Vapaa-ajattelijain liitto menetti tänä vuonna
yleisen valtionapunsa kokonaan. Viimeksi liitto jäi ilman tätä
avustusta vuonna 1977. Avun menetys tuli julki tämän sivuston kautta
30.1.2019 (Vapaa-ajattelijain liitto menetti valtion yleisavustuksensa (30.1.2019)). Liiton
pääsihteeri Esa Ylikoski mainitsi tapahtuneen olevan ”vakava asia”. Ei
kuitenkaan niin vakava, että hallitus olisi eronnut ja antanut tilaa
uusille voimille. Jäsenetujen leikkauksista, liittomaksun korotuksesta
tms. Ylikoski ei sanonut mitään. Syyllisiä
ei tietenkään löytynyt. Ylikoski lohdutti kaikkia sillä, että liiton
vuoden 2018 ylijäämän odotettiin olevan useita tuhansia euroja. Vuoden
2017 ylijäämä oli 431,45 euroa, vuoden 2018 ylijäämäksi tuli 4.610,98
euroa (Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2017 (18.6.2018) ja Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätös vuodelta 2018 (16.6.2019)).
Ylijäämät ovat vähäisiä verrattuna vuosien 2013-2016 kumulatiiviseen
alijäämään (79.838,44 euroa). Ei ole suurta aihetta riemuun etenkään,
jos liitto ei jatkossa kykene parantamaan tulosta. Ylikoski
mainitsi valtionavun vastuuministeri Sampo Terhon ja sanoi
keskustelleensa asiasta valtionavun esittelijän kanssa. Nämä henkilöt
eivät kuitenkaan voi parantaa liiton toimintaa. Yleisenä
johtopäätöksenä piti kehittää varainhankintaa. Vaikka liitto haki jopa
uskoville suunnattuja avustuksia, sen avustushakemukset hylättiin eikä
liitto ole raportoinut uusista avustuksista. Lopuksi
Ylikoski toivoi, että liiton jäsenet ja ystävät saisivat ”herätyksen”
ja antaisivat liitolle taloudellista tukea. Tällaisestakaan ei ole
raportoitu mitään. Liitolle
aiheutettu 20.000 euron menetys kuuluisi liittohallituksen
korvattavaksi. Ei kukaan halua antaa taloudellista tukea liitolle, kun
tunnetaan liittohallituksen asiattomat menettelytavat (näistä moitin
aikanaan jo ”kukkoslovakiaa”) ja vääränsuuntainen toiminta. Ylikoski
toivoi reaktiona jäsenhankinnan voimaantumista. Yleensä uppoavaan
laivaan ei ole tunkua. Vaikka jäsenyhdistykset saavat uusia
jäsenhakemuksia, lopputulos nähdään vasta myöhemmin, kun jäsenhakijat
on hyväksytty jäseniksi ja he ovat maksaneet ensimmäisen jäsenmaksunsa.
Vasta silloin he näkyvät jäsenmäärässä, mikä on vuoden 2012 jälkeen
ollut joka vuosi laskeva. Tunnusomaista
liiton toiminnalle on, että alamäkeen syylliset ovat aina liiton
ulkopuolella. Johtajat on valittu vanhan vallan junttalistalta eikä
heillä ole enää uusia ideoita. Tämä näkyy näköalattomuutena ja
alamäkenä. Kun prinssi Philip ajoi autollaan kolarin ja aiheutti
vahinkoa toisen kolariosapuolen kolmelle matkustajalle, hän huomasi
olevansa liian vanha tavalliseen liikenteeseen. Prinssi luovutti
vapaaehtoisesti ajokorttinsa pois. Liittovaltuuston
kevätkokouksessa oli esillä myös liittomaksun tarkistaminen (siis
korottaminen). Liittohallituksen pyrkimyksenä on vierittää osa
aiheutetusta vahingosta jokaisen jäsenyhdistyksen jäsenen
maksettavaksi. Liiton toiminta ei ole läpinäkyvää eikä se julkaise
esimerkiksi liittovaltuuston pöytäkirjoja. Tarkistusesityksestä ei ole
kuultu mitään. Ehkä se torjuttiin. Liitto leikkaa jäsenetuja rankasti Haaveiden
kasa on korkea. On kuitenkin toisenlaisia keinoja, joilla liitto
koettaa sopeutua uuteen tilanteeseen ja jarruttaa vajoamistaan. Yksi
tällainen on materiaalisen pääjäsenedun eli Vapaa Ajattelija -lehden
numeroiden supistaminen. Liitto lupasi jäsenille ja lehden tilaajille
täksi vuodeksi neljä numeroa. (Kun aloitin lehden tilaamisen
1970-luvulla, erillisiä numeroita julkaistiin vuosittain kahdeksan.)
Jälleen kerran liitto petti lupauksensa. Nyt on tulossa vain kolme
erillistä numeroa. Vielä
maaliskuussa numero 2/2019 luvattiin kesäkuuksi. Sitä odotettiin jo
ennen juhannusta, turhaan. Syy vaikeuksiin salattiin ensin sekä
jäsenyhdistyksiltä että lehden saajilta ja tilaajilta. Syy olisi tullut
kertoa viimeistään kesäkuun aikana, kun lehti ei ilmestynyt
luvatusti. Liiton
tiedotuslistalla Ylikoski kertoi 24.7.2019, että kyseessä on
liittohallituksen päättämät säästötoimet, jotka on kohdistettu
jäsenetuun. Numero 2/2019 luvattiin vasta elokuuksi ja syksyllä
julkaistaan ainoastaan yksi erillinen kaksoisnumero 3-4/2019. Tämä
kertonee siitä, että liiton toiveet varainhankinnan kohentamisesta ovat
valuneet hukkaan. Kuten tavallista, jäsenyhdistykset, näiden jäsenet ja
lehden tilaajat pidettiin pimennossa, vaikka ”hallinto” sai tietoa
asiasta jo päätöksentekohetkellä eli 18.-19.5.2019. Ylikoski
pahoitteli sitä, ettei tietoa lehden ilmestymisestä ja numeroiden
leikkauksesta pantu ajoissa tiedotuslistalle. Näin hän tunnustaa, ettei
edes tiedotus toimi enää kunnolla liitossa, ei edes näin tärkeiden
asiain kohdalla. Lehden tilaajille hän ei esitä pahoitteluja
puhumattakaan siitä, että tarjoaisi näille hyvitystä. Jos numeroiden
määrää supistetaan luvatusta neljänneksen, hyvityksen tulisi olla
30:4=7,50 euroa. Sikäli kuin lehti ilmestyy vielä ensi vuonna,
vuosikerran hinnaksi voisi asettaa vaikka 23 euroa.
Kimmo Sundström
|