Opetushallitus julkaisi 22.9.2015 uuden luonnoksen lukion opetussuunnitelman
perusteiksi 2015. Näihin perusteluonnoksiin voi vielä tulla muutoksia ennen
niiden hyväksymistä. Opetushallitus julkaisi tämän valmistelussa olevan
luonnoksen paikallisen opetussuunnitelmatyön tueksi. Uudet lukion
opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Vertailin tätä luonnosta edelliseen, 14.4.2015 julkaistuun luonnokseen, jota
koskeneeseen kyselyyn yhdistyksemme vastasi, kuten kerroin tuolloisessa uutisessani [HTML]. Filosofiaa ja elämänkatsomustietoa koskeviin kohtiin oli tullut vain muutama,
pieni muutos. Tärkeätä on, että filosofian etiikan kurssia ei edelleenkään
ollut lainkaan uskonnollistettu ja että elämänkatsomustiedossa uskontojen
käsittelyä ei ollut lisätty. Valitettavasti elämänkatsomustietoon pyytämäni
kolme kielellistä korjaus- ja selvennyspyyntöä oli sivuutettu. Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kursseja koskeneet yksityiskohtaiset
huomautukset integrointimahdollisuuksista muiden oppiaineiden, kuten vaarallisesti
katsomusaineiden, kanssa oli yhdistetty yleisluonteiseksi huomautukseksi, kuten
esimerkiksi toisen kotimaisen kielen ruotsin A-oppimäärässä, että oppiainerajat
ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla
kursseilla. Yhteisesti esimerkiksi ruotsia koskien oli lisätty teksti, että
aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muut oppiainerajat ylittävä opiskelu kannustavat
opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja monikielistä
kompetenssiaan. Jo edellisessä versiossa oli ruotsin arvostelussa sanottu, että
kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, mahdollisesti oppiainerajat
ylittäen; uudessa versiossa sana "mahdollisesti" oli terävöitetty sanaksi "myös". Mutta integrointi uskonto-oppiaineen kanssa olisi uhka uskonnonvapaudelle, kuten
taannoisessa uutisessani korostin. Nyt ei siis onneksi ole enää suoraa viittausta
katsomusaineisiin. Oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus esittelystä poimin maininnan, että
kirjallisuus tukee eettisen pohdinnan kehittymistä. Outoa, että tätä ei ollut
edellisessä versiossa. Joka tapauksessa LOPS torjuu tässäkin, kuten filosofian
etiikan kurssin pakollisuudessa, uskonnon opetuksen puolustelun, että
etiikka olisi muka osa uskontoa ja uskonto välttämättömyys etiikalle. Uskonto-oppiaineen esittelyn osalta huomautan, että vielä edellisessä versiossa
puhuttiin uskontojen (ja katsomusten) tehtävästä, nyt aiheellisesti ei enää.
Toisaalta uudessa versiossa uskonnon opetuksen tavoitteissa puhutaan uskontoihin
liittyvästä pyhästä, mutta mikä sellainen olisi? Edellinen luonnos kehotti opetussuunnitelmaa laadittaessa ottamaan huomioon
paikalliset arvovalinnat, uusi varovaisesti ei enää.
Jouni
Luukkainen
|