Helsinkiläisista 50,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (23.2.2021)

Päivitetty 5.4.2023

Helsingin seurakuntayhtymä julkaisi 23.2.2021 Jäsentietojen vuositilaston vuodelta 2020. Johdanto on päivätty 19.2.2021. Vuonna 2020 päiväys oli 17.2.2020.

Vieläkään niiden alueiden lukumäärä (7), joissa seurakunnan jäsenprosentti on alle 50, ei kasvanut vuoden aikana. Maallistunein kärki näyttää tältä (vuosiluku on vuosi, jolloin seurakunnan jäsenprosentti alitti 50):

Alueiden keskinäinen järjestys ei muuttunut edellisvuodesta.

Pitäjänmäen seurakunnan alueen jäsenprosentti oli vuosi sitten 51,3. Nyt se on 50,5, joten aluetta voidaan odottaa kärkikerhoon uutena tulijana vuonna 2021. Malmin ja Oulunkylän seurakuntien alueiden jäsenprosentti oli vuoden 2020 lopussa 51,1. Nämä liittynevät kärkikerhoon joko jo vuonna 2021 tai viimeistään vuonna 2022.

Seurakuntien lukumäärä (20) ei pienentynyt. Näistä 17 on suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä.

Kärjessä oleva Helsingin Mikaelin seurakunnan alue sijaitsee Koillis-Helsingissä ja on alueellisesti hyvin laaja. Sen alhaista jäsenprosenttia selittää osaltaan se, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heitä kristinusko kiinnostaa vähän.

Sekularismi etenee. Vuonna 2021 evankelis-luterilaiset ovat helsinkiläisten vähemmistö.

Kirkkoon kuuluu 50,0 prosenttia kaupunkilaisista

Yhtymätasolla jäsenprosentti aleni prosentin edellisvuodesta ja on nyt tasan 50,0 (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1 %; 2018: 52,0 % ja 2019: 51,0 %). Naisten osuus seurakuntalaisista oli 57,0 prosenttia, miesten 43,0 prosenttia.

Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 6,98 prosenttia.

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 329 100 (2019: 333 876), vähennystä 4 776 henkilöä eli 1,43 prosenttia (2019: 1,21 %).

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa

Seurakuntien lukumäärä säilyi ennallaan ja oli 20. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) oli ruotsinkielisiä.

Ylivoimaisesti suurin seurakunta oli Malmi 49 751 jäsenellä. Vuosi sitten arvioin, että sen silloinen jäsenmäärä 51 122 laskee alle 50 000:n. Tämä tapahtui. Lasku, 2,68 prosenttia, on keskimääräistä selvästi korkeampaa. Tämä tukee sitä, että Malmin seurakunnan alueella seurakunnan jäsenprosentti voi jo tänä vuonna vajota 50 prosenttiin tai sen alle.

Toiseksi suurimpana seurakuntana pysyi Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Se jopa pystyi kasvattamaan jäsenmääräänsä 30 047 jäsenestä 30 242 jäseneen. Töölön seurakunta on kolmanneksi suurin, mutta sen jäsenmäärä laski 27 237 jäsenestä 26 766 jäseneen.

Pienimpänä suomenkielisenä seurakuntana jatkoi Vartiokylän seurakunta (8 219 jäsentä). Sen jäsenmäärä oli vuonna 2019 8 429. Jäsenkatoa syntyi 210 jäsentä (2,49 %). Toinen suomenkielinen seurakunta, jonka jäsenmäärä alittaa 10 000, on Pitäjämäen seurakunta (8 805 jäsentä).

Suomenkielisistä seurakunnista (17) kolmentoista jäsenmäärä laski vuoden aikana ja neljän (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Munkkiniemi, Paavali ja Roihuvuori) nousi. Vuonna 2019 kasvavia seurakuntia oli viisi. Vain Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa, Lauttasaaren ja Pakilan seurakunnissa alle 1-vuotiaina kastettujen vauvojen ja kuolleiden erotus oli positiivinen.

Suomenkielisten läsnä olevien seurakuntalaisten määrä väheni 4 430 hengellä ja ruotsinkielisten 345 hengellä. Jäsenkato oli yhteensä (korjausten jälkeen) 4 474. Vuonna 2018 jäsenkato oli 4 259 henkeä ja vuonna 2019 4 080 henkeä.

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 50,0 prosenttia. 18 vuodessa alenema on 21,5 prosenttiyksikköä, keskimäärin 1,19 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kuolleita enemmän kuin kastettuja

Kuolleita oli 3 759 (2016: 3 637; 2017: 3 625; 2018: 3 630; 2019: 3580).

Alle 1-vuotiaina kastettuja lapsia oli 2 464. Kuolleiden enemmyys oli 1 295 (2019: 1 158).

Eronneita enemmän kuin liittyneitä

Kirkosta eronneita oli 6 785 (2019: 6 657) ja kirkkoon liittyneitä 1 755 (2019: 1 733) eli nettoeroaminen 5 030 henkeä (2019: 4 924). Eroajista naisia oli 3 650 (53,8 %) ja miehiä 3 135 (46,2 %). Vuonna 2017 eronneiden enemmistö oli miehiä, mutta vuosina 2018– 2020 naisia.

Eronneista ikäryhmä 18– 29-vuotiaat on ylivoimaisesti suurin, 3 298 eronnutta. Se on 48,6 prosenttia kaikista eronneista. Vuonna 2019 ikäryhmän suuruus oli 48,3 prosenttia kaikista eronneista. 60-vuotiaita tai sitä vanhempia erosi 338 henkeä.

Kuten vuosi sitten, eniten (549) kirkkoon liittyi ikäryhmään 30– 39-vuotiaat kuuluneita henkilöitä. Kaikkiaan kirkkoon liittyi 1 755 henkeä, joista naisia 970 (55,3 %) ja miehiä 785 (44,7 %).

Kirkolliset vihkimiset vähenevät

Kirkollisten vihkimisten osuus oli vuosi sitten 47,6 prosenttia ja laski nyt 45,8 prosenttiin. Seurakuntalaisten kirkollisten vihkimisten määrä on laskenut jokaisena vuonna vuodesta 2010 lukien.

Kirkollisten vihkimisten laskusuuntaus on vakaa. Seurakuntaan kiinnittyminen ei näytä kovin vahvalta, kun siviilivihkimisten suosio kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta.

Kaikkien vihkimistenkin määrä jatkaa laskuaan. Vuonna 2018 avioliittoja solmittiin 2 243, vuonna 2019 2 059 ja vuonna 2020 vain 1 867. Valtion avioliittoa kohtaan osoittama suosinta ja avoliittoja sekä yksineläjiä kohtaan osoittama syrjintä ei riitä kumoamaan vallitsevaa kehityssuuntaa.

Avioerojen kehityssuunta on päinvastainen. Niitä oli 816 (2019: 795).

Siviiliyhteiskunta vahvistuu, klerikalismi heikkenee. Ensi vuonna niiden alueiden määrä kasvaa, joiden asukkaista alle puolet kuuluu kirkkoon. Muutaman vuoden kuluttua Helsingin Mikaelin seurakunnan alueen jäsenistä kirkkoon tulee kuulumaan alle 40 prosenttia. Koko kaupungin asukkaista enemmistö ei kuulu kirkkoon vuonna 2021. Kirkkolaisten voi olla vaikea hyväksyä sitä, että he tosiaan ovat vähemmistö. Jonain päivänä poliitikotkin havaitsevat asiantilan.

Kimmo Sundström

Lue myös