Hallituksen esitykseen eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi (HE 65/2015 vp) sisältyy meitä kiinnostavasti uskonnonvapauslain parannus, joka poistaisi laista tietyn lapsia ja miehiä sortavan sekä naisia ja kirkkoa suosivan poikkeussäännöksen. Eduskunnan lakivaliokunta antoi 11.12.2015 esityksestä mietintönsä (LaVM 7/2015 vp), kuten kerroin uutisessani Lakivaliokunta puolsi uskonnonvapauslain parannusta [HTML]. 

Asian ensimmäisessä käsittelyssä ke 10.2.2016 eduskunta kävi yleiskeskustelun ja lopputuloksena hyväksyi lakiehdotusten sisällöt mietinnön mukaisina. 

Keskustelussa puheenvuoroja oli 74. Alla ovat ne kohdat puheenvuoroista, jotka koskettelivat uskonnonvapauslain muutosta. 

14.02 [Lakivaliokunnan puheenjohtaja] Kari Tolvanen/kok (esittelypuheenvuoro):

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi [mm] uskonnonvapauslakia. 

Lakivaliokunta siis mietinnössään puoltaa tämän hallituksen esityksen hyväksymistä vähäisin muutosesityksin, mutta tämä päätös ei ollut yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy hylkäysesityksen sisältävä vastalause. 

14.11 Antero Laukkanen/kd:

Esitys on valmisteltu kiireellä viime kesän aikana, niin etteivät esimerkiksi eduskuntaryhmät tienneet valmistelusta eikä heiltä myöskään pyydetty asiasta lausuntoa. Tällaista menettelyä ei voi pitää hyväksyttävänä. 

Yhdyn lakivaliokunnan mietinnössä olevaan eriävään mielipiteeseen ja hylkäysesitykseen ja jätän sen tässä ohessa tiedoksi. 

14.21 Mika Niikko/ps: 

Esityksessä on myös muutos uskonnonvapauslakiin, josta valiokunta itse toteaa, että muutos menee "avioliittolain muutoksen edellyttämää pidemmälle". Lakivaliokunnan olisi kuulunut pyytää lausunto asiasta perustuslakivaliokunnalta, jolle tällaiset asiat kuuluvat. Tämä muutos tarvitsisi kunnon puntaroinnin. 

15.24 Sari Essayah/kd:

Toinen asia, joka liittyy myöskin lapsiin, on tämä muutos uskonnonvapauslakiin. Sen mukaanhan äiti ei enää yksinään voi päättää lasten liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli nämä huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvittaisiin näitten huoltajien yhteinen näkemys. Tämä muutos koskee kaikkia maamme perheitä, ei ainoastaan kahden naisen tai kahden miehen muodostamia suhteita. Tässä on minun mielestäni hyvä nyt huomioida se, että kun edustaja Tolvanen sinällänsä ihan hyvin esitteli tätä lakivaliokunnan mietintöä, niin hän totesi, että tässä ollaan nyt noudattamassa edellisen eduskunnan tahtotilaa. Kuitenkin aivan selkeästi täällä mietinnössä sitten todetaan, että tämä uskonnonvapauslakiin ehdotettu muutos ei ole saadun selvityksen valossa avioliittolain muutoksen kannalta ehdottoman välttämätön. Se menee avioliittolain muutoksen edellyttämää muutosta pidemmälle, koska se koskee lapsen uskonnollisen aseman määräytymistä yleisesti lukuun ottamatta näitä tapauksia, joissa tuomioistuin on sitten päättänyt tehtävien jaosta vanhempien kesken lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla. Siinä mielessä on tietysti valitettavaa, että todellakin tässä puututaan sitten tähän, voisiko sanoa, lasten uskonnolliseen asemaan ja lähdetään muuttamaan sitä, koska kuitenkin on hyvin tärkeätä, että meillä on mahdollisuus ilmaista tämän lapsen kuuluminen kirkkokuntaan tai uskonnolliseen yhdyskuntaan siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy ja sen jälkeen. Tietyllä tavalla voi sanoa, että tämä esitys myöskin lisää sellaista juurettomuutta ja uskonnottomuutta ja kaventaa myönteistä uskonnonvapautta. 

... että se ei tule vaikuttamaan näitten kirkkojen opillisiin ratkaisuihin. Ja jollakin tavalla olisi toivonut, että näitten liitännäislakien kohdalla - erityisesti, kun uskonnonvapauslakia mentiin avaamaan lapsen uskonnonvapauden mielestäni rajoittamisen, positiivisen uskonnonvapauden rajoittamisen, kohdalta - tätäkin asiaa olisi voitu kirjata vielä erikseen tuohon mietintöön. 

... ja niin kuin totesin, KD:n eduskuntaryhmä ei näitä kannata vaan tulee tosiaan esittämään niitten hylkäystä toisessa käsittelyssä. 

15.35 Sari Multala/kok:

Yksi näistä on tämä uskonnon vahvistaminen, ja siitä asiantuntijat olivat hiukan erimielisiä, mitä sen asian suhteen tulisi tehdä. Itse katson näin, että se päinvastoin ehkä lisää uskonnonvapautta - tässä tapauksessa tietysti lapsen uskonnollinen asema jää avoimeksi ja täten hänen itsensä päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hänellä siitä on oikeus päättää. 

Toisessa käsittelyssä tulen äänestämään näiden liitännäislakien hyväksymisen puolesta lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti. 

15.41 Lea Mäkipää/ps:

Esitykseen on sisällytetty muutos uskonnonvapauslakiin. Äiti ei voi enää yksin päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvitaan huoltajien yhteinen näkemys. Tämä koskee siis kaikkia perheitä. Jos sopimukseen ei päästä, lapsen kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan jää avoimeksi. En oikein ymmärrä tätä - onko tämä tarkoituskin? Meillä on siis uskonnonvapaus, mutta aina toivon, että suomalaisissa kodeissa ja kouluissa annetaan lapsille pienestä pitäen kristillistä kasvatusta, jota me myös aikuisena jatkamme. Ja miksi? Mihin voisimme itse kukin silloin luottaa ja panna toivomme, kun meillä itse kullakin on joskus vaikeuksia ja ylitsepääsemättömiä esteitä? 

15.47 Silvia Modig/vas:

Tässä on puhuttu paljon uskonnonvapauslaista, ja myös tässä valiokunnan mietintö tarjoaa minun mielestäni hyvää pohdintaa ja argumentointia. Ymmärrän, minkä takia valiokunta on nähnyt sen ongelmallisena. Itse minä ajattelen henkilökohtaisesti niin, että uskonnolliseen yhdyskuntaan tai yhteisöön kuuluminen on jokaisen ihmisen itse päätettävissä, minkä takia minusta lapsen kuuluu se itse päättää siinä vaiheessa, kun on siihen tarpeeksi vanha ja kykenevä. 

15.51 Sari Tanus/kd:

Uskonnolliseen yhteiskuntaan kuuluminen: Jos äiti on kantanut lastansa 9 kuukautta ja synnyttää, niin kyllä minä nyt sanoisin, että olen jo sen verran naisasianainen, että kyllä täytyy olla oikeus ilmoittaa lapsensa uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä jättää sitä siihen, että päästäänkö yhteisymmärrykseen tai jättää lasta ilmoittamatta mihinkään. Lapsella on perusoikeus kuulua myös uskonnolliseen yhteiskuntaan ja saada siellä hyvää, arvokasta opetusta. Minä toivoisin, että nekin, jotka eivät itse omakohtaista uskoa jaa tai koe sitä sillä tavoin, voisivat nähdä meidän kristillisen kulttuuriperimän arvon ja kaiken sen hyvän, mitä se on tähän maahan tuonut tullessaan. 

*** 

Toinen käsittely sisältyy täysistunnon ti 16.2.2016 klo 14.00 päiväjärjestykseen. 

Jouni Luukkainen