Pirkanmaalla
sijaitseva Tottijärvi erotettiin itsenäiseksi kunnaksi 1906 ja
liitettiin Nokian kauppalaan 1976. Siellä, Sorvan kylässä, asui
tilanomistaja Asarias Makkonen (25.7.1877–8.1.1946), jolla oli
tarkoitus perustaa yksityinen hautausmaa. Sijainti Hautausmaaksi
tarkoitettu tila ei erotu maastossa millään tavalla. Alue sijaitsee
Sorvantieltä luoteeseen poikkeavan Ylispääntien alkupäässä.
Hautausmaatilan itäpuolella sijaitsevan naapuritilan katuosoite on
Ylispääntie 1. Tila Hautausmaa (536–442–2–24) on noin 50 metrin
päässä Ylispääntiestä ja muodoltaan likimain neliö. ©Maanmittauslaitos,
lupa nro 4141/050000/2016. Kiinteistörajat ©Kunnat ja Maanmittauslaitos
lupanro 4141/050000/MML/16.
Perustamislupa-anomus Asarias
Makkosen anomuksen (11.8.1926/14.8.1926 AD (845/203) 1926 OPM, SVA)
jätti 14.8.1926 Impi Virtanen seitsemän liitteen ja valtakirjan kera.
Anomuksen oli laatinut Pohjois-Pirkkalan pitäjän Nokian kylän
kunnankirjuri Ang. Salenius. Haluttiin perustaa yksityinen, 240
neliömetrin suuruinen hautausmaa Makkosen omistamalle tilalle anojaa,
hänen perhettään ja muita baptistiseen seurakuntaan kuuluvia varten
”mikäli tilaa riittää”. Anoja oli eronnut evankelis-luterilaisesta
seurakunnasta ja kuului Tampereen baptistiseurakuntaan. Valtakirja Avoin
asianajovaltakirja oli annettu Pohjois-Pirkkalassa 9.2.1926 ja sen
todistivat Kalle Blomster sekä joku toinen henkilö, jonka nimikirjoitus
on epäselvä. Anoja
oli Nuutila-talon omistaja. Hän ja hänen perheensä kuuluivat Tampereen
baptistiseurakuntaan. Todistuksen tästä oli Pirkkalan kihlakunnan
henkikirjoittajan konttorissa antanut 14.7.1926 Fritiof Salenius.
Viitta Ylispääntielle Sorvantien liittymässä. Takana oleva tie johtaa
Jari Kalliosalon talolle, jonka luoteispuolella Hautausmaa-tila on.
Kartta Asiakirjoihin
sisältyy kartta (toimitus nro 17599) osasta Nuutilan perintötalon (rno
2:23) tiluksia Sorvan kylässä, Tottijärven kunnassa, Hämeen lääniä.
Tilukset oli mitannut, lohkomisen tehnyt sekä rajat aukaissut ja
pyykittänyt 30.5.1925 nuorempi maanmittausinsinööri K. D. Sinervä.
Hautausmaa-tila sai jakomerkin 2:24. Tila merkittiin maarekisteriin
Hämeen läänin lääninmaanmittauskonttorissa 23.11.1925, minkä todisti J.
A. Berlin. Hautausmaa-tila
oli Nuutilan maiden sisällä. Koillisessa olivat Mattilan maat, kaakossa
Uotilan maat ja luoteessa Heikkilän maat. Tilan mitat olivat 15x15
metriä. Tilalla oli yksi palsta, peltoa 225 neliömetriä. Osalukujen ja manttaalien vahvistamispäätös Hämeen läänin maaherran päätös lohkomisessa syntyneiden osalukujen ja manttaalien vahvistamisesta annettiin 20.11.1925. Asarias
Makkonen oli 11.5.1921 saanut kiinnekirjan 0,2501 manttaalin veroiseen,
Nuutila-nimiseen ja 0,6532 osalukuiseen (palstatiloineen 0,6670 osaa)
osaan Nuutilan perintötalosta nro 2. Hän oli omia tarkoituksiaan varten
pyytänyt erotettavaksi Hautausmaa-nimisen tilan. Hautausmaa-tilan (rno
2:24) pinta-alaksi tuli 0,225 hehtaaria, jyvitysarvoksi 22,50,
osaluvuksi 0,0004 ja manttaalliksi 0,0001. Sitoumus Maanviljelijä
Makkosta sitoutuivat takaamaan hautausmaan jatkuvassa kunnossapidossa
tilallinen Kalle Sipilä Pohjois-Pirkkalan Haaviston kylästä ja
koneenhoitaja Kalle Saaristo Pohjois-Pirkkalan Pispalan kylästä. Kalle
Sipilä oli helluntailainen ja hänellä oli samoihin aikoihin oma
hautausmaahankkeensa (ks. Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)).
Sitoumus päivättiin Pohjois-Pirkkalassa 9.2.1926. Sen todistivat taas
Kalle Blomster ja joku toinen henkilö, jonka nimikirjoitus on
epäselvä. Takaajien
täysivaraisuuden ja heidän vastuukykynsä mainittuun sitoumukseen
puolestaan todisti kunnankirjuri Ang. Salenius 9.2.1926
Pohjois-Pirkkalan kunnantoimistossa. Hautausmaa-tilalla säilytetään nyt puutavaraa ynnä muuta.
Piirilääkärin lausunto Piirilääkäri
J. Soini tarkasti alueen 30.6.1926 ja antoi asiassa lausunnon samana
päivänä. Alue sijaitsi talon läheisyydessä, pohjoiseen kallistuvan
soraharjanteen rinteessä, mikä lopuksi laskeutui alavaksi niitty- ja
peltomaaksi. Talon ja naapurin asumukset sekä vedenottopaikat olivat
harjanteella eikä hautausmaaksi tarkoitetun alueen alapuolelle voitu
sijoittaa asuntoja. Soini totesi, ettei hautausmaa tuota haittaa talon
eikä naapurin asukkaille. Lausunnot OPM:n
vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen pyysi 16.8.1926 asiassa
lausuntoa Hämeen läänin maaherralta. Läänissä tehtiin asiassa
välipäätös 17.8.1926, ja Toivo Horelli lähetti lausuntopyynnön
Lempäälän piirin nimismiehelle. Lempäälän
piirin kruununnimismies Emil Himberg vastasi 3.9.1926 maaherralle,
ettei mitään estettä anomuksen suhteen ole. Maaherra lausui 6.9.1926
OPM:lle, ettei muistuttamista hakemusta vastaan ole. Päätös Myönteinen
päätös annettiin 5.3.1927. Hakija oikeutettiin perustamaan yksityinen
hautausmaa tilasta numero 2 Tottijärven pitäjän Sorvan kylässä
erotetulle maa-alueelle. Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri J.
[ulius] A. [ilio] ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen
(Päätöskonseptit 1927). Hautausmaa-tila Tilan
nimi on Hautausmaa (536–442–2–24) eikä siihen ole annettu lainhuutoa
lohkomisen jälkeen. Lauri Kalliosalo kertoo, että osti viitisenkymmentä
vuotta sitten isomman tilan Asarias Makkosen pojalta Arvo Makkoselta ja
tämän vaimolta Tyyne Makkoselta. Pieni Hautausmaa-tila tuli kaupassa
mukana sekin. Alueelle
ei koskaan perustettu hautausmaata eikä sinne haudattu ketään. Tästä
kertovat yhtäpitävästi Lauri Kalliosalo sekä Arvo Makkosen lapset Arto
Makkonen ja Hellevi Vartiainen. Mitään kulkutietä alueelle ei mene.
Sinne on nyt pinottu puutavaraa ym. Naapuritilalla (Sorvansalo
536–442–2–142) asuu Lauri Kalliosalon poika Jari Kalliosalo. Kirjoittaja
vieraili Hautausmaa-tilalla 24.8.2016, jolloin Kalliosalon talon asukas
esitteli aluetta. Hautausmaa-asia oli hänelle tuttu, ja talonväki oli
myös etsinyt vanhoja rajapyykkejä maastosta. Tällöin ainakin pyykki
numero 6 oli löytynyt, mutta esimerkiksi pyykkiä numero 2 ei ollut
löydetty. Makkosten hauta Makkosten
hauta on Tottijärven hautausmaan vanhalla puolella, osastossa 03, rivi
02 ja hauta 004, noin kymmenen metrin päässä kirkon vasemmasta
takanurkasta. Makkosten hauta Tottijärven hautausmaalla.
Haudalla
on jalustakiven päällä seisova musta hautakivi (122x57x15 cm; pxkxp).
Reunakiviä ei ole. Haudalla kasvaa orvokkeja. Hautaan on haudattu viisi
vainajaa: Asarias Makkonen (25.7.1877–8.1.1946), hänen vaimonsa Irene
Makkonen (19.1.1881–20.10.1968), näiden poika Arvo Johannes Makkonen
(24.6.1907–29.1.1992) ja tämän vaimo Tyyne Makkonen
(21.6.1916–6.12.1988) sekä Asarias ja Irene Makkosen naimaton tytär
Saimi Elviira Makkonen (6.6.1906–10.5.1995).
Kimmo
Sundström
Lyhenteitä
AD | Anomusdiaari |
OPM |
Opetusministeriö |
SVA
|
(Suomen)
Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto |
Lähteitä
Arkistolähteet
Anomusdiaari 1926, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1927, OPM, SVA
Haastattelu
Lauri Kalliosalo, 23.8.2016
Tiedonannot
Arto Makkonen, 10.9.2016 Pekka Tuuri, Nokian seurakunnan hautausmaatoimen työnjohtaja, 29.7.2016 Hellevi Vartiainen, 10.9.2016 Asko Välimäki, 24.8.2016
Artikkeli pohjautuu tekijän
selvitykseen Vaihtoehtoiset
hautausmaat
Suomessa (2007).
Lue myös
Hautausmaasarja [HTML]
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia
ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen
Mitä uutta?
|
|