Uskomaton-Vapaa Ajattelija ilmestyi kesäksi (23.11.2022)
Edellinen Uskomaton-Vapaa Ajattelijan numero ilmestyi elokuun 2021 lopussa. Nyt on vuorossa lehden historian kaiken kaikkiaan neljäs numero, joka ilmestyi kesänumerona. Minulle lehti saapui 1.6.2022.
Vanhaan tapaan lehti on Voima-lehden liitteenä (Voima 5–6/2022).
Lehdessä on 16 sivua, noin 15 kirjoitusta noin kymmeneltä kirjoittajalta. Eniten (3) kirjoituksia on päätoimittaja Esa Ylikoskelta ja toimitussihteeri Risto K. Järviseltä (samoin 3).
Kansikuvana on Olivera eli Katriina Ullakko, espoolainen laulaja ja lauluntekijä. Nyt kuva liittyy lehden sisältöön, kun Oliverasta on Riku Salmisen juttu sivulla 8.
Pääkirjoitus
Jape Lovénin ja Antti Värrin yhteinen pääkirjoitus koskettelee Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kirjoitus alkaa helmikuusta 2022, ei vuodesta 2014, jolloin sota oikeasti alkoi. Kirjoitus ei huomioi sitä, että suuressa määrin ortodoksikristityt molemmilla puolilla sotivat toisiaan vastaan.
Tilastokeskus pimittää tietoa
Esa Ylikoski kirjoittaa (Tiedon pimityksen ja yksityisyyden suojan paradoksi, s. 3) siitä, että Tilastokeskus on ryhtynyt salaamaan valtakunnalliset tilastot katsomusaineiden oppilasvalinnoista. Viimeiset tiedot ovat syksyltä 2018, sen jälkeen uusia tietoja ei ole julkistettu.
Asia kiinnostaa vapaa-ajattelijoita, kun elämänkatsomustiedon (ET) suosio kasvaa kaikkialla. Vajaa-ajattelijoiden linjan mukaisesti Ylikoski taas muistuttaa, että myös kristityillä valtiokirkkojen jäsenillä tulisi olla oikeus opiskella ET:tä. Kun pikkukirkkoja ja koululaisjumalanpalveluksia tyrkytetään uskonnottomille oppilaille, Ylikoski arvostelee tätä. Tätä vastoin ET:n tyrkyttämistä kristityille hän kannattaa.
Lehti on selvittänyt ET-opiskelijoiden määriä 15 kaupungissa. Korkeimmat suhteelliset osuudet syksyllä 2021 olivat Helsingissä (26,25 %), Espoossa sekä Vantaalla (17,40 %) ja Turussa (15,60 %). Kiihkeintä kasvu vuosina 2018–2021 on kuitenkin ollut Kajaanissa (57,0 %), Kaarinassa (56,0 %) ja Porissa (51,6 %).
ET:tä myös kristityille?
Vapaa-ajattelijain liiton hallitus käänsi takkinsa syyskuussa 2010 ja alkoi ajaa ET:tä kaikille. Ateistien tavoite oli lykätä tätä ainakin kymmenellä vuodella, mikä onnistuikin.
Opetusministeriön katsomusainetyöryhmä julkaisi selvityksensä huhtikuussa 2022 eikä sekään asettunut vapaa-ajattelijain kannalle. Ylikoski myöntää pettymyksen. Liiton tavoite viivästyy.
Ortodoksien pyhä sota
Yki Räikkälän kirjoituksen otsikko on Putin ja Kirill ja pyhä sota (s. 5). Sota on ristiretki Kirillille, sotiin liittyy lähes aina uskonnollinen ulottuvuus, ja valtion väkivalta on perusteltava uskonnolla. Tämä on tuttua kaikille.
Jutussa ei kuitenkaan käsitellä sitä, että kristillisen aggression purkamisessa sota on paras, korkein ja valtion haluama keino. Sen saavuttamiseksi päätökset sodasta on tehtävä tarpeeksi pienessä piirissä. Parlamentin päätöstä, puhumattakaan kansanäänestyksestä, ei tarvita. Presidentin hallinto tukijoineen päättää. Sota on ylhäältä tullut lahja kansalle.
Sallitaanko siviilihautajaiset seurakunnan hautausmaan kappelissa?
Ylikosken kirjoituksessa Tapakulttuuri monimuotoistuu maallistumisen myötä (s. 6–7) on lueteltu muutamia seurakuntia, joiden hautausmaiden kappeleissa siviilihautajaiset sallitaan, ja muutamia seurakuntia, joissa ne kielletään.
Sallivat seurakunnat: Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Tampere ja Turku.
Kieltävät seurakunnat: Espoo, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Lahti, Lappeenranta, Jyväskylä ja Pori.
Vapaaklubi Tampereelle
Paikallisia uutisia Vapaa Ajattelijassa on hyvin vähän, mutta pidän niistä. Nyt Petra Packalén kertoo jutussaan Vapaaklubi syntyi Tampereelle (s. 9), että huhtikuussa Tampereen vapaa-ajattelijain toimiston ilme muuttui toimistomaisuudesta monikäyttöisyyden suuntaan.
Uskonnon oppikirjoja
Päivi Kovanen kirjoittaa jutussaan Uskonnon oppikirjoista opittua (s. 10–11), että oppikirjat sitoutuvat vähän tietoon ja erityisesti tiedonhankintaan. Tarkastelun kohteina ovat Sanoma Pron oppikirjat Aarre 1, 2 ja 3.
Tulokset ovat masentavia. Oppikirjat ovat painotukseltaan hyvin evankelis-luterilaisia ja tunnustuksellisia sisältäen runsaasti rukouksia ja virsiä. Muut opit kuin kristillinen on suljettu pois.
Oppikirjat olettavat, että oppilas on jo harjoitellut uskonnollista polkua pyhäkoulussa, seurakunnan kerhossa tai, valitettavasti, päiväkodissa. Voimakas toisto on keino iskostaa uskoa. Uskoa vahvistetaan myös Raamatun kertomuksien pelotteilla ja raakuuksilla. Ihminen on paha.
Prometheus-leirit 30 vuotta
Pyry von Baghin teosta Uteliaan pohdinnan tarina. Prometheus-leirien historia kesästä 1989 vuoteen 2020 (2021) käsitellään Risto Puumalaisen jutussa (s. 12). Kirjoituksessa toistetaan se hyvin yleinen ja väärä käsitys, että ajatus uskonnottomien nuorten kesäleireistä olisi syntynyt elämänkatsomustiedon opettajien piirissä. Näiden järjestämä ensimmäinen leiri järjestettiin vasta vuonna 1989.
Tosiasiassa vaikutteet tulivat ulkomailta, ja ajatus kesäleireistä Suomessa sai alkunsa pääsihteeri Erkki Hartikaisen toimesta Vapaa-ajattelijain liitossa. Ensimmäinen nuorten kesäleiri, jota silloin kutsuttiin ”varjorippileiriksi”, järjestettiin keväällä 1984 Forssan Valijärvellä. Seuraava leiri järjestettiin 1985. Näistä kirjoitettiin Vapaa Ajattelija -lehdessä ja ainakin toisesta leiristä on olemassa myös video.
Leirien järjestäminen kävi liitolle kuitenkin liian raskaaksi. Joka kesä ei järjestetty leiriä ennen Prometheus-leirin tuki ry:n perustamista (3.6.1990). Uutta yhdistystä oli Vahermalla (nykyisellä Lohjalla) perustamassa jo ET-opettajia kuten Eino Huotari ja Vilhelmiina Rissanen. Perustajiin kuuluu myös Vapaa-ajattelijain liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Timo I. Vasama sekä sittemmin Opetushallituksen ET:n ylitarkastaja Satu Honkala.
Prometheus-leirin tuki on uskonnottomien järjestöistä suurin ja poliittisesti sitoutumaton. Vapaa-ajattelijain liitto luopui 2020 poliittisesta sitoutumattomuudesta.
Vuonna 2019 Prometheus-leirejä oli 66 ja leiriläisiä 1 011. Leirit ovat suosittuja, eivätkä ihan kaikki halukkaat ole saaneet leiripaikkaa. Vapaaehtoisten aikuisohjaajien puute on suurin leirien laajenemisen este.
Kimmo Sundström