Korsnäsin kunta on perustettu 1887, tätä ennen alue kuului Närpiöön. Korsnäs on Manner-Suomen läntisin kunta. Moikipään yksityisen hautausmaan (Moikipään hautausmaa Kornäsissä (27.8.2015)) lisäksi kunnassa on toinenkin yksityinen hautausmaa. Se sijaitsee Korsnäsin kirkonkylässä. Strandvägen 4467:n kohdalla on liittymä, josta pieni tie länteen johtaa hautausmaalle. Matkaa hautausmaalle on noin 110 metriä. 

    Hautausmaa on merkitty ristillä. Hautausalue on rajattu mustin linjoin ja on paljon lunastusyksikköä eli koko hautausmaata pienempi. Hautausalueen koilliskulmassa oleva suorakaide on huoltorakennus. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 4233/MML/15, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 4233/MML/15. 

Korsnäs Baptistförening r.f. 

Hautausmaan perustivat baptistit. Perustava kokous pidettiin 11.2.1928 Korsnäsissä. Läsnä oli kahdeksan henkilöä: Alina Petterson, Johan Erik Kronbacka, Hulda Uppgård, Karl Johan Lenlund, Johannes Petterson, Edla Maria Lillbosk, Edvard Sten ja Gabriel Wikström. 

Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sten ja sihteeriksi Uppgård. Tilintarkastajiksi valittiin Hilda Lenlund ja Alina Petterson, varalle Johan Erik Kronbacka ja Edvard Sten. 

Korsnäs Baptistförening r.f:n (14404) perustamiskirja allekirjoitettiin samana päivänä. Sen allekirjoittivat yllä mainitut kahdeksan henkilöä sekä lisäksi Hilda Lenlund ja M. J. Ståhl. 

Rukoushuone baptisteilla oli jo ennen tämän yhdistyksen perustamista. 

    Tulotie hautausmaalle kuvattuna Strandvägenille päin. Mitään viittaa tms. liittymässä ei ole.

Yhdistyksen rekisteröintihakemuksen puheenjohtajaksi valittu Johannes Petterson päiväsi 8.3.1928. Hakemus saapui sosiaaliministeriöön postitse 14.3.1928. Hallituksen jäseniksi ilmoitettiin Pettersonin lisäksi varapuheenjohtaja Karl Johan Lenlund, sihteeri Hulda Adina Uppgård ja rahastonhoitaja Edla Maria Lillbosk, kaikki Korsnäsistä, sekä Mikael Johan Ståhl Vaasasta. Varajäseniä olivat Gabriel Wikström ja Albert Myhrman. Yhdistys rekisteröitiin 24.3.1928. 

    Pysäköintialue hautausmaan edessä. Oikealla portti, hautausmaa punaisen vajan takana.

Johtohenkilöt siviilirekisteriläisiä 

Asiakirjat eivät sisällä ensimmäiseen hallitukseen valittujen henkilöiden virkatodistuksia. 12.6.1963 päivätystä muutosilmoituksesta kuitenkin ilmenee, että Hulda Uppgård (s. 9.8.1891) kuului Kornäsin siviilirekisteriin ainakin 1963 annetun virkatodistuksen mukaan, samoin talonpoika Karl Johan Lenlund (s. 19.9.1879). Edelleen, puheenjohtajan tehtävästä eronneen Johannes Pettersonin tilalle 12.4.1963 valittu Signe Maria Olivia Moss (o.s. Lagerström, s. 8.10.1920 Korsnäs) kuului 18.5.1963 annetun virkatodistuksen mukaan Korsnäsin siviilirekisteriin. Hallituksen varajäseneksi valittu maataloustyöntekijä Paul Johannes Pistol (s. 3.1.1919 Korsnäs) kuului hänkin siviilirekisteriin. Korsnäsin evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluva hallituksen jäsen oli 5.6.1963 annetun virkatodistuksen mukaan talonpoika Johannes Västerskog (s. 2.8.1889) Taklaxin kylästä. 

    Rautaportti ja kiviset portinpylväät. Nousun oikealla sivulla puukaide.

Säännöt 

Sääntöjen 13 §:n mukaan yhdistyksen omaisuus menee yhdistyksen purkautuessa Suomessa olevien ruotsinkielisten baptistien Konferenssikomitealle tai muulle vastaavalle järjestölle. Tätä pykälää ei voitu sääntöjen mukaan muuttaa. 

Hautausmaan perustamislupahakemus 

Korsnäs Baptistförsamlingen r.f. haki (3.8.1938/5.9.1938 VN AD (2617/484), 3.8.1938/6.9.1938 AD (977/243) 1938 OPM, SVA) lupaa hautausmaan perustamiseen. Hakemuksen allekirjoittivat puheenjohtaja Johannes Petterson ja sihteeri Hulda Uppgård. Hakijan nimi lienee hakemuksessa kirjoitettu väärin. Sen olisi pitänyt olla Korsnäs Baptistförening r.f. Hakemuksen jätti vahtimestari J. Lehtonen. 

Anottiin lupaa yhdistykselle pakkolunastaa noin 0,6 hehtaarin suuruinen alue Korsnäsin kirkonkylän yhteismaasta hautausmaaksi niitä henkilöitä varten, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen tai kreikkalais-katoliseen kirkkoon. 

Valtakirjan asiaa varten olivat Petterson ja Uppgård allekirjoittaneet Korsnäsissä 3.8.1938. Sen todistivat K. H. Juthback ja G. Jansson. 

    Punainen huoltorakennus. Vasemmalla vesisäiliö, edessä roska-astia, oikealla lauta-aita rakennuksen ja portin välissä.

Maa-alueen lahjoitus 

Toimitusinsinöörille oli jätetty 21.6.1925 päivätty kirjoitus, jonka mukaan talonomistajat ja jakokunnan osakkaat Charl R. Hoffman yhdessä vaimonsa Hilda Hoffmanin kanssa lahjoittivat noin 0,6 hehtaarin suuruisen maa-alueen hautausmaaksi niille, jotka eivät kuuluneet evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tällöin osakkailta kysyttiin, kuinka puheena oleva maa-alue voidaan erottaa yhteisalueeksi jakokunnan tiluksista. Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin, että alue menköön sellaisena kuin se on karttaan piirretty (toimitus 10095, vanhempi maanmittausinsinööri J. H. Aalto, 1924). 

    Huoltorakennus kuvattuna takaviistosta. Katolta valuva sadevesi johdetaan tynnyreihin ja käytetään kasteluvetenä.

Kartta 

Tilukset oli kuvattu kartalla isonjaon järjestelytoimituksessa ja sitä varten vuonna 1914. Kuvauksen oli tehnyt varamaanmittari Rosenqvist. 

Korsnäs Baptistförening r.f:n kuukausikokouksessa rukoushuoneella 19.8.1934 G. Jansson sai tehtäväksi kääntyä niiden viranomaisten puoleen, jotka asiaa hoitavat. Hänen tuli saada se alue, jonka Korsnäsin jakokunta oli lahjoittanut kirkkoon kuulumattomien hautausmaaksi, hyväksytyksi hautausmaaksi. Hautausmaan tulevasta hoidosta vastaisi Korsnäs Baptistförening. 

    Hautausalue on ympäristöä korkeammaksi maalla korotettu alue. Ympäristö, rinteet ja hautausmaan pinta ovat nurmea.

Lääkärin lausunto 

Kristiinankaupungin piirilääkäri Hugo Forssell oli 24.11.1936 tarkastanut noin 60 aarin suuruisen alueen. Alue oli murrettu (utbrutet) Holtti-talosta nro 8 ja tarkoitettu hautausmaaksi Korsnäsin siviilirekisteriin otetuille henkilöille. Lääkäri antoi lausuntonsa 24.11.1936. Alue sijaitsi noin kilometrin etelään Korsnäsin kirkolta ja noin 50 metriä länteen maantieltä. Se oli koilliseen viettävää havumetsämäkeä, joka on hienoa hiekkaa. Asumuksia tai vedenottopaikkoja ei ollut lähellä. Alue sopi hautausmaaksi, mutta varmuuden vuoksi tulisi kaivaa syvä alaoja ylhäältä viettävää maastonosaa vastaan. 

Kirkkoherranviraston lausunto 

Virasto vastasi 20.9.1938 lääninhallituksen 14.9.1938 päivättyyn kirjoitukseen, jossa nuorempi lääninsihteeri Seppälä pyysi lausuntoa hautausmaa-asiassa. Siviilirekisteriin kuuluvilta on kannettu hautapaikasta 100 markkaa, mitä ei tapahtunut, jos vainajat olivat osakkaina aiemmin lunastettuun perhehautaan. Nyt seurakunnalla oli menossa oman hautausmaansa laajennus, joka antoi aiheen korottaa siviilirekisteriin kuuluvilta perittävää maksua. Tätä seurakunta piti oikeudenmukaisena. 

Näin seurakunta katsoi, että on parasta, kun kullakin osapuolella on oma hautausmaansa, joka on syntynyt omalla työllä. Seurakunnan luottamusmiehet ovat yleisesti tervehtineet siviilirekisteriin kuuluvien hautausmaata suurella tyydytyksellä. Lausunnon allekirjoitti kirkkoherra Helge Bäck. 

    Yleiskuva kohti hautausmaan oikeaa takakulmaa. 

Kruununnimismiehen lausunto 

Vaasan lääninkanslian nuorempi lääninsihteeri Seppälä oli 26.9.1938 pyytänyt asiassa lausuntoa, erityisesti siitä, pystyykö hakija ylläpitämään hautausmaata. 

Korsnäsin piirin kruununnimismies antoi lausuntonsa 28.9.1938. Hän yhtyi kirkkoherran lausuntoon. Omana lausuntonaan hän ilmoitti, että Korsnäs Baptistförening r.f:n talous oli hyvä ja yli sata yhdistyksen jäsenistä oli kirjattu siviilirekisteriin. Hakijayhdistys voi hoitaa hautausmaata. 

Lääninhallituksen lausunto 

Lausuntoa oli pyytänyt OPM:n Antti Inkinen 8.9.1938. Lääninhallituksen lausunnossa 4.10.1938 puollettiin hakemusta. 

Jakokunnan manttaalinomistajien lausunto 

Antti Inkinen pyysi vielä 8.10.1938 lääninhallitusta toimittamaan ministeriölle Korsnäsin kirkonkylän jakokunnan manttaalinomistajien lausunnon hautausmaa-asiassa. 

Vaasan lääninkansliasta Seppälä lähetti 13.10.1938 kirjeen Korsnäsin piirin kruununnimismiehelle, jonka tuli vaatia sanottu lausunto ja toimittaa se lääninkanslialle. 

Korsnäsin kirkonkylän jakokunnan manttaalinomistajat pitivät kokouksen 13.11.1938, jossa puheenjohtajana oli K. H. Hofman ja sihteerinä Fr. O. Grönlund. Kokouksella ei ollut huomauttamista Korsnäs Baptistförening r.f:n hakemukseen valtioneuvostolle saada oikeus pakkolunastaa Korsnäsin kirkonkylän yhteismaasta 0,6 hehtaarin suuruinen alue hautausmaaksi. Kokous puolsi ehdotusta (pöytäkirja 3 §). 

Kruununnimismies lähetti asianomaisen pöytäkirjan otteen 21.11.1938 Vaasan lääninhallitukselle. Maaherra Jalo Lahdensuo lähetti 25.11.1938 ministeriölle manttaalinomistajien lausunnon. 

    Uusi hauta ja hiekkakumpu hautausmaan etuosassa. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 8.12.1938. Yhdistys oikeutettiin pakkolunastamaan Korsnäsin kirkonkylän yhteismaasta noin 0,6 hehtaarin suuruinen alue hautausmaata varten. Yhdistyksen oli vuoden kuluessa tehtävä hakemus pakkolunastuksen toimeenpanosta kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen koskevan lain (annettu 14.7.1898) 7 §:n mukaisesti uhalla, että myönnetty oikeus menetetään. Muutoin yhdistys oikeutettiin perustamaan hautausmaa. 

Pakkolunastusmenettelyn takia maa-alue on kiinteistötietojärjestelmässä lunastusyksikkö, ei tila. 

Lunastusyksikkö 

Alue, josta Begravningsplats (280–404–47–0) myöhemmin syntyi, oli 7.11.1931 rekisteröidyssä isonjaon järjestelytoimituksessa nro 10095 erotettu Korsnäsin jakokunnan hautausmaaksi eriuskolaisille. Tämän alueen, Begravningsplats för dissenter (280–404–878–16), kiinteistötunnuksessa numero 878 on yhteisen maa-alueen tunnus. 

Begravningsplats för dissenter lakkasi rekisteriyksikkönä 6.4.1949. Samana päivänä rekisteröitiin Begravningsplats (280–404–47–0). Sen pinta-ala on 0,6000 hehtaaria. 

Lunastusyksiköillä ei ole lainhuutotietoa. 

Hautausmaa 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 18.6.2015. 

    Vendla Maria Nyströmin (28.10.1890–11.6.1939) hautakivi.

Varustukset 

Pysäköintialue on hautausmaan edessä, sen pohjoispuolella. 

Hautausmaan etusivulla (pohjoissivu) on lyhyt (204x98 cm; pxk) lauta-aita portin ja sen vasemmalla puolella olevan vajan välissä. Aidan korkeus maasta on noin 105 cm. Hautausmaata ympäröimässä ei ole muuta aitaa, mutta oikealla, hautausalueelle noustaessa, kulkutien oikeassa reunassa, on maalaamaton kaide (n. 10x0,9–1 m; pxk). 

Portin kivipylväät ovat erittäin vankat (n. 55x55x120 cm; pxlxk). Oikeassa pylväässä on mustaksi maalattu kaiverrus 1936. Portti on musta ja rautaa (n. 340x113 cm; lxk). Portin aukon leveys on 345 cm ja portin molempien lehtien leveys 168 cm. 

Hautausmaan etusivulla, aidan ulkopuolella, on muovinen, harmaa roska-astia (112x77 cm; lxk, leveysmitta astian yläreunasta). 

Huoltorakennus (259x324 cm; lxp) on hautausmaan etusivulla, hautausalueen ulkopuolella. Se on betoniharkoille pystytetty, puurunkoinen, harjakattoinen, aaltopeltikatteinen, punainen vaja. Nurkka- ja otsalaudat ovat valkoiset. Vajan lukittu ovi on rakennuksen päädyssä, joka antaa poispäin hautausalueesta. Vajan vasemmalla sivulla on muovisten kuormalavojen päällä vesisäiliö ja hana, josta saa kasteluvettä. Vajan takakulmissa on siniset muovitynnyrit jonne sadevesi kerääntyy molemmilta katon lappeilta. Vajan oikealla sivulla on puutarhatyökaluja ja muovinen kastelukannu. Sisällä vajassa on lankkuja ja ruohonleikkuukone. 

Haudat ja hautamuistomerkit 

Hautausaluetta ympäröi leikattu nurmi. Itse hautausalue (n. 35x15 m; pxl) on vain pieni osa koko lunastusyksiköstä. Sitä on korotettu maalla noin 150 cm hautoja varten. Hautausalueelle vie portilta kulkutie. 

Hautausmaata täytetään takasivusta (eteläsivusta) kohti etusivua. Hautakivirivejä on seitsemän. Numeroin ne tässä takasivusta alkaen. 

    Ringdahlien hautakivessä on risti ja liekkimalja.

Hautausalueen pinta on nurmea eikä haudoilla ole suuria reunakiviä, vain pieniä kiveyksiä. Hautakivien nimisivut ovat kohti hautausmaan etusivua. Valtaosa hautakivistä on mustia. Puisia hautamuistomerkkejä ei ole. Useilla haudoilla oli kukkia. Puita tai pensaita hautausalueella ei ole. 

Vanhin hautakivi on maan oikeassa takakulmassa ja kuuluu Vendla Maria Nyströmille (28.10.1890–11.6.1939). Toiseksi vanhimpaan hautaan on haudattu Hulda Maria Syrén (1895–1940; hautakivessä on vain syntymä- ja kuolinvuosi). 

Hautakivien symbolit ovat enimmäkseen ristejä. Erään hautakiven (Anna Karolina Ringdahl, 14.11.1887–8.2.1963) oikeassa syrjässä on liekkimalja. Samaan hautaan on ehkä haudattu Anders Henrik Ringdahl (9.11.1884–23.9.1938) ja hautakiven vasemmassa sivussa on risti. Täyttä varmuutta tästä ei ole, sillä Anders Ringdahl kuoli lähes yhdeksän kuukautta ennen edellä mainittua Vendla Nyströmiä, hauta ei ole maan takarivissä eivätkä hautakivien tekstit aina vastaa sitä, keitä todellisuudessa hautaan on haudattu. Korsnäsin evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalle Anders Ringdahlia ei ole haudattu. Toinen liekkimalja on Herman Sigfrid Lindénin (13.8.1902–25.6.1971) hautakivessä, mutta kivessä on myös risti ylhäällä. Luontoaiheisia symboleita ovat laskeva aurinko ja taittuneet tähkäpäät. 

Hautausmaalla yhteyshenkilöksi ilmoitetaan Daniel Lindström. Lindström kertoo, että hautausmaata ylläpitää Korsnäs kommuns fria gravgårdsförening r.f., jonka puheenjohtaja on Göran Bergström. 

Korsnäs kommuns fria gravgårdsförening r.f. 

Korsnäs kommuns fria gravgårdsförening r.f. perustettiin baptistikappelissa, Korsnäsin kirkonkylässä, 8.10.1937. Kello viisi iltapäivällä alkaneen kokouksen avasi pastori G. Jansson, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Kokouksen sihteeriksi valittiin R. Michelsson. 

Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Yhdistyksen tarkoituksena oli perustaa, omistaa ja ylläpitää Korsnäsin kirkonkylässä hautausmaata kirkonkylän ja sitä lähinnä olevien kylien kuolleille (2 §). Jäsenmaksusta päätti vuosikokous (4 §). Maksut olivat samat kaikille kielestä ja uskontokunnasta riippumatta. Yhdistyksen jäsenten alle 15-vuotiaille lapsille, vaikka nämä eivät olisi yhdistyksen jäseniä, taattiin maksuton hautaus, jos henkilö kuoli alle 20-vuotiaana. Hautapaikkoja luovutettiin myös ei-jäsenille. Tällöin yhdistyksen hallitus sai päättää haudan kohtuullisesta maksusta. 

Yhdistyksen hallitukseen kuului puheenjohtaja, kolme muuta jäsentä sekä yksi varajäsen (7 §). Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Jos yhdistys purkautuisi, sen varat menisivät hautausmaan hyväksi ja hautausmaata olisi sen jälkeenkin hoidettava tavalla, josta yhdistys ennen purkamista päättää (14 §). 

Perustajajäseniä oli viisi: Saarnaaja Ragnar Michelson Töjbyn kylästä, työläinen Mattias Karlsson Näs Korsnäsin Westertaklaxista, Lydia Lillbäck Harrströmin kylästä sekä talonpojat Johannes Häggvik ja Karl Ekström Korsnäsistä. 

Kaikki perustajat kuuluivat siviilirekisteriin. Gustav Ragnar Gustav Heribertsson Michelson (s. 3.3.1905 Lemland) oli siirtynyt siviilirekisteriin 1.12.1931 Lemlandin siviilirekisteristä. Näs (s. 24.2.1888 Korsnäs) oli siirtynyt siviilirekisteriin 24.11.1925 Närpiön baptistiseurakunnasta. Lydia Ingerborg Johannesdotter Lillbäck (s. 3.6.1901 Korsnäs) oli siirtynyt siviilirekisteriin 28.10.1936 Korsnäsin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Johannes Gabrielsson Häggvik (s. 22.5.1887 Korsnäs) oli siirtynyt siviilirekisteriin 17.2.1926 Åmossan baptistiseurakunnasta. Karl Gabrielsson Ekström (19.8.1874 Korsnäs) oli siirtynyt siviilirekisteriin 11.10.1933 Korsnäsin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. 

Hallituksen jäseniksi valittiin Michelson, Lillbäck, Näs ja Häggvik, varajäseneksi Ekström. Perustamisilmoituksen allekirjoitti Korsnäsissä Michelsson 8.10.1937. 

Rekisteröitymishakemus saapui oikeusministeriöön 22.2.1938 Närpiön kruununvoudilta. Säännöissä oli joitakin puutteita, joista viranomainen ilmoitti yhdistykselle kirjeitse 15.3.1938. Sen jälkeen Michelson ja Näs antoivat Töjbyssä 20.3.1938 valtakirjan, jonka nojalla notaari Ture Sundholm korjaili sääntöjä Helsingissä 22.3.1938. Yhdistys rekisteröitiin 28.3.1938. 

Yhdistyksen tuorein nimenkirjoittajien muutosilmoitus on päivätty 24.9.1990. Sen perusteella nimenkirjoittajiksi rekisteröitiin 16.10.1990 puheenjohtaja Arvid Mikael Pistol ja sihteeriksi Göran Arvid Emanuel Bergström. Tämä on ainoa yhdistyksen tekemä ilmoitus perustamisen jälkeen. 

Kirjoittaja koetti tavoittaa Bergströmin saadakseen lisätietoja hautausmaasta ja sen käytännön hoidosta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut.

Kimmo Sundström