|
Uutisessani Lausuimme HE-luonnoksesta: ministerin juhlallinen vala ja vakuutus (4.4.2018) [HTML]
kertomani valtioneuvoston kanslian järjestämä lausuntokierros päättyi eilen 10.4.2018. Tänään pyysin
saapuneet lausunnot VNK:n kirjaamosta. Lisäaikapyyntöjä lausunnon antamiseen ei ollut saapunut; siitäkin
kysyin. Aion kuitenkin jonkin ajan kuluttua tiedustella mahdollisesti myöhässä annettuja lausuntoja.
Tarkastelen nyt lausuntoja. Ensin niiden tahojen, jotka oli mainittu lausuntopyyntöasiakirjan 19.3.2018
jakelulistassa.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin lausunnosta 9.4.2018 (dnro OKV/19/20/2018) oikeuskanslerinvirasto tiedotti
seuraavasti:
"Oikeuskansleri antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä valtioneuvostosta annetun lain muuttamiseksi.
Esityksen mukaan ministerin olisi ennen tehtävään ryhtymistään vannottava ministerin juhlallinen vala tai
annettava ministerin juhlallinen vakuutus. Nykyisten säännösten mukaan ministerin on vannottava virkavala
tai annettava virkavakuutus sekä annettava tuomarinvakuutus.
Oikeuskansleri totesi perustuslaissa turvatun uskonnonvapauden koskevan myös ministereitä. Toisaalta
ministerit käyttävät perustuslain mukaan valtioneuvoston jäseninä ylintä maallista hallitusvaltaa. Heillä
on virkatoimissaan velvollisuus noudattaa yhdenvertaisuuden periaatetta ja muun muassa uskontoon perustuvan
syrjinnän kieltoa sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Oikeuskanslerin mukaan
perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä ilmenevien periaatteiden valossa olisi oikeudellisesti paremmin
perusteltua, että ministerit eivät vannoisi uskonnollista ministerin valaa vaan antaisivat ainoastaan
ministerin vakuutuksen. Tämä olisi myös johdonmukaista sen vuoksi, että tasavallan presidentti antaa
toimeensa ryhtyessään juhlallisen vakuutuksen perustuslain nojalla."
Lausunnossaan oikeuskansleri totesi, että uskonnollisesta tuomarin valasta luopumisen perusteena oli tuomarin
tehtävän katsominen maalliseksi tehtäväksi. Hän katsoi, että hallitusvallan käytön uskottavuus
yhdenvertaisuuden periaatteen turvaamisessa ja edistämisessä edellyttää, että hallitusvaltaa käyttävät
ministerit eivät uskonnonvapaudesta huolimatta korostetusti esiinny jonkin uskonnon tai vakaumuksen edustajina.
Huomauttaisin tästä, että pitää toki nähdä ero siinä, edustaako ministeri jotakin uskontoa yksityisesti, vaikka
mahdollisesti yleisöjulkisestikin, vaiko valtiovallan tilaisuutta hyväksikäyttäen, ministerin toimen vinouttaen.
Oikeuskansleri huomautti myös, että se esitysluonnoksen esittämä sääntelyvaihtoehto, että vala- ja
vakuutusasetusta vain muutettaisiin tasavallan presidentin asetuksella, koski ainoastaan siirtymäkautta
perustuslain voimaantulon 1.3.2000 jälkeen. (Sen olisi nähnyt sivulla 3 mainitun 4 §:n perusteluista.)
Ministeriöistä kahdeksan (UM, PLM, VM, OKM, LVM, TEM, STM, YM) antoi lausunnon. Ne olivat muotoa, että
ministeriöllä ei ollut huomautettavaa tai lausuttavaa; korkeintaan saatettiin lainata esityksestä pari virkettä
tai sanoa, että esityt muutokset olivat perusteltuja. Poikkeuksena oli ympäristöministeriö, joka totesi, että
lakiesityksen 4 b §:n osalta ei ole esitetty kaavojen sisällön määräytymistä koskevia perusteluita.
(Yhdistyksemme lausunnossa on muutoin selvitetty, kuinka kaavat on koottu, paitsi, että vielä silloin
huomaamatta jäi, että kaavojen keskimmäinen virke on saatu muokkaamalla perustuslain 1 §:n yhtä virkettä.)
Muut kolme ministeriötä (OM, SM, MMM) eivät antaneet lausuntoa. (Tietenkään VNK itse ei lausunut
esityksestään). Kuten aiemmassa uutisessani kerroin, oikeusministeri Antti Häkkänen oli Iltalehden
haastattelussa 29.3.2018 kertonut pitävänsä perusteltuna ottaa mallia tasavallan presidentin vakuutuksesta
(Iltalehden uutisoitua 27.3.2018, että Vapaa-ajattelijain liitto haluaisi poistaa uskontoviittaukset ministerien
valasta). Oli siis yllätys ja paha pettymys, että oikeusministeriöstä ei kuitenkaan lausuntoa tullut. Eikö
Häkkänen ollut saanut ministeriötään ruotuun? Painava lausunto oikeusministeriöstä olisi ollut tarpeen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksella ei ollut huomauttamista tehdystä esityksestä.
"Erinomaista on, että esityksessä on otettu huomioon perustuslain 11 §:ssä turvattu positiivinen uskonnonvapaus
eli oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa yhdenvertaisesti negatiivisen uskonnonvapauden kanssa." Jos
käytössä olisi vain ministerinvakuutus, järjestäisiköhän ev.-lut. kirkko ministerille tämän pyynnöstä
täydentävän valatilaisuuden?
Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus ilmoitti kannattavansa esitystä.
Katolinen kirkko Suomessa, Suomen Islamilainen Neuvosto ry ja Suomen Juutalaisten
Seurakuntien Keskusneuvosto ry olivat jakelulistalla mutta eivät antaneet lausuntoa.
Suomen Humanistiliitto ry ja Vapaa-ajattelijain Liitto ry (jolta myös lausunto 29.12.2017)
olivat jakelulistalla ja vastustivat lausunnoissaan uskonnollista ministerin juhlallista valaa neutraalin
ministerin juhlallisen vakuutuksen hyväksi. Yhdyn seuraavaan ihmettelyyn humanistien lausunnossa: "Voidaankin
perustellusti kysyä, miten ministerin ilmoitus vakaumuksestaan (vala) lisää hänen pätevyyttään tai
uskottavuuttaan ministerin tehtävissä."
Lausuntoja annettiin ohi jakelulistankin. Yhdistyksemme Pääkaupunkiseudun ateistit ry, Totuuden
Ystävät rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta (ks. lausuntosivu) ja Liberaalipuolue - vapaus valita r.p.
vastustivat kukin uskonnollista valaa ja kannattivat kaikille samanlaista, uskonnollisesti neutraalia vakuutusta.
Lausunnon antoi lisäksi dos. Niko Huttunen. Hän on teologian tohtori ja Uuden testamentin eksegetiikan
dosentti. Hän haki kenttäpiispuutta vuonna 2012 ollessaan Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri. Olen pannut
merkille hänen lehtikirjoituksensa, joista eräässäkin hän esitti sotilasvakuutuksen sanokaamme
piiloluterilaisena. Ajatus ei ollut uusi, ja jo siksikin lausuntomme mukaan ministerin juhlallisen vakuutuksen
kaavassa on oltava omistusliitteisesti "kunniani ja omantuntoni kautta". Hän toimi ev.-lut. kirkon
kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan sihteerinä valiokunnan laatiessa mietinnön 2/2017 kirkon
nelivuotiskertomuksesta Osallistuva luterilaisuus vuosilta 2012-2015; mietinnöstä oli uutiseni Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta hylkää ihmisoikeudet (23.10.2017) [HTML]. Tässä yhteydessä haluan
kertoa, että tästä mietinnöstä käytti ev.-lut. kirkon kirkolliskokouksen täysistunnossa 7.11.2017 puheenvuoron
edustaja Jaakko Weuro, joka yhtyi moitteisiini, jotka jälkikäteen nähden koskivat juuri Huttusen näkemyksiä,
sanoen:
"Jatkotyöskentelyn kannalta haluaisin nostaa kuitenkin esille yhden huolen, joka minulle välittyy tästä
tulevaisuusvaliokunnan mietinnöstä. Tässä kirkon yhteiskunnallista asemaa koskevassa jaksossa otetaan varsin
institutionaalinen näkemys kirkon rooliin yhteiskunnassa. Tässä jaksossa problematisoidaan sitä, että kirkkoa
on haastettu ja kirkon asemaa on yhteiskunnassa pyritty myös eri tavoin rajaamaan ja rajoittamaan.
Mielestäni tässä tarkastelussa on jäänyt kuitenkin liian vähälle pohdinnalle se, miksi kirkon rooli
voidaan nähdä uhkana, mitkä ovat niitä tekijöitä sen taustalla, että koetaan yksilöiden tarvitsevan jopa
perustuslaillista suojamuuria kirkkoa vastaan. Jäin pohtimaan sitä, että emmehän me tule nyt käyttämään
tulevia vuosia siihen, että pyrimme katsomaan taaksepäin ja jollain tavalla tarttumaan johonkin sellaiseen
menneeseen asemaan ja menneeseen yhteiskuntaan, joka on jo mennyt. Vaan pyrimmehän me katsomaan
tulevaisuuteen ja hakemaan sellaisia ratkaisuja, joissa kirkon sanoma ymmärretään ja nähdään mahdollisuutena,
ei uhkana?"
Huttunen ensiksi lyttää todistajan ja tuomarin valojen poistamiselle esitetyt perustelut ministerin valan
puolusteluksi. Siinä yhteydessä hän sanoo: "Uskonnollisesti se [vala] on monoteistinen, mikä on maassamme
toimivien uskonnollisten yhdyskuntien ylivoimaisesti tavallisin kanta." Lausuntomme mukaan valan muutoin
mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan sitomaton muoto ei silloin salli Raamattua valatilaisuuteen, sillä sehän
paljastaisi vailla lain tukea vannojan kirkkouskovaisen (tai tapakirkkouskovaisen) vakaumuksen erotukseksi
siitä, että vannojalle valan Jumala olisi hänen yksityisensä. Sitten Huttunen esittää täydennyksiä esityksen
perusteluihin. Tällöin hän sanoo vastoin eduskunnan perustuslakivaliokunnan uskonnonvapauslain säätämisen
yhteydessä esittämää: "Tulkintaa, että vakuutus olisi uskonnollisesti neutraali, ei voi sellaisenaan pitää
oikeana. Vakuutus ei ole neutraali silloin, kun sillä on uskonnollinen vaihtoehto." Ei olekaan, mutta se
seikka juuri on vahvin syy poistaa vala, sillä vakuutuksen valitseminen valan sijaan voi henkilölle olla
seurauksiltaan raskas. Huttunen pitää kiistanalaisena esityksen väitettä, että perustuslain 76 §:n tähden
julkinen valta ei ole tunnustukseton. Toisaalta hän katsoo, että kategorinen väite valtion
tunnustuksettomuudesta on muodostumassa yhä ongelmallisemmaksi, sillä hänen mukaansa maahanmuuton
lisääntyminen on johtamassa siihen, että luterilainen uskonto ja siitä kumpuava arvomaailma nousee näkyviin.
Muita arvoja hän ei tunnustakaan. Niinpä hänen mukaansa mahdollisuus uskonnolliseen ministerin valaan ilmentää
paitsi positiivista uskonnonvapautta myös suomalaisen kulttuurin syvärakennetta. Vakuutus siis ei ilmentäisi.
Lausunto myös ehdottaa kahta korjausta lain sanamuotoihin. Valan tulisi päättyä ymmärrettävämmin (rukoukseen
omana virkkeenään): "Jumala minua auttakoon tässä tehtävässä ruumiillisesti ja henkisesti."
Huttusen intoluterilaisuus saattaisi olla ministerin valaa vastaan.
Joka tapauksessa lausuntokierros oli pettymys. Ministeriöt eivät olleet nähneet vaivaa asiassa. Olisikin
vaatinut ponnisteluja kirjoittaa perusteluita luonnosteltua uskonnollista ministerinvalaa vastaan; niitähän
itse esitysluonnos ei antanut. Pelkään, että vala toteutuu. Täksi viikoksi aiottua asian esittelyä
valtioneuvoston yleisistunnossa siirrettiin alkuviikosta kuudella viikolla eteenpäin, mutta tuskinpa niin
paljon aikaa tarvitaan. Toisin olisi ollut, jos ministeriöiden lausunnoissa olisi ilmennyt valan vastustusta.
Pitää valmistautua lausumaan tiiviisti asiasta asianomaiselle eduskunnan valiokunnalle.
***
Lisättäköön, että eilen tiedustelin puhelimitse oikeuskanslerinvirastosta, mitä lausuntomme sivulla 5
mainitulle kantelulleni vala-asetuksen muuttamisen esittelystä valtioneuvoston yleisistunnossa kuuluu.
Ks. Kantelut-osaston kohta 22. Ei muuta kuin että asiani (dnro OKV/392/1/2018) valmistelija/esittelijä on
vanhempi oikeuskanslerinsihteeri, OTT, VT Minna Ruuskanen OKV:n valtioneuvostoasiain osastosta (Ruuskasen
tiedot tilanteesta 31.12.2016). Saattaa olla, että on ensin odotettava lopullista hallituksen esitystä, sillä
kanteluni täydennyksessä viittasin esitysluonnokseen.
Jouni Luukkainen
|
