Eduskuntavaalit 2023: Masentavaa (28.3.2023)

Korjattu 31.3.2023

Ehdin vasta eilen paneutua vaaliasiaan, vaikka on jo viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Aina olen innokkaasti ja innostuneena vaaleissa äänestänyt. Väliin ovat jääneet vain yhdet kunnallisvaalit, kun olin silloin talven ulkomailla. Mutta nyt alkaa olla vaikeata löytää kelvollisia ehdokkaita, sillä on noussut kysymys, joka taannuttaisi uskonnonvapauden aikaan ennen uskonnonvapauslain voimaantuloa 100 vuotta sitten kaikille pakollisine uskonnonopetuksineen.

Tutkiskelin vaalikoneita. Yksittäisten ehdokkaiden osalta toki vain Helsingin vaalipiirini osalta.

Ensimmäisenä aukaisin Uskonnonvapaus.fi:n vaalikoneen. Arvioin kolmea kysymystä 11:stä vastausvaihtojen kannatuslukuineen:

4. Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?

• Siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. (271 vastausta, 40 %)
• Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa. (135 vastausta, 20 %)
• Nykyinen jako uskontoihin ja elämänkatsomustietoon säilytetään. (182 vastausta, 27 %)
• Katsomusaineet erillisinä oppiaineina lopetetaan, katsomuksista opetetaan mm. historian yhteydessä. (61 vastausta, 9 %)
• En vastaa / ei mikään ylläolevista: 21 (3 %)

Tarjotut lisätiedot valitettavasti sivuuttavat ET:n syntyyn johtaneen valituksen YK:n ihmisoikeuskomiteaan tilanteesta, jossa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille uskonnonopetuksesta vapautetuille peruskoulun oppilaille oli pakollinen uskontojen historia ja siveysoppi ja johon oppilaat vain palautettaisiin väistämättä ei-sekulaarilla yhteisellä katsomusaineella. Sekulaarissa ET:ssä taas uskontojen tieteenvastaisia oppeja esitellään vasta myöhäisessä vaiheessa ja vain vähän, jotta niille ei annettaisi tilaa vaikuttaa.

Ensimmäinen vastausvaihtoehto sai kaikkien vaalipiirien osalta 40 % kannatuksen. Mutta ottavatko niin vastanneet ehdokkaat ja niin vastaavat äänestäjät todella huomioon sen, että yhteiseen katsomusaineeseen suostuminen antaisi avoimen valtakirjan Opetushallitukselle laatia uskontoinen oppiaine, josta tulisi jälleen Suomelle langettava valitusratkaisu?

Maailmanuskontojen perusteet sai 20 % kannatuksen. Mutta eikö kristinusko tulisi käsitellä juuri tuossa yhteydessä eikä silloin missään muualla?

Katsomusaineiden vapaaehtoisuus olisi viimekätinen takuu sille, että kenenkään uskonnonvapautta ei loukata. Sellaisen vaihtoehdon näin perustellen olisi voinut luetteloon lisätä.

5. Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?

• Ei, ET on edelleen rajattava vain oppilaille, joiden omaa uskontoa ei opeteta. (110 vastausta, 16 %)
• Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus. (528 vastausta, 79 %)
• Ei vastannut: 32 (5 %)

Ihmetyttää ehdokkaat, jota kannattavat yhteistä katsomusainetta mutta samalla ET:n avaamista. Jos he eivät edes halua turvata uskonnoista erillisen ET:n olemassaoloa, miksi he silti haluavat suosia ET:tä avaamalla sen? Onko se heille vain taktiikkaa saada kaikki pakotetuiksi uskonnonopetukseen, jota sitten vain kutsuttaisiin vaikkapa uskontotiedoksi?

3. Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?

• 18 vuotta on sopiva ikäraja.: 209 vastausta, 31 %
• 15-vuotiaan tulee voida päättää itse.: 327 vastausta, 49 %
• Ikärajan on oltava alle 15, esimerkiksi 12 vuotta.: 111 vastausta, 17 %
• Ei vastannut: 23 (3 %)

Vastaukset ovat yllättäviä ja ilahduttavia, sillä lähes kaksi kolmasosaa haluaa ikärajaa alennettavaksi. Osa nykyisenkin korkean ikärajan säilyttäjistä perustelee kantaansa uskontojen vaaroilla. Mutta lapsihan voi itse livahtaa huoltajiltaan uskonnollisen yhdyskunnan tilaisuuksiin, ja hän voi itse tutustua sen materiaaleihin vaikkapa kirjastossa lakien estämättä. Toki liittymisoikeuskin on eräille harvoille tärkeä. Oleellisempaa olisi kuitenkin oikeus saada erota kirkosta omalla päätöksellään. Perusopetuslain pienellä muutoksella 12 vuotta täytettyään kirkosta eroavalle olisi annettava oikeus itse siirtyä uskonnonopetuksesta ET:hen. Tämä turvaisi päätöksentekoa mahdollisessa ET:n avaamisessa ja torjuisi vaatimuksia uskonnollistaa ET sen oppilaina oleviin kirkkoon kuuluvien tähden.

Yllä tarkastelemani vaalikoneen lopussa on hyödyllinen ja kaiketi kattava lista linkeistä muihin vaalikoneisiin. Niistä ainakin seuraavat viittaavat uskontoihin.

Ylen vaalikoneessa on seuraava puolueille, ei ehdokkaille, esitetty kysymys (4/14; täydemmässä puoluekoneessa 7/30) [en alunperin huomannut puoluekysymyksiä]: "Uskonnon opetus pitää peruskouluissa korvata kaikille yhteisellä elämänkatsomustiedolla." Elämänkatsomustieto on sekulaari oppiaine, joten puolueet vääristelivät vastatessaan "kyllä" ja puhuessaan silti "yhteisestä katsomusaineesta", sillä se taas ei olisi sekulaaria.

Helsingin Sanomien vaalikoneessa arvoja koskeva väite 7/15 kuuluu seuraavasti: "Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle." Mutta eikö keskeisin kristillinen arvo ole uskonnollinen usko ilmaistuna vaikkapa kristinuskon Jumalan kunniottamisena? Näin ehdokkaat eivät kuitenkaan tuntuneet väitettä ymmärtäneen vaan vastasivat myöntävästi perusteluissaan ajatuksiaan toki esitellen.

Linkkiin Nuorten vaalikoneesta 2023 (Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry) ei ollut yhdistetty mainintaa väitteestä 12/19 "Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksesta ei tule siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineen opetukseen". On kiitettävää, että väitteen muotoilu asettaa itsenäisen elämänkatsomustiedon opetuksen säilyttämisen etusijalle. Valitettavaa on väitteen lukeminen vain yhdeksi kolmesta koulutusta koskevasta väitteestä ilman mainintaa, että sekulaarin ET:n uskonnollistaminen olisi ihmisoikeusloukkaus ET:n synnyn valossa. Annetut väitteen hylkäävät vastaukset saivat minut hylkäämään monta ehdokasta lisää.

Jouni Luukkainen