Vapaa Ajattelija -lehden numero 2/2017 saapui mukavasti lukijoille 23.5.2017 hieman ennen Oulun liittokokousta (10.–11.6.2017). Tällä kertaa tuli 32-sivuinen numero, jossa on takakansikin. Julkaisija ja päätoimittaja mainitaan. Jäsenyhdistysluettelossa on 23 jäsenyhdistystä. Osa niiden postiosoitteista on vääriä. Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n (LUAT) osoitteenmuutokselta kesti lukuisista ilmoituksista huolimatta yli vuoden tulla noteeratuksi liitossa. Toiminnanjohtaja Maarit Fredlundin laiminlyöntien takia LUAT ei koskaan saanut yhdistykselle väärään osoitteeseen lähetettyjä Vapaa Ajattelija -lehden numeroiden 3/2016 ja 4/2016 lehtilähetyksiä. Tavanomaisesti lehtiä saatiin neljä.

Pääkirjoitus

Liiton tuorein puheenjohtaja Petri Karisma erosi tehtävästään 27.10.2016. Liittovaltuusto kieltäytyi valitsemasta uutta puheenjohtajaa. Tervetulotoivotuksen liittokokoukseen esittää (s. 3) varapuheenjohtaja Marko Lakkala. Hän on itse Oulusta, eikä liiton liittokokousta ole milloinkaan aiemmin järjestetty Oulussa. Lakkala on huolissaan liiton taloudesta ja on sitä mieltä, ettei liitto olisi harrastanut tuhlausta. Hän toivoo valtionavustusten radikaalia kasvattamista trendissä, jossa liitto hajotettiin ja sen asema on heikentynyt. Valtionavustuksia (yleisavustus ja kulttuurilehtituki) on leikattu vuodesta 2012 alkaen. Kulttuurilehtituen liitto menetti kokonaan tänä vuonna.

Liiton jäsenyhdistyksiin kuuluvien jäsenten määrä on Lakkalan mukaan ”kiistatta liian pieni suhteessa uskonnottomien lukumäärään”.

On tosiaan valitettavaa, että uskonnottomien määrä kasvaa tasaisesti, mutta vapaa-ajattelijoiden jäsenmäärä pienenee. Vuonna 2016 jäsenmäärä laski kolmatta vuotta peräkkäin ja alitti 1.500 jäsentä. Jäsentilaston mukaan jäsenmäärä oli 1.494. Liittohallituksen 29.4.2017 laatiman asiakirjan Kertomus liittokokouskaudelta 2014–2017 mukaan maksaneiden jäsenten määrä oli 1.487.

Suurimpana linjaerimielisyytenä Lakkala näkee koulujen katsomusopetuksen. Vapaa-ajattelijoissa on ainakin kolmen eri linjan kannattajia.

Näin liittokokouksen alla olisi pitänyt mainita erimielisyyden aiheeksi myös liiton luottamuselinten valitseminen listavaalilla ja junttalistat. Oppositio ei kannata junttalistoja eikä listavaalia. Edustajien tulee saada äänestää haluamiaan ehdokkaita vapaasti. Eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi. Luottamuselimet on valittu listavaalilla vuosien 2011 ja 2014 liittokokouksissa. Vaalitapa heikentää luottamuselinten legitimiteettiä. Lopputulos on vahingoittanut liittoa yhä pahemmin.

Lähetän tässä samalla kiitokseni niille henkilöille, jotka ovat kertoneet tänä vuonna Jori Mäntysalon 1.1.2017 aloittamasta junttatyöstä ja muista liiton epäkohdista. Opposition tehtävänä on arvostella liiton huonoja käytäntöjä ja heikkoja tuloksia, sekä esittää parannusehdotuksia.

Kirkon alamäki

Jori Mäntysalo tutkailee (s. 6–7) kirkon alamäen jyrkkyyttä. Kasteet, rippikoulu, kirkollinen vihkiminen, kirkolliset hautajaiset ja kirkon työntekijämäärä ovat kaikki alamäessä. Jutussa on hyödyllisiä numeroita.

Tästä tuli mieleeni uusi seurakuntien yhdistymissuunnitelma Helsingistä, jossa Töölön ja Meilahden seurakunnat selvittävät 1.1.2019 toteutettavaksi aiottua yhdistymistä. Kirkon pöhötauti lievenisi, palattaisiin aikaan ennen vuotta 1956, jolloin Meilahden seurakunta erotettiin Töölön seurakunnasta itsenäiseksi seurakunnaksi. Syyt ovat toiminnallisia ja taloudellisia.

Mäntysalo ennustaa, että kirkollisveroprosentit tulevat nousemaan. Sitä minäkin olen odottanut.

Tässä jutussa on taas jotakin tuttua. Noin neljäsosa vajaasta kahdesta sivusta uhrataan Nikolainkirkon suurelle kuvalle.

Ekaluokkalaisten manipulointia

Päivi Kovasen kirjoitus oppikirjasta Suuri kertomus, elämä edessä on paljastava (s. 8–10). Kirja on ensimmäisen luokan uskonnon kirja. Kirja on monomaaninen, tunnustuksellinen yritys juurruttaa oppilas uskonnolliseen riittiin, rukoilemaan. Sisällöstä (4.102 sanaa) Raamatun kertomukset haukkaavat 2.966 sanaa (72,31 %), muut kristityt 131 sanaa (3,19 %), muut uskonnot 80 sanaa (1,95 %) ja uskonnottomat 12 sanaa (0,30 %). ”Vakiinnuttamisella ja vahvistamiselle on löydettävissä kaksi kohdetta: usko yliluonnolliseen ja tapa rukoilla tätä yliluonnollista.”

On ihmeellistä, että suuri kustantaja (WSOY) julkaisee tällaisen kirjan tai ainakin, että sitä saa käyttää koulussa. Uskonnonopetushan ei saa lain mukaan olla tunnustuksellista.

Kovasen mielestä kirja vahvistaa lapsen varhaiseen kehitykseen liittyvää konkreettisen ja kuvitteellisen maailman sekaannusta.

Onneksi tämä kirja ei ole elämänkatsomustiedon (ET) kirja ja onneksi ei ole kaikille yhteistä katsomusopetusta ekaluokkalaisille. Kirja jää kristittyjen ongelmaksi.

Huonot kirja-asiat koskettavat kuitenkin myös ET-oppilaita. Esa Ylikosken jutussa (s. 12) kerrotaan, että Editan julkaiseman, 7.–9. luokkien oppikirjan Uniikki, katsomus ja kulttuuri sisällöstä 47 prosenttia on uskontoa. Oppikirja ei vastaa ET:n opetussuunnitelman perusteita. Kohderyhmä, ”uskontokuntiin kuulumattomat”, saa huomiota 14 sivun verran, kun uskontojen osuus on 30 sivua (kristinusko 14 sivua, islam 16 sivua). Lisäksi uskontokuntiin kuulumattomia koskevassa tekstissäkin on vakavia puutteita.

Puheenjohtajaehdokkaat

Liittokokousta varten esitellään (s. 18–19) kaksi puheenjohtajaehdokasta. Kim Sjöström edustaa oppositiota ja Kaj Torrkulla tamperelaisia imagofasisteja eli liittokokouskausien 2011–2014 ja 2014–2017 valtaryhmää.

Sjöström oli opposition puheenjohtajaehdokas jo Lahden (2011) ja Tampereen (2014) liittokokouksissa. Hän vaatii uskonnonopetuksen lakkauttamista. On hyödytöntä puuhailla nykyisiä katsomusaineita koskevien lakimuutosten parissa. Liiton on oltava kehityksen eturintamassa, ei muiden seurailija.

Esittelyä häiritsee tekstin oikoluvun laiminlyönti. Yhdelle sivulle jätettiin viitisentoista painovirhettä. Niiden korjaamiseen tarvittaisiin toimitussihteeriä. Sellaista lehdessä ei enää mainita.

Kaj Torrkulla on koko lailla tuntematon hahmo muille kuin tamperelaisille. Tärkein asia hänestä on uskonnonharjoitus kouluissa. Torrkulla on toiminut mm. eroakirkosta.fi-sivuston parissa. Hän on ollut Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n hallituksen jäsen. Torrkullan tavoite on sekulaari Suomi. Hän on 40-vuotias, Sjöström täytti 50 vuotta viime vuonna.

Uusia kirjoittajia

Uusia kirjoittajia lehdessä ovat ainakin Magdaleena Grönlund (Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry:n uusi puheenjohtaja) ja Liisa Taskinen (Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n uusi puheenjohtaja).

Edellinen tahtoo lisää nuoria mukaan toimintaan ja lisää näkyvyyttä. Kumpikaan ei ole millään tavoin uusi toivomus. Jälkimmäinen kertoo omasta vapaa-ajattelustaan.

Kun Ulla-Maija Eerola Kotkan Vapaa-ajattelijoista on luopumassa liittohallituksen jäsenen paikastaan, Taskinen ja miksei Grönlundkin voisivat olla uutta ainesta ifojen junttaajille.

Kotkan yhdistyksen jäsenmäärä laski 211:stä (2015) 153:een (2016), mutta se oikeutti edelleen neljän liittokokousedustajan lähettämiseen. ”Kukkoslovakit” riistivät eräässä liittokokouksessa Kotkan yhdistykseltä oikeudetta yhden edustajapaikan. Nyt siihen tuskin on tarvetta. Innostus liiton toimintaa kohtaan on vähentynyt niin, että yhdistys lähettää neljän asemesta vain kaksi edustajaa.

Liiton strategia ja tavoitteet 2017–2020

Lehti julkaisee (s. 27–29) uutisena jo 25.3.2017 saadun liittohallituksen esityksen liiton tavoitteiksi ja strategiaksi liittokokouskaudeksi 2017–2020. Liiton nykyisten sääntöjen (8 §, 4.) mukaan tällainen asiakirja tulee hyväksyä varsinaisessa liittokokouksessa. Tästä kirjoitin jo aikaisemmin (ks. Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia vuosiksi 2017–2020 (20.4.2017)).

Pro-Kuppaus Oy:n mainos puuttuu tästä numerosta, mistä lehti saa pisteen.

Kimmo Sundström