VAPAA AJATTELIJA 2/2019 ILMESTYI VIHDOIN (30.8.2019)

Päivitetty 14.9.2019

Vaikka tieto valtion yleisavustuksen (2018: 20.000 euroa) menettämisestä kokonaan saavutti kustantajan tammikuussa, vielä maaliskuussa se lupasi lehden numeron 2/2019 normaalisti kesäkuuksi. Odotin lehteä juhannusviikoksi. Sitä ei tullut. 

Sen jälkeen päätoimittaja Esa Ylikoski lupasi viikolla 33, että lehti saapuu seuraavalla viikolla. Lehteä ei tullut. Lukijat petettiin toistamiseen. Lopulta lehti saapui 26.8.2019. Lehden ilmestyminen luvatusti on ollut niitä harvoja toimintoja, jotka vielä pelaavat liitossa ja sen vuoksi siitä on aina kiitetty näissä arvioissa. Nyt siihenkään ei ole aihetta. 

Säästötoimista johtuen liitto ilmoitti ensin, että lehtiä tulee vain kolme numeroa ja numero 3/2019 ilmestyy marraskuussa. Nyt tähänkin on tullut muutos. Viimeksi ilmoitettiin, että marraskuun alussa ilmestyy jonkinlainen Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n (HSVA) julkaiseman Uskomaton-lehden (tuttavallisesti Uusmunaton) ja Vapaa Ajattelijan (tuttavallisesti Vajaa Ajattelija ja lyhyesti Vajari) yhteisnumero vanhaan tapaan Voima-lehden liitteenä. Tämä on jotain aivan uutta, siitä voi etukäteen sanoa mitään. Liitto on kertonut, että liitettä lähetetään jäsenyhdistyksiin näiden jäsenmäärien mukaisesti. Liitteen toimittaminen jäsenille jätetään jäsenyhdistysten huoleksi. 

Numero 2/2019 

Tällä kertaa lehti on 32-sivuinen ja tarjoaa noin kymmeneltä kirjoittajalta kolmisenkymmentä juttua. En havainnut uusia nimiä kirjoittajakunnassa. Eniten numeroon kirjoittivat taas Esa Ylikoski ja toimitussihteeri Eero Suora. Joidenkin lyhyempien juttujen yhteydessä kirjoittajaa ei mainita. On pidempiäkin juttuja, joissa kirjoitetaan yksikön ensimmäisessä persoonassa, mutta kirjoittajaa ei kerrota. 

Kansikuva 

Tällä kertaa oivalsin, että kansikuva liittyy juttuun Islamin tabuja: viini, porsaat ja homot (s. 20–21) ja kuva toistuu pienempänä sivulla 21. Homoja kauniimpana kuvana pidän kuitenkin kuvaa kirjailija Kaari Utriosta (s. 13). Olisin sijoittanut sen kansikuvaksi. 

Pääkirjoitus 

Pitkän hiljaisuuden jälkeen liiton puheenjohtaja Kaj Torkullalta on kirjoitus Kvaak (s. 3). Hän mainitsee marraskuun lehtihankkeen yhteistyössä HSVA:n kanssa. On epäilty, että hanke voi olla taas uusi keino siirtää liiton varoja HSVA:lle kuten on alihintainen toimitilan vuokrauskin. Joka tapauksessa liitto on avustanut Uskomattoman julkaisemista suurilla summilla vuosittain, vaikka HSVA on itsekin varakas yhdistys. 

Liittovaltuuston kevätkokouksessa 19.5.2019 esillä olleesta liittomaksujen ”tarkistuksesta” (korotuksesta) Torrkulla ei mainitse mitään. Valtuuston pitäisi ymmärtää, että hörhöily maksaa rahaa. Pian on aika, että jäsenyhdistykset joutuvat osallistumaan liiton rahoitukseen enemmän kohoavan liittomaksun muodossa. Odotan, että korotus tulee esille syksyn kokouksessa. 

Puheenjohtaja kannattaa kokousten lisäämistä. Liittokokouksia tulisi pitää joka toinen vuosi, kun niitä on tähän asti pidetty joka kolmas vuosi. En kannata tätä. 

ET-oppilaiden määrä kasvussa 

Esa Ylikoski on kirjoituksessaan ET-oppilasmäärän kasvu vauhdittuu (s. 10) havainnut tärkeän seikan. Vuonna 2012 ET-oppilaiden osuus oli 4,0 prosenttia (kasvua 0,8 %-yksikköä), vuonna 2014 4,9 prosenttia (kasvua 0,9 %-yksikköä), vuonna 2016 6,1 prosenttia (kasvua 1,2 %-yksikköä) ja vuonna 2018 7,7 prosenttia (kasvua 1,6 %-yksikköä). Kasvu kiihtyy. 

Näillä luvuilla ei kuitenkaan muuteta järjestelmää. ET-oppilaat ovat pieni vähemmistö. Kirkkoon kuuluvat kristityt oppilaat on syytä pitää pois ET:stä, jotta aine voi rauhassa kehittyä. Kirkosta eroaminen on nykyisin sen verran helppoa, että tehdään ensin se ja opiskellaan sitten ET:tä. Lapsien osalta on otettava huomioon myös näiden vanhempien näkemys. Jos he ovat sitä mieltä, että uskonnonopetus on parempi vaihtoehto heidän lapsilleen, sitten toimitaan niin. 

Usein vajaa-ajattelijoiden hankkeiden toteutus päätöksestä kestää seitsemän vuotta. ET:n opettamista myös kristityille kirkon jäsenille liittohallitus ryhtyi ajamaan syyskuussa 2010 vastoin Piikkiön liittokokouksen (2008) päätöksiä. Hanke ei ole toteutunut yhdeksässä vuodessa eikä sen toteutuminen ole näköpiirissä. Hiljaa hyvä tulee. Kymmenen vuoden päästä ET-oppilainen suhteellinen osuus voi olla 30 prosenttia. Silloin se olisi jo suuri vähemmistö. Odotan sitä. 

Uskonnottomasti uuteen eduskuntaan 

Ennen valtiopäivien avajaisia järjestettiin huhtikuussa (miksi päivää ei mainita?) kolmannen kerran uskonnoton tilaisuus Musiikkitalossa. Tämä on uusi toimintamuoto. 

Tilaisuuteen osallistujien määrää ei mainita. Valokuvassa on 14 henkilöä. Sen vasemmassa reunassa on Eino Huotari. Onneksi häntä ei ole rajattu kuvasta pois, jotta lukijat voivat nähdä minkälainen henkilö on Juha Kukkosen jälkeen Vapaa-ajattelijain liiton pahin hajottaja. Huotarin oma yhdistys, Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry, erosi vapaaehtoisesti liitosta. Toivottavasti Huotaria ei enää nähdä sabotoimassa liiton toimintaa.

Yllättäen huomaan, että liiton kotisivulla Huotari on rajattu kuvasta pois lähes kokonaan. Kuva on kyllä kauniimpi näin

Kaari Utrio ja historian tärkeys 

Tällä kertaa on helppoa valita numeron paras kirjoitus. Se on Eero Suorsan tekemä haastattelu kirjailija Kaari Utriosta (s. 12–14). Juttuun liittyy kokosivun valokuva. 

Vaikka Utrio kertoo kasvaneensa ”täysin” uskonnottomassa sosiaalidemokraattisessa kodissa, hänet ja hänen veljensä kuitenkin kastettiin. Utrio sanoo: ”Siihen aikaan se oli pakollista, jos halusi yhteiskunnassa edetä.” 

Teosofisen pyhäkoulun hän kävi Kruununhaassa. Olikohan kyseessä Kulmakoulun rakennus osoitteessa Meritullinkatu 33? Oppilaaseen koulu ”ei jättänyt mitään jälkiä”, mutta hauskaa oli. 

Kirjoitus tulee lukea ja sen voi leikata vaikka talteen jonkun Utrion kirjan väliin. Niitähän jokaisella on hyllyssään. Historiaa kirjailija pitään yleissivistyksen kannalta tärkeimpänä oppiaineena. 

Väinö Voipio 

Yki Räikkälän juttu Pelotuksen uskonnosta (s. 22) kertoo, kuinka kirjoittaja sai luetuksi tänä vuonna Voipion kirjan Pelotuksen uskonto (1969). Sellaisia puheenjohtajia (puheenjohtajana 24.8.1958–3.6.1963) kuin Väinö Voipio ei liitolle enää saada. 

Harmillista, etten koskaan tavannut Voipiota, koska hän kuoli vähän aiemmin (9.4.1976) kuin tulin mukaan vapaa-ajattelijoihin. Hän oli vaikuttava henkilö. Muistan aina, kun studio-ohjaaja Pekka Hartola (16.5.1943–7.12.2003) kertoi, kuinka juuri Väinö Voipion vaikutuksesta hänestä tuli vapaa-ajattelija. Kirjoitin Voipiosta artikkelin PAT:n kotisivulle vuonna 2009. 

Liittokokouskausi kaksivuotiseksi? 

Liiton sääntötyöryhmä (Jape Lovén, Laura Mäntysalo, Kari Pasanen, Liisa Taskinen ja Esa Ylikoski) valmistelee jälleen kerran sääntöuudistusta liitolle. Sääntötyö on ollut tärviöllä vuodesta 2003 asti, jolloin ”kukkoslovakit” alkoivat valmistella Susisääntöjä. Susisännöt hyväksyttiin Järvenpään liittokokouksessa 11.–12.6.2005. 

Nyt työryhmän puheenjohtaja Jape Lovén kirjoittaa sääntöasiasta (s. 24). Kolmivuotinen liittokokouskausi halutaan lyhentää kaksivuotiseksi ja lisäksi pitää liittokokous syksyllä. Vastustan ehdotusta. Koko liiton eliniän hyvin toiminutta järjestelmää ei ole syytä muuttaa. Tässä on mahdollisuus suuren luokan munaukseen. 

Talvella ja keväällä moitin sitä, että Vapaa Ajattelija -lehdissä oli vaalikiihotusta, vaikka sääntöjensä mukaan liitto on poliittisesti sitoutumaton. Pääsihteeri Esa Ylikoski oli sitä mieltä, että liitto on vain puoluepoliittisesti sitoutumaton. Tätä koskeva muutos onkin otettu sääntömuutosehdotukseen. Tämä on heikennys. Ovet avataan taas stalinismille ja muulle poliittiselle pulputukselle. Liiton asemaa ei paranneta 50 vuotta vanhoilla metodeilla, se on jo nähty. 

Kuvaton kesäpäivä Porissa 

Jukka Kim kirjoittaa jumalattomista kesäpäivistä Porissa (s. 25). Kirjoituksen lopussa sanotaan, että jutun kuvat on ottanut Su Ran Kim. En näe kuvia. 

Tällaiset paikallistapahtumista kertovat jutut ovat ilahduttavia. Samalla sivulla Esa Ylikoski kertoo lyhyesti Educa-messuista, Nuorten filosofiatapahtuma Nufitista, Maailma kylässä -tapahtumasta ja Helsingin Pridesta (kaikki Helsingissä). Tämä on hyvää näkyvyyttä vapaa-ajattelijoille ja samalla voidaan jakaa pois Vapaa Ajattelijan vanhoja numeroita. Niitä painetaan aina paljon enemmän (tämän numeron painos 2.300 kpl) kuin mitä lehden levikki on. Ylikosken jutussa on myös yksi kuva liiton esittelyteltalta. Esittelypöydän takana tunnistan Binar Mustafan. Lehti ei kerro, ketkä olivat esittelemässä vapaa-ajattelijoita. 

Ilmoitus meni pommiin 

Lehti mainosti Turun Pridea ja Turun vapaa-ajattelijoiden yleisötilaisuutta Panimoravintola Koulussa 22.8.2019. Samoin mainostettiin Pride-kulkuetta 24.8.2019. Lehden ilmestymisen viivästymisestä johtuen tapahtumat sattuivat jo ennen numeron ilmestymistä. 

Pro-Kuppaus Oy:n mainos on nyt noin 1/3 sivun suuruinen sivulla 7.

Kimmo Sundström


Lue myös

Lehtiarviot [HTML]

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?