KATSOMUSAINESELVITYKSEN ETÄTAPAAMISESSA (15.9.2021)

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti 19.8.2021 tiedotteen Uskonnon ja elämänkatsomustiedon uudistamistarpeita selvitetään [HTML]. Uutisen mukaan dosentti, yliopistonlehtori Eero Salmenkivi ja lehtori Vesa Åhs toteuttavat ministeriön toimeksiannosta katsomusaineiden (uskonnon ja elämänkatsomustiedon) opetuksen uudistamista koskevan selvityksen. Selvitys koskee perusopetusta ja lukiokoulutusta, mutta siinä huomioidaan myös vaikutukset ammatilliseen koulutukseen. Selvityshenkilöiden tulee luovuttaa esityksensä OKM:lle viimeistään 28.2.2022.

Selvityksellä on uhkana edistää eri tahojen hanketta myös ateistien lapsille ja ateistilapsille pakollisesta yhteisestä uskonnollisesta opetuksesta, yhdistyksemme ehdottamasti vastustamasta uskontotiedosta, tai ylipäätään elämänkatsomustiedon opetuksen yhdistämisestä edes osittain uskonnon opetuksen kanssa.

Sain 24.8.2021 sähköpostitse selvityshenkilöiltä Pääkaupunkiseudun ateistit ry:lle osoitetun kutsun tapaamiseen katsomusaineiden opetusta koskevassa selvityksessä.

Viestissä oli seuraava johdattelu: "Allekirjoittaneet on kutsuttu opetusministerin toimesta selvittämään katsomusaineiden opetuksen nykytilaa ja uudistamistarpeita. Selvityksessä toteutetaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen nykytilan kuvaus. Lisäksi selvitetään nykymuotoiseen katsomusaineiden opetukseen liittyvät uudistamistarpeet. Selvitys tuottaa perusteltuja vaihtoehtoisia toteutusmalleja katsomusaineiden opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. (VN/13921/2021-OKM-1)"

Viestin liitteenä oli kyselyluonnos liitteineen.

Viestissä yhdistyksemme edustaja kutsuttiin ke 8.9.2021 klo 17–19 Microsoft Teams -sovelluksen kautta järjestettyyn tapaamiseen, jossa oli määrä kuulla eri yhteisöjen ja toimijoiden näkemyksiä katsomusaineiden opetuksen nykytilaan ja uudistamistarpeisiin liittyen ja jossa jokaisella yhdistyksellä oli 15 minuutin puheenvuoro, jonka jälkeen oli 5 minuuttia aikaa keskustelulle. Lisäksi toivottiin mahdollisia kommentteja kyselyluonnoksessa esitettyihin vaihtoehtoisiin katsomusaineiden opetuksen toteuttamisen tapoihin. Selvittäjät toivoivat saavansa puheenvuorojen ydinsisällöt myös kirjallisesti.

Perehdyin kyseiseen luonnokseen "Kysely katsomusopetuksen järjestämisestä Suomessa" kirjoittamalla siitä pitkän listan kriittisiä kommentteja. Luonnos on hyvin vinoutunut.

Yhdistyksiä tapaamisessa oli viisi, oma yhdistyksemme vuorossa keskimmäisenä. Minulla ei ole verkkokameraa; muut osallistujat näin. Teams-ohjelmassa jouduin irrottamaan kuulokemikrofonini liitännän, kun halusin kuunnella muita. Mutta ongelmasta selvittiin hienosti, kun kaikki muutkin tiesivät tilanteeni. Kirjaan tähän, että olin tietoisesti harjoitellut esittämään puheenvuoroni selvästi artikuloiden ja riittävän rauhalliseen tahtiin (silti ajassa pysyen) ja että mielestäni onnistuinkin siinä.

Aluksi Eero Salmenkivi kertoi, että selvitystehtävän oli antanut keväällä silloinen opetusministeri Jussi Saramo ja että selvitys on pienimuotoinen, kun heitä selvityshenkilöitäkin on vain kaksi ja hekin tehtävässään sivutoimisia. Toivottavasti selvitys ei johdakaan mihinkään, ikävään.

Tapaamisessa luin yhdistyksemme lausunnon 8.9.2021 [PDF] (joitain pieniä lisäyksiä tein). Sen ja yllä mainitut kommenttini 6.9.2021 [PDF] lähetin selvittäjille samana iltana. Tapaaminen johti minut vielä laatimaan ja lähettämään jatkolausunnon 10.9.2021 [PDF].

Puheenvuorossani viittasin merkityksensä vuoden 2018 alussa menettäneeseen mutta lukiolakiin jääneeseen rajoitukseen "joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään" ehtona sille, että 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Salmenkivi kertoi puheenvuoroni jälkeen, että kyseinen ongelma on ministeriön tiedossa, että selvittäjiä oli pyydetty siihen puuttumaan ja että ainakin siihen tulee selvityksessä korjaus. Olisi siis odotettavissa kaipaamamme säännösmuutosesitys, johon selvitys toivottavasti jääkin.

Palaan vielä jatkolausuntomme kohtaan "Yhteinen katsomusaine uhka uskovillekin". Tarkastelemani Raamatun kertomus (Mark. 5:1–20) oli sijoitettu tapahtumaan seudulla, jonka kansa, toisin kuin juutalaiset, ei pitänyt sikoja saastaisina. Kuulijoille ei ollut ongelma, että Jeesus rääkkäsi saastaisia eläimiä. Kertomusta ei kaiketi olisi voitu sepittää hevoset sikojen sijassa.

Puheenjohtaja Jouni Luukkainen