Helsinkiläisistä 48,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (27.2.2022)

Helsingin seurakuntayhtymä julkaisi Jäsentietojen vuositilaston vuodelta 2021. Johdanto on päivätty 18.2.2022. Vuonna 2021 päiväys oli 19.2.2021.

Vuosina 2019–2020 niiden alueiden lukumäärä (7), joissa seurakunnan jäsenprosentti on alle 50, ei kasvanut vuoteen 2018 verrattuna. Vuonna 2021 tällaisia alueita tulikin sitten kolme lisää. Maallistunein kärki on nyt tämä (vuosiluku on vuosi, jolloin seurakunnan jäsenprosentti alitti 50):

Alueiden keskinäinen järjestys ei muuttunut edellisvuodesta; eroliike kirkosta jatkuu tasaisena eri alueilla.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan jäsenprosentti on nyt 51,2. Sitä odotellaan seuraavaksi kärkikerhoon.

Seurakuntien lukumäärä (20) ei vähentynyt. Näistä 17 on suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä. Suuri seurakuntien määrä aiheuttaa valtavat hallintokulut. Ruotsinkielisissä seurakunnissa jäsenprosentti on korkeampi kuin suomenkielisissä. Vuonna 2021 Johanneksen seurakunnassa jäsenprosentti alitti ensi kertaa 60 ja oli 59,3.

Kärjessä oleva Helsingin Mikaelin seurakunnan alue sijaitsee Koillis-Helsingissä ja on alueellisesti hyvin laaja. Sen alhaista jäsenprosenttia selittää osaltaan se, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heitä kristinusko kiinnostaa vain vähän. Näyttää varmalta, että vuonna 2022 jäsenprosentti ensimmäisenä seurakuntana alittaa 40.

Sekularismi etenee, klerikalismi taantuu. Alkuvuodesta 2021 evankelis-luterilaiset jäivät helsinkiläisten vähemmistöksi eikä suunta muutu.

Kirkkoon kuuluu 48,9 prosenttia kaupunkilaisista

Yhtymätasolla jäsenprosentti aleni edellisvuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja on nyt 48,9 (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1 %; 2018: 52,0 %; 2019: 51,0 % ja 2020: 50,0 %). Naisten osuus seurakuntalaisista oli 56,9 prosenttia, miesten 43,1 prosenttia.

Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 7,03 (6,98) prosenttia. Tämä osuus pysyy hyvin vakaana.

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 322 254 (329 100). Vähennystä tuli 6 846 henkilöä eli 2,08 prosenttia (1,43 %).

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa

Seurakuntien lukumäärä säilyi ennallaan ja oli 20. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) oli ruotsinkielisiä.

Suurimman seurakunnan, Malmin, jäsenmäärä oli 47 862. Tässä seurakunnassa jäsenkato on ollut keskimääräistä nopeampaa. Sen nojalla arvioin vuosi sitten, että vuonna 2021 jäsenprosentti vajoaa alle 50:n. Näin tapahtui.

Toiseksi suurimpana seurakuntana pysyi Helsingin tuomiokirkkoseurakunta (29 994 jäsentä) ja kolmanneksi suurimpana Töölön seurakunta (26 285 jäsentä).

Pienimpänä suomenkielisenä seurakuntana jatkoi Vartiokylän seurakunta (7 940 jäsentä). Toinen suomenkielinen seurakunta, jonka jäsenmäärä alittaa 10 000, on Pitäjänmäen seurakunta (8 601 jäsentä).

Jokaisen seurakunnan jäsenmäärä laski vuoden aikana. Vähiten laskua oli Oulunkylän seurakunnassa, vain kahdeksan jäsentä. Vielä vuonna 2019 kasvavia seurakuntia oli viisi ja vuonna 2020 neljä.

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 48,9 prosenttia. 19 vuodessa alenema on yhteensä 22,6 prosenttiyksikköä, keskimäärin 1,19 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kuolleita enemmän kuin kastettuja

Kuolleita oli 3 780 (2016: 3 637; 2017: 3 625; 2018: 3 630; 2019: 3580; 2020: 3759). Alle 1-vuotiaina kastettuja lapsia oli 2 714. Kuolleiden enemmyys oli 1 066 (1 295).

Eronneita enemmän kuin liittyneitä

Kirkosta eronneita oli 7 033 (6 785) ja kirkkoon liittyneitä 2 100 (1 755) eli nettoeroaminen oli 4 933 (5 030). Eroajista naisia oli 3 974 (56,5 %) ja miehiä 3 059 (43,5 %). Vuonna 2017 eronneiden enemmistö oli viimeksi miehiä. Vuosina 2018–2021 enemmistö on ollut naisia.

Eronneista ikäryhmä 18–29-vuotiaat on ylivoimaisesti suurin, 3 377 eronnutta. Se on 48,0 prosenttia kaikista eronneista. Vuonna 2020 ikäryhmän suuruus oli 48,6 prosenttia kaikista eronneista. 60-vuotiaita tai sitä vanhempia erosi vain 340 (338) henkeä.

Eniten, 698, kirkkoon liittyi ikäryhmään 30–39-vuotiaat kuuluneita henkilöitä. Näin oli myös edellisenä vuonna.

Kaikkiaan kirkkoon liittyi 2 100 (1 755) henkeä. Heistä naisia oli 1 180 (56,2 %) ja miehiä 920 (43,8 %). Kirkkoon liittyneissä naisten suhteellinen osuus on 12,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten.

Kirkolliset vihkimiset kääntyivät nousuun

Seurakuntalaisten kirkollisten vihkimisten määrä laski jokaisena vuonna vuosina 2010–2020. Vuonna 2020 niiden osuus kaikista vihkimisistä oli 45,8 prosenttia. Yllättäen vuonna 2021 kirkollisten vihkimisten osuus kääntyi nousuun ja oli 49,6 prosenttia. Yhteensä avioliittoja solmittiin 1 719 (1 867).

Avioerojenkin määrä kääntyi laskuun. Eroja oli 714 (816).

Nyt tilanne on se, että puolessa seurakuntien alueista seurakuntaan kuuluminen on pudonnut alle 50 prosentin. Vuosi 2021 oli myös sillä tavalla merkittävä, että kirkkolaisista tuli vähemmistö koko kaupungissa.

Kun jäsenet, jotka myös maksavat kirkollisverot, vähenevät, kirkko joutuu karsimaan menojaan. Karsinta on aloitettu kiinteistömenoista. Tämän vuosikymmenen aikana myydään (tai jopa puretaan) ainakin viisi kirkkoa ja lisäksi monia muita kirkollisia tiloja. Verotulojen aleneminen jyrkkenee vuosikymmenen loppupuolella. Suunnitellut karsinnat eivät riitä. Myös henkilöstömenoja joudutaan karsimaan: potkujuhlat alkavat. Kirkon maallikot ovat suhtautuneet järkiperäisesti karsintaan. Karsinta olisi voitu aloittaa kymmenen vuotta aiemmin, mutta mitään paniikkia ei vielä ole.

Kimmo Sundström

Lue myös