021: 5.000 euroa), koska sitä ei edes haettu. Ei kerrota, miksi lehtitukihakemusta ei jätetty. Budjetoitu lehtituki oli 7.000 euroa eli tukea oli tarkoitus hakea.
Tilinpäätös on ylijäämäinen kuudetta vuotta peräkkäin. Vuosien 2013–2016 kumulatiivinen tappio oli –79.838,44 euroa ja vuosien 2017–2022 kumulatiivinen ylijäämä on nyt 45.180,28 euroa. Kun maan hallitus vaihtui oikeistososialistiseksi 20.6.2023, ei vielä tiedetä, mitä tapahtuu toverirahan määrälle. Maan hallitus on vakuutellut, että leikkauksia tulee, mutta luottamus poliitikkoihin on vähäistä. Vuoden 2022 vauhdilla omaisuuden hävitysvuosien tappiot olisi katettu jo vuonna 2025.
Toisaalta ylijäämät kertovat, ettei järkevää toimintaa ole kyetty synnyttämään niin, että siihen olisi ollut syytä kuluttaa enemmän varoja. Vielä vuonna 2020 silloinen puheenjohtaja Kaj Torkulla sanoi, ettei riittävää maksukykyä työntekijän palkkaamiseen ole. Tilanne kuitenkin paranee. Toisaalta liitolla ei ole ollut kykyä tehdä taitavia rekrytointipäätöksiä, vaan irtisanomiset, työsuhdeoikeudenkäynnit ja työntekijäin pitkät sairauslomat ovat seuranneet toisiaan. Rykrytoinnin pysähtyminen voi olla hyväkin asia mahdollisten työntekijäin kannalta, sillä toimintaympäristö on ollut heille pitkään ankea ja vaikea.
En havaitse muita investointeja kuin Angervotien asunnon remontoinnin. Tämän kaksion (Angervotie 4 F 59, pinta-ala 39,5 m2) Helsingin Etelä-Haagassa liitto peri Väinö Koivulalta vuonna 1993. Talo on valmistunut 1961.
Varallisuutta on säästetty pankkiin ja erilaisiin rahastosijoituksiin. Sekin on parempaa kuin varojen tuhlaus.
Toimintakertomus vuodelta 2022
Liitto ajaa elämänkatsomustiedon (ET) avaamista evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille kutsuen sitä oppiaineen ”vahvistamiseksi”. Ajaminen alkoi syyskuussa 2010 liittohallituksen toimesta, aluksi vastoin vuoden 2008 liittokokouspäätöstä. Nyt sitä on jatkunut 13 vuotta. Ei ole näköpiirissä, että asia toteutuisi ainakaan lähitulevaisuudessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite numero 8860 sai 20.2.2022 mennessä 30 023 allekirjoitusta, kun niitä olisi vaadittu 50.000. Työ kansalaisaloitteen puolesta valui suurelta osin hukkaan, samoin siihen kulutetut monet tuhannet eurot. Näistä pääosa kului jo vuonna 2021.
Ateistijärjestöt eivät kannata tätä hanketta. Näiden tavoite oli alunperin pitää evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet ET:n ulkopuolella kymmenen vuotta. Tavoite ylitettiin kirkkaasti. Jokainen päivä on ilon päivä ET:lle ilman kirkon jäseniä ja kirkon painostusta oppiainetta, opettajia, oppilaita ja muita kohtaan. Virallisten tilastojen mukaankin ET:n suosio nousee vahvasti muutenkin, ilman kirkon jäseniä. Myös vapaa-ajattelijat tunnustavat tämän.
Muutoin vapaa-ajattelijain vaatimukset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. On vain noudatettava lakeja, asetuksia ja viranomaisten ohjeita sekä hylättävä kristillinen syrjintä ja sitouttaminen. Päiväkodit ja koulut eivät ole lähetyskenttiä.
Maallistuminen ja kirkostaeroliike jatkuivat, mutta eromäärä laski noin 16 prosenttia (ks. Kirkosta eroaminen laski selvästi vuonna 2022 (29.3.2023)). Pokon toimintakertomus antaa hieman eri lukuja kuin mitä itse laskin palvelun sivulta. Palvelu jatkoi kuitenkin eroliikkeen selvänä markkinajohtajana. Reilusti yli 50 prosenttia eroista tehtiin palvelun kautta. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) osuus erovirrasta oli selvästi alle 50 prosenttia.
Väinö Voipio -palkinnon sai Uskontojen uhrien tuki UUT ry (ks. Vapaa Ajattelijan joulunumero 4/2022 ilmestyi (8.1.2023)). UUT auttaa myös vajaa-ajattelun uhreja. Tunnen useampia sellaisia.
Pokon toiminnan johto toimi pääosin Jyväskylän liittokokouksessa 26.–27.9.2020 valitussa kokoonpanossa. Liittovaltuuston jäsenyydestä erosi kuitenkin Soile Itäluoma (Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry) ja liittohallituksen varajäsenen tehtävästä erosi Harry Anttila. Tällaiset erot ovat harvinaisia. Niiden syitä ei kerrota. Yleisimmin henkilön toimeliaisuus, jos sitä on ollut, vain hiipuu ja hänestä tulee samanlainen paikanlämmittäjä kuin valtaosa toimielinten jäsenistä on. Jos asia on näin, on parempi erota itse.
Luottamushenkilöt toimivat palkatta. Liiton taloudenhoito ja kirjanpito sekä Vapaa Ajattelijan taitto hoituivat ostopalveluina. Lehden toimitussihteeri Risto K. Järviselle maksettiin numerokohtainen palkkio. Sen määrää ei kerrota.
Liiton työryhmät
Taloustyöryhmään kuuluivat Jape Lovén, Timo Karjalainen ja Antti Värri. Ei kerrota, mitä työryhmä teki.
Vapaa Ajatteilja -lehden toimituskunnan (toimitusneuvosto) koko kasvoi kuudesta kahdeksaan henkilöön. Päätoimittajana jatkoi Esa Ylikoski. Toimitussihteeri oli Risto K. Järvinen, taittopalvelut tarjosi Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry.
Lehti ilmestyi neljänä numerona, painos oli 2 300 kappaletta, levikkiä ei mainita. Numero 2/2022 oli yhteisnumero Uskomaton-Vapaa Ajattelija. Numero toteutettiin yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n (HSVA) kanssa. Numero oli Voima-lehden liitteenä (Voima 5–6/2022).
Nettityöryhmään kuuluivat Marko Koivuniemi, Jori Mäntysalo, Riku Salminen ja Esa Ylikoski. Ryhmä hoiti liiton sähköpostiryhmiä, nettisivuja ja Facebook-sivuja.
Hautausmaatyöryhmän jäseniä olivat Pertti Periniva (puheenjohtaja), Jukka Kim, Risto Puumalainen ja Aki Räisänen. Ryhmällä oli kokous 6.11.2022 Hämeenlinnan toimintaseminaarin yhteydessä. Kokouksen tai ryhmän toiminnan tuloksista ei kerrota.
Asuntotyöryhmän puheenjohtaja oli Antti Värri ja jäsen Ritva Ahonen. Ryhmä seuraa sijoitusasuntojen korjaustarvetta.
Koulujen materiaali- ja vierailutoiminnan ryhmän puheenjohtajana oli Olli Palokangas ja jäseninä Tapio Pilli, Riku Salminen ja Esa Ylikoski.
Liiton yleisesite on oppilaitoksille materiaaleja välittävän SubjectAidin luettelossa. SubjectAidin kautta oppilaitoksiin tilattiin 3 000 esitettä.
Kouluvierailujen sanotaan käynnistyneen, mutta tarkempia tietoja ei kerrota.
Kannanottotyöryhmässä olivat Jape Lovén, Timo Karjalainen, Esa Ylikoski ja Jori Mäntysalo. Ryhmä työsti useita kannanottoja ja lausuntoja julkiselle vallalle ja mediaan.
Jäsenyhdistykset
Jäsenyhdistysten lukumäärä oli edelleen 20. Liittohallitus ei noudattanut yhdenvertaista jäsenten kohtelua ja järjestökäytäntöä eikä katsonut eronneiksi yhdistyksiä, jotka olivat laiminlyöneet liittomaksunsa kahdelta vuodelta. Tällaisia yhdistyksiä olivat Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry ja Seinäjoen Vapaa-ajattelijat r.y. Kummankaan liittomaksuja ei tilitetty lainkaan vuosina 2020 ja 2021. Yhdistykset olisi tullut katsoa eronneiksi heti 1.2.2022 jälkeen. Näin liittohallitus toimii vastoin yhdistyslakia ja järjestökäytäntöä kohdellessaan jäsenyhdistyksiä epäyhdenvertaisesti (ks. Vapaa-ajattelijain liiton jäsentilasto vuodelta 2022 (1.7.2023)). Vajaa-ajattelijat puhuvat erittäin paljon yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta kaikissa asioissa ja hulmuttelevat yhdenvertaisuusbanderollia, mutta omassa pesässä yhdenvertaisuutta ei noudateta.
Toimintaseminaari liiton ja jäsenyhdistysten aktiiveille järjestettiin Hämeenlinnassa 5.–6.11.2022. Siihen osallistui 35 henkilöä.
Liiton puheenjohtaja Jape Lovén vieraili Kemin yhdistyksessä.
Rahallista tukea Poko antoi jäsenyhdistystensä hautausmaiden ylläpitoon. Tukea saivat Kotkan ja Kouvolan yhdistykset. Tukisummat salataan, mutta tällä kertaa tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan, että hautausmaa–avustukset olivat yhteensä 1.260,60 euroa.
Myös muuta paikallistoimintaa liitto tuki, samoin juhlapuhujatoimintaa. Tuen saajat ja tukisummat salataan. Nyt liitetiedoista kuitenkin käy ilmi, että tuki paikallistoimintaan oli yhteensä 1.335,41 euroa (3.317,63 euroa) ja tuki puhujatoimintaan 0,00 euroa (77,44 euroa).
Tampereen ja Helsingin yhdistykset järjestivät avoimia keskustelutilaisuuksia.
Toimitila
Liiton toimitila on ollut vuosia hyvin vähällä käytöllä. Siellä on säilytetty liiton irtaimistoa ja pidetty joitakin kokouksia. Kerrostalossa (Hämeentie 16, Neljäs linja 1) tapahtui vesivahinko, joka osui liiton toimitilaan. Lattialaatan alta löytyi kosteutta. Tilan käyttö piti lopettaa vuoden lopulla toistaiseksi.
Olen ohikulkiessani seurannut remonttia. Se on iso. Koko toimitila piti tyhjentää. Keväällä toimitilan lattia oli revitty auki ja tilaa kuivatettiin pitkän aikaa. Kesällä rakennettiin uutta lattiaa. Remontti on yhä kesken. Vahingon syy ei ollut liitossa, eikä liitto joudu maksamaan remonttia. Koska konkreettisempi toiminta on vuosia sitten hiipunut, asialla ei ole liitolle suurta merkitystä. Lisäkuluja ja vaivaa tietysti tulee.
Samassa talossa liitolla on kellarivarasto, jota siivottiin. Ritva Ahonen, Liisa Taskinen ja Eero Suorsa luetteloivat liiton kirjoja. Työ on kesken.
Liiton pieni lainakirjasto on ollut toimitilassa. Kirjaston mahdollisesta toiminnasta ei ole tietoa. Sen käyttö on ollut hyvin vähäistä. En ole kuullut keneltäkään siitä mitään.
Toimiston irtaimisto on siirretty remontin ajaksi kellarivarastoon. Kun kävin PAT:n varastolla, havaitsin, että liiton varaston ovessa olevalla riippulukolla ei ollut suljettu varaston ovea. Kuka hyvänsä saattoi mennä varastoon ja ottaa, mitä halusi tai panna vaikka kaiken palamaan. Merkillistä. Kellaritiloissa on aiemmin käynyt murtovarkaita. Nyt varkaiden työtä on helpotettu, ei tarvitse edes murtautua. Näin hallitus hoitaa liiton asioita.
Talous
Liitto saa tulonsa valtion yleisavustuksena, omistamiensa asunto-osakkeiden vuokrina ja liittomaksuina. Muitakin pienempiä tulonlähteitä on. Asunto-osakkeiden kunnossapitoa sanotaan jatketun. Ylijäämää syntyi, koska palkkakustannukset ovat vähäiset, samoin matkakulut. Suurin taloudellinen panostus kohdistuu Vapaa Ajattelijan julkaisemiseen.
Liittomaksun suuruutta ei mainita. Liittomaksutuotto oli 15.084,00 euroa. Vuonna 2021 se oli toimintakertomuksen mukaan 15.144,00 euroa, mutta tuloslaskelman mukaan 14.952,00 euroa. Tuotto ei juuri muuttunut, koska jäsenmääräkin laski vain vähän.
Valtionapukelpoisiksi kuluiksi mainitaan 87.180,24 euroa, eli yleisavustus kattoi näistä kuluista 57,4 prosenttia. Se on aika korkea osuus eikä kannusta omavastuisuuteen.
Poko on Prometheus–seremoniat Oy:n osakas ja kertoo, että yhtiö ”selvisi yli koronarajoitusten ja kehittyi vuonna 2022”. Tämä on epäinformatiivista, koska kehityksen suunnasta ei kerrota mitään. Pääkaupunkiseudun ateistit ry ei ole vielä julkaissut tilinpäätösarviota yhtiön toiminnasta vuodelta 2022. Vuonna 2021 yhtiön liikevaihto supistui 16,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli matalampi kuin koskaan vuoden 2009 jälkeen. Myös liikevoitto romahti vahvasti tappiolle.
Liiton tilintarkastajina jatkoivat HT Timo Vilén ja HTM Simo Drückstein.
Valtionavustuksensa liitto halusi OKM:n budjettiesitykseen ja kirjelmöi asiassa tiede– ja kulttuuriministereille Antti Kurvinen ja Petri Honkonen. Hanke ei toteutunut. Mutta joulukuussa eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi liitolle 50.000 euron avustuksen vuodelle 2023.
Katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämistyöryhmän jäseneksi Opetushallitus nimitti Esa Ylikosken. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2024 lopussa.
Konkreettinen hanke oli ET–stipendien myöntäminen aineen parhaille kirjoittajille ylioppilaskirjoituksissa. Stipendien suuruus on 80 euroa. Syksyllä 2022 stipendeistä kaksi meni Jyväskylän Lyseon lukioon ja yksi Otaniemen lukioon Espoossa.
Vapaa Ajattelija on jäsenlehti, mutta sillä on myös vähän tilaajia, sekä yksityishenkilöitä että kirjastoja. Mitään lukuja näiden määristä ei esitetä. Aikaisemmin lehdellä on ollut pieniä pyrkimyksiä kasvattaa tilaajakuntaansa. Tilaajahankintaa voi haitata se, että lehti on luettavissa maksutta netissä näköislehtenä.
Liitetietojen mukaan tilausmaksuja saatiin 1.768,50 euroa (960,00 euroa). Ne kohenivat paljon. Luku antaa osviittaa maksullisesta levikistä. Lehden tilaushinta on 30 euroa vuodessa. Voidaan arvioida, että noin 60 vuosikertaa myytiin.
Koronarajoitusten takia tunnustuksetonta tilaisuutta valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 2022 ei järjestetty.
Kansainvälinen toiminta
Poko on Humanists Internationalin (HI) ja oli European Humanist Federationin (EHF) jäsen sen lopettamiseen 18.12.2022 saakka. Pohjoismaiset HI:n liitot valmistelivat 3.–6.8.2023 Kööpenhaminassa järjestettävää humanistikongressia. Valmistelevassa työryhmässä liittoa edusti liiton varapuheenjohtaja Antti Värri. Hän osallistui kokouksiin Glasgow´ssa ja Amsterdamissa.
Tuloslaskelma 1.1.2022–31.12.2022
Tilikauden ylijäämä oli 15.878,78 euroa (2021: 3.384,08 euroa). Vuosi oli jo kuudes peräkkäinen ylijäämävuosi. Kuten aina, tuloslaskelma on heikosti eritelty. Tietoja tarjotaan vähän, mutta tällä kertaa liitetiedot tarjoavat tarkempaa tietoa. Tutkitaan lukuja toiminnanaloittain.
Paikallistoiminnan tukeminen ja avustukset -toiminnanalan kulut lähes puolittuivat –2.986,73 euroon (–5.807,29 euroa). Paikallistoiminta on vaisua suurimmassa osassa yhdistyksiä, ei ole tuettavaa. Tässä ei tapahtunut muutosta.
Hautausmaa-avustuksia annettiin 1.260,60 euroa (2.412,22 euroa). Toimintakertomus mainitsee juhlapuhujien tukemisen, tuloslaskelmaerittely kertoo tuen määräksi 0,00 euroa (77,44 euroa). Puhujatukea oli budjetoitu 500 euroa, ero toteutumaan on suuri.
Opinto- ja koulutustoiminta oli nolla vuonna 2021, mutta 2022 siihen kului 13.044,92 euroa. Tulojakin saatiin 1.656,00 euroa. Huomattavat kulut aiheutti Hämeenlinnan toimintaseminaari. Kulut olivat vuokria sekä järjestely- ja matkakuluja.
Erot budjetoitujen varojen ja toteuman välillä ovat paikoin suuria. Tiedotukseen kului yli kymmenen kertaa enemmän (8.176,37 euroa) kuin siihen oli budjetoitu (800,00 euroa). Tapahtumiin ja kampanjoihin oli budjetoitu yhteensä 15.000 euroa, mutta toteuma oli 83,00 euroa.
Toiminnanala Toimisto kertoo tuottojen pysyneen eurolleen entisellään, 2.004,00 eurossa. Kyse on Helsingin seudun vapaa-ajattelijain (HSVA) liitolle maksamasta alihintaisesta vuokrasta, jonka määrää ei ole nostettu vuosiin. Näin liitto suosii yhtä, varakasta, jäsenyhdistystään. Toiminta on yhdistyslain vastaista.
Kulut kasvoivat voimakkaasti, 43,7 prosenttia. 11.823,29 euron kulut ovat suuret verrattuna toimitilan vähäiseen käyttöön. Suurimmat kuluerät olivat vastikkeet (–4.320,70 euroa) ja muut huoneistokulut (–3.539,30 euroa).
Toimiston palkkoihin oli budjetoitu peräti 35.000 euroa, työnantajamaksuihin 10.500 euroa ja työterveyshuoltoon 3.500 euroa, yhteensä 49.000 euroa. Oli tarkoitus tehdä suuri liike. Toteuma oli 0,00 euroa. Tällainen vaatisi selityksen.
Tiedotus- ja julkaisutoiminnan kulut
(–9.146,51 euroa) laskivat nyt jyrkästi lähelle samaa vuoden 2020 tasoa (–8.064,68 euroa), josta ne kimposivat vuonna 2021 –30.313,06 euroon. Syynä oli kansalaisaloitteen propagoimisen loppuminen.
Vapaa Ajattelija -lehden tulot kasvoivat 12.948,95 euroon (5.960,00 euroa), vaikka kulttuurilehtitukea ei saatu. Kasvun syytä ei kerrota, mutta liitetiedot antavat lisävaloa asiaan. Liiton vähät henkilöstökulut (4.049,50 euroa) syntyvät lähes kaikki (4.000,00 euroa) tällä toiminnanalalla. Ne pysyivät käytännössä ennallaan. Näyttää siltä, että toimitussihteerin palkkio olisi 1.000 euroa/numero. Suurimmat kuluerät olivat painatus
(–17.964,33 euroa) ja postitus (–8.464,44 euroa). Merkillistä on, että painatukseen oli budjetoitu vain 6.600 euroa. Miksi näin vähän?
Toiminnanalan tulos parantui paljon ja oli –20.067,10 euroa (–28.631,05 euroa).
Suuri yllätys oli ilmoitusmyyntitulot, 11.180,45 euroa (0,00 euroa). Vaikka näitä tuloja on kauan toivottu, niiden määrä on tavallisesti ollut nolla euroa.
Kansainvälisen toiminnan kulut olivat –11.787,20 euroa
(–1.900,16 euroa). Matkustelu maksaa. Kuluista ulkomaille menneitä jäsenmaksuja oli –2.757,97 euroa, kun näitä kuluja oli budjetoitu vain 1.300,00 euroa.
Hallinnon kulut kasvoivat 53,7 prosenttia, mutta ne olivatkin olleet vuonna 2021 merkillisen pieniä (–3.498,00 euroa). Kulujen määrän poukkoilua ei selitetä.
Liitetietojen mukaan vuonna 2021 TE-palveluilta saatiin henkilöstökuluihin palkkatukea 3.494,50 euroa. Vuonna 2022 sitä ei enää saatu.
Suurimmat kuluerät muissa hallinnon kuluissa olivat kirjanpito ja tilintarkastus (–2.228,65 euroa) sekä kilometrikorvaukset (–1.199,21 euroa).
Poistojen (–213,02 euroa) jälkeen kulujäämä tuloslaskelman tässä vaiheessa on –70.784,31 euroa
(–76.668,74 euroa).
Muu varainhankinta tuotti yhteensä 15.084,00 euroa. Kun liittomaksutulo oli samansuuruinen, nähdään, ettei esimerkiksi myyntituotteista (adressit jne.) saatu tuloja eikä lahjoituksiakaan saatu. Lahjoituksia on yleensä saatu 0,00 euroa. Miksi Poko ei saa niitä enempää?
Sijoitus- ja rahoitustoiminta tuotti 75.687,49 euroa ja pysyi lähes edellisvuoden tasolla (76.830,47 euroa). Tuotoista sijoitus- ja rahoitustuottoja oli 687,15 euroa ja vuokria 75.000,34 euroa.
Kuluissa on sen sijaan huomattavaa kasvua, –54.108,40 euroa (–41.729,65 euroa). Mahdollisesti kulujen kasvu johtuu Angervotien asunnon remontoinnista. Liitetietojen mukaan kunnossapitokulut olivat yhteensä –20.239,66 euroa, kun ne vuonna 2021 olivat vain –10.568,39 euroa.
Välityskuluiksi mainitaan –3.057,94 euroa (–1.928,73 euroa). Mahdollisesti kulut syntyivät vuokranvälityksestä? Kuluista olisi voitu säästää suurin osa, jos asuntotyöryhmä olisi hankkinut vuokralaiset omatoimisesti.
Hallinnointiturvasta maksettiin –5.210,36 euroa
(–5.092,81 euroa).
Toiminnanalan nettotuotot olivat 21.579,09 euroa (35.100,82 euroa).
Ennen valtion yleisavustusta kulujäämä oli –34.121,22 euroa. 30.000 euron valtionapu olisi riittänyt nostamaan tuloksen lähelle nollaa, mutta avun määrähän nousi 50.000 euroon. Näin ylijäämää tuli 15.878,78 euroa (3.384.08 euroa).
50.000 euron valtionapu on 39,68 euroa/maksava jäsen laskettuna vuoden 2021 lopun jäsenmäärällä. Se on liian avokätinen verrattuna jäsenyhdistysten jäsenmaksuihin, joiden suuruudet ovat yleensä alle 25 euroa. Avokätinen apu ei tue omavastuisuutta. Rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille myönnetty valtion yleisavustus oli 7,55 euroa/jäsen vuonna 2022. Niiden avustus ei tosin ole harkinnanvarainen eikä edellytä juurikaan toimintaa. On perusteltua, että se on pienempi.
Tase 31.12.2022
Pysyvät vastaavat olivat 647.222,58 euroa. Ne pienenivät muutamalla sadalla eurolla aineellisten hyödykkeiden arvon alentumisen johdosta.
Myyntisaamiset supistuivat 265,42 euroon (1.089,85 euroa).
Siirtosaamiset kasvoivat paljon ja olivat 13.197,99 euroa (624,00 euroa). Kasvu selittyy suurimmalla saamisella (12.279,55 euroa) Voima Kustannus Oy:ltä.
Rahoitusasema säilyi vahvana. Rahaa ja pankkisaamisia oli 75.975,72 euroa (77.254,04 euroa).
Vastattavan puolella edellisten tilikausien alijäämän supistuminen jatkui. Se oli nyt –52.097,47 euroa
(–55.481,55 euroa).
Oma pääoma on 709.625,15 euroa.
Ostovelat kasvoivat 16.053,26 euroon, kun ne vuonna 2021 olivat 7.625,24 euroa ja vuonna 2020 vain 88,89 euroa. Siirtovelat sen sijaan pienenivät 2.310,32 euroon (16.723,10 euroa). Yhteensä lyhytaikaista velkaa oli 27.036,56 euroa (32.657,12 euroa).
Taseen loppusumma on 736.661,71 euroa. Tase sisältää paljon omaisuuseriä, jotka on kirjattu sinne kauan sitten silloiseen hankintahintaan. Todellisuudessa liitto on paljon varakkaampi kuin tase kertoo.
Taseen liitetiedot
Vuonna 2021 palkkalaisena olleen toimistoavustajan kulujen työllistämistukea saatiin vielä vuoden 2022 puolella, mutta kirjanpidossa tuki on kirjattu vuoden 2021 puolelle. Toimistoavustajan nimi, toimikausi ja tehtävät salattiin.
Sijoitusasuntojen vuokralaisilta on saatu vakuuksia ja takauksia, jotka vastaavat 1–2 kuukauden vuokran suuruutta.
Muiden sijoitusten määrät pysyivät samoina kuin vuonna 2021:
OP-Korkosalkku A (korkosijoituksia) 10.000 euroa;
OP-Maltillinen A (yhdistelmärahasto) 30.000 euroa;
OP-Palvelukiinteistöt B (erikoissijoitusrahasto) 10.000 euroa; ja
OP Vuokratuotto B (erikoissijoitusrahasto) 10.000 euroa.
Vuonna 2021 näiden yhteisarvoksi kerrottiin 67.092,91 euroa, mutta nyt vastaavaa arvoa ei kerrota. Taloussuhdanteet kohtelevat erilaisia rahastoja eri tavoin. Tärkeää on, että Poko on hakenut sijoituksilleen hajautusta, mikä tasaa riskejä.
Vertailu vuoteen 2002
Vanhaan tapaan vertaillaan vielä vuosien 2002 ja 2022 tilinpäätöksiä muutaman tilinpäätösluvun osalta. Kirjoittajan tekemä viimeisin liiton tilinpäätös on vuodelta 2002.
1. Liiton kaikki tuotot: 90.571,97 (2002) / 157.380,44 (2022);
2. Liiton kaikki kulut: –100.217,79 / –141.501,66;
3. Liiton toimiston välittömät palkkamenot: –25.667,63 (25,6 prosenttia kaikista kuluista) / –0,00 (0,0 prosenttia kaikista kuluista; työntekijät irtisanottu);
4. Vapaa Ajattelija -lehden tappio: –20.067,10 /
–28.631,05;
5. Oma pääoma: 498.896,94 / 709.625,15.
Vuoden 2021 tilinpäätöksessä tuloslaskelma kertoi toimiston palkkakulujen olleen 0,00 euroa. Toimistoavustajaksi kutsutun henkilön henkilöstömenot on vuoden 2022 tuloslaskelmaerittelyn mukaan kirjattu Hallinto-toiminnanalalle, vaikka selityksenä onkin ”Palkat, toimisto”. Erittelyn mukaan vuoden 2021 vastaavat kulut olivat: palkat 555,15 euroa ja työnantajamaksut 120,91 euroa, joiden kattamiseen saatiin TE-palveluiden palkkatukea 3.494,50 euroa. Siis palkkatukea saatiin 2.818,44 euroa eli yli neljä kertaa enemmin kuin mitkä kulut olivat. Tällaista tukitalous on.
Kimmo Sundström