LAUSUIMME LUONNOKSESTA LASTEN PERUSOPETUKSESTA 17-VUOTIAILLE (2.2.2022)

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti lausuntokierroksen 22.12.2021–4.2.2022 lausuntopalvelu.fi-sivulla luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esitys liittyy oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon yhteydessä havaittuihin lainsäädännön tarkennustarpeisiin. Yhdistystämme kiinnostavasti esityksessä esitetään, aikuisten perusopetusta sivuten, laajennettavaksi 17 vuotta täyttäneiden oppivelvollisten mahdollisuuksia suorittaa oppivelvollisuutta lasten perusopetuksessa. Myös aikuisten perusopetuksesta säätävää perusopetuslain 46 §:ää muutettaisiin; nyt kolmatta kertaa.

Vastuuhenkilö ja esittelijä tässä hankkeessa OKM046:00/2021 (lausuntopyyntö VN/17576/2021) on hallitusneuvos Piritta Sirvio.

Annoin tänään yhdistyksemme lausunnon. Se on seuraava.

Pääkaupunkiseudun ateistit ry, Luukkainen Jouni 2.2.2022

Oivallinen uusi termi lasten perusopetus perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetusta oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta olisi myös vietävä kyseiseen säännökseen jo erotukseksi oppivelvollisuuslain 5 §:n 3 momenttiin ehdotettuun ilmaisuun "perusopetukseen", joka kattaa lasten perusopetuksen lisäksi aikuisten perusopetuksen. Siis perusopetuslain 26 §:n 1 momentin ensimmäinen virke olisi muutettava seuraavaan muotoon: "Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen, eli lasten perusopetukseen, tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot." On lisäksi huomattava, että nykyisen lain mukaan toisaalta 31.12. syntynyt on lasten perusopetuksen päättyessä korkeintaan 16-vuotias ja että toisaalta 1.1. syntynyt on ilmeisesti saattanut kuntien suostumuksella olla lasten perusopetuksessa vielä 18 vuotta täytettyään eli aikuisuuden saavutettuaan. Muinoin keskikouluun kansakoulun viidennen luokan jälkeen siirtynyt ja kerran luokalle jäänyt tai keskikoulussa kahdesti luokalle jäänyt oli keskikoulun päättyessä normitahtiin edenneitä kanssaoppilaitaan kaksi vuotta vanhempi (aivan ongelmattomasti).

"Erityisesti keskisuurissa ja pienissä kunnissa korostettiin koulun ja kodin välisen yhteistyön tärkeyttä." (s. 10) Muistettakoon kuitenkin, että aikuisten perusopetuksessa ja aikuisten oppimäärän mukaan järjestettävässä lukiokoulutuksessa säännös sellaisesta yhteistyöstä alaikäisten op[i]skelijoiden huoltajien kanssa jätettiin jo alunperin tarkoituksella laeista pois. Ilmeisesti opetuksen ja koulutuksen järjestäjien vaivoja haluttiin siten säästää tai sitten yhteistyötä pidettiin tarpeettomana taikka huoltajia haluttiin estää sekaantumasta haitallisesti opiskelijoiden opiskeluun. Nykyään ajateltaisiin varmastikin toisin.

"Lisäksi ne tukisivat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaista lapsen edun huomioon ottamista." (s. 44) Mutta eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 127/2021 vp perusopetuslakiin lisättäväksi ehdotettua 3 a §:ää Lapsen edun ensisijaisuus ei ehdoteta lisättäväksi aikuisten perusopetuksesta säätävän 46 §:n alun luetteloon muista tähän opetukseen sovellettavista tämän lain säännöksistä.

"Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perustaitojen toimenpideohjelmaan on varattu 13 miljoonaa euroa." (s. 44) Yllä mainittu perusopetuslain 46 §:n sovellettavien säännösten luettelo olisi päivitettävä. Tarvittavan lainsäädäntöhankkeen rahoitus ei voi olla suuri 13 miljoonaan euroon verrattuna, ja hankkeesta hyötyvä opiskelijaryhmä olisi pääosin maahanmuuttotaustainen.

"Aikuisten perusopetuksessa ei ole lasten perusopetusta vastaavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea." (s. 9) Perusopetuslain 46 §:n luettelossa on tosiaan vain 18 § Erityiset opetusjärjestelyt, mutta toisaalta Opetushallituksen määräämä Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 sisältää laajan luvun 5.3 Oppimisen ja opiskelun tuki, ja luku viittaa 18 §:n ohella 46 §:n luetteloon sisältyvään 3 §:n 2 momenttiin, jonka nojalla opetus järjestetään opiskelijoiden iän ja edellytysten mukaisesti.

Painovirheistä:

Sivun 8 viimeisellä rivillä relatiivilause viittaa koko päälauseeseen, minkä vuoksi se on aloitettava sanalla "minkä".

Sivun 10 toiseksi viimeisessä kappaleessa sanasta "toivoivat" puuttuu loppu-t.

Sivulla 31 viimeisessä kappaleessa ilmaisu "oppivelvollisuuden hakemuksesta" on korvattava ilmaisulla "oppivelvollisen hakemuksesta".

***

Jouni Luukkainen, pj