Opetushallitus julkisti 14.4.2015 lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen. Opetushallitus järjestää 15.4.-6.5.2015 avoimen verkkokyselyn luonnoksesta. Vastasin yhdistyksemme puolesta 29.4.2015. 

Kysely oli jaettu kyselyiksi A-G, joissa kussakin peruskysymyksinä kuhunkin tekstiosuuteen (alaluku, oppiaine tai oppimäärä) olivat: 

1. Tämä osuus keskittyy lukiokoulutuksen kannalta olennaisiin asioihin hyvin / melko hyvin / en osaa sanoa / osittain / ei juuri ollenkaan. 

2. Mitkä ovat tämän osuuden vahvuudet? 

3. Mitkä ovat kehittämisehdotukset tähän osuuteen?
   

Lisäksi kussakin kyselyssä oli kohta muille kommenteille. 

Ohjeena oli, että asioita, joihin lukion opetussuunnitelmien perusteilla ei voida vaikuttaa, kuten lukiokoulutuksen tuntijakoa tai paikallisia ratkaisuja, ei tässä yhteydessä toivota kommentoitavan. 

En välittänyt tuosta ohjeesta enkä kysymyksistä 1 ja 2, vaan vastasin kysymykseen 3 tietyistä perusteiden osuuksista. Huomautin joistain painovirheistä. Varsinaiset vastaukseni liittyivät uskonnonvapauteen, mutta ne tuskin vaikuttavat perusteisiin. 

Esitän alla vastaukseni sekä yhteydet, joita ne koskevat. 

Kysely A: Perusteiden yleinen osa 

1 OPETUSSUUNNITELMA 

1.2 Opetussuunnitelman sisältö: Sivun 2 kolmannella rivillä alhaalta sanan "toimeenpanna" perään on lisättävä sana "suunnitelma". 

2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 

2.2: Tieteen vastainen uskonnonopetus on vastoin seuraavaa: "Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen". 

Lainaan kolme kohtaa luvusta 2: 

"Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa." (2.1) 

"Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus." (2.2) 

"Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta." (2.2) 

Jokainen näistä kolmesta kohdasta on ristiriidassa sen kanssa, että uskonnonvapauslain mukaan vasta 18 vuotta täyttänyt voi omalla päätöksellään erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Ikäraja on asetettu tarkoituksellisesti näin korkeaksi, jotta alle 18-vuotiaat valtionkirkkojen jäsenet eivät pääsisi eroamaan kirkosta ja sitä kautta jättämään uskonnonopetusta. Tällöin alle 18-vuotias ei voi myöskään saattaa ulkoista uskonnollista asemaansa yhtäpitäväksi sisäisen vakaumuksensa kanssa, mikä taas tekee valtaosan lukioajasta valheelliseksi ja pilkkaa uskonnonvapautta. 

Tämä ristiriita tulisi tunnustaa opetussuunnitelman perusteissa. Mutta parempi ratkaisu olisi se, että Opetushallitus esittäisi opetus- ja kulttuuriministeriölle, että tämän tulisi ryhtyä toimiin uskonnonvapauslain muuttamiseksi niin, että tuoksi ikärajaksi tulisi 14 vuotta. 

Lapsen oikeuksien sopimus, johon luvussa viitataan, puoltaa ikärajan pikaista alentamista. 

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 

3.2 Opetusympäristöt ja -menetelmät: "Lukio-opiskelijoille järjestetään myös mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan itsenäisesti opetukseen osallistumatta." 

Tämä tulisi muistaa erityisesti tapauksessa, jossa lukion aloittava valtionkirkkoon kuuluva opiskelija on päättänyt erota kirkosta ensi tilassa, kieltäytynyt uskonnon kursseista lukion alusta lähtien ja aikoo suorittaa elämänkatsomustiedon molemmat pakolliset kurssit päästyään eroamaan kirkosta. Erityisesti syksyllä syntyneen tapauksessa lukio-opintojen suorittaminen kolmessa vuodessa saattaa tällöin vaatia, että nuo kaksi ET:n pakollista kurssia on saatava suorittaa itsenäisesti opetukseen osallistumatta. 

3.3 Toimintakulttuuri, teema Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus: "Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuuutta. Erilaiset kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään." 

Arvostamisesta puhuminen on irvokasta, sillä saattaa olla, että opiskelija on kirkon jäsen vain vastoin tahtoaan ja kärsii siitä uskonnonvapautensa loukkauksena. Tämä tilanne taas on sen seuraus, että samaisen lukion valtionkirkkojen uskonnonopetuksen tähden uskonnonvapauslaissa on korkea 18 vuoden ikäraja omalla päätöksellä kirkosta eroamiselle. 

3.4 Opintojen rakenne: "Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa." 

Opetussuunnitelman tulisi sallia elämänkatsomustiedon pakollisten kurssien suorittamisen suoraan tenttimällä 3.2:n yhteydessä kuvaamassani tilanteessa, jotta opiskelija voisi suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Nykyisin ensimmäinen kolmesta pakollisesta ET:n kurssista on saatettu vaatia suoritettavaksi opetukseen osallistumalla ennen kuin kaksi muuta kurssia on saanut tenttiä. 

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö: "Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa ja niistä annetaan tietoa hänen huoltajilleen." 

Huoltajille on erityisesti kerrottava, että jos he 3.2:n yhteydessä kuvaamassani tilanteessa eivät anna suostumustaan nuorensa kirkosta eroamiselle, niin hänen elämänkatsomustiedon pakollisten kurssien suorittamisensa saattaa venyttää hänen lukion käyntinsä yli kolmen vuoden, mistä olisi tuhoisia seurauksia hänen jatko-opinto- ja urasuunnitelmiinsa. 

4.2 Ohjaus: "Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen ... tueksi ... opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman ... Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella." 

Opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman on saatava olla 3.2:n yhteydessä kuvaamani tilanne huomioon ottava. Opiskelijaa ei saa painostaa osallistumaan uskonnon kursseihin. 

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

5.2 Aihekokonaisuudet, aihekokonaisuus Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys: 

"Aihekokonaisuuden keskeisenä lähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään." 

"Tavoitteena on, että opiskelija ... vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ... pyrkien keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen" 

Alussa siis uskonnot luetaan kulttuuriin kuuluviksi, jolloin molempien lainaamieni aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutumista vastaan on nyt se lukion uskonnonopetuksen olemassaolon seuraus, että valtionkirkkoon kuuluva opiskelija ei pääse halutessaan eroamaan kirkosta tästä tilanteesta koituvine hankaluuksineen. 

"Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota ... lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin." 

Lukion joko kauttaaltaan tai osittain uskonnolliset tilaisuudet, joihin ei siis kuitenkaan ole pakko osallistua, jakavat ikävästi opiskelijayhteisön. Erityisesti lukukausien päätösjuhlat kärsivät siitä, jos juhlassa on uskonnollisia osia kesken ohjelman, jolloin niitä vastustava opiskelija joutuu välillä poistumaan juhlasta. Haitta olisi pienempi, jos mahdolliset uskonnolliset osat sijoitettaisiin juhlan loppuun. 

Lukion yhteisiksi tarkoitettujen juhlien mahdolliset uskonnolliset osat voivat estää lukion opettajan uran harkitsemisen, sillä opettaja, joka uskonnonvapautensa ja sekularismin ajamisensa tähden kieltäytyy osallistumasta noihin uskonnollisiin osiin ja niiden valvomisestakin, saattaa tulla irtisanotuksi, jolloin opettajaksi opiskelu menee hukkaan.

(Täydennys 2.5.2015) Tietysti tarkoitin sanoa myös, että samoin ja ennenkaikkea opettajan kieltäytyminen osallistumasta lukion puhtaasti uskonnollisiin tilaisuuksiin, joita ei ole tarkoitettukaan yhteisiksi, ja niiden valvomisesta voi johtaa irtisanomiseen. Minulla oli yliopistourani ajan aina varalla lukion matematiikan opettajan ura, mutta oli masentavaa ajatella, että se varaura olisi sitten ehkä katkennut alkuunsa. 

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 

6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot: 

"Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa 'Uskonto/elämänkatsomustieto' erittelemättä oppiainetta." 

Lukiossa käytäntö olisi siis sama kuin perusopetuksessa sen uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaan. 

Kysely C: Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4.1 Ruotsi

5.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä / 5.4.1.4 Ruotsi, äidinkielenomainen oppimäärä: 

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)/(RUÄO4): "Kurssi [pakollinen!] tarjoaa luontevia integrointimahdollisuuksia muun muassa ... katsomusaineiden kanssa." 

Valtionkirkkoon kuuluvaakaan ruotsin opiskelijaa, joka on päättänyt erota kirkosta ensi tilassa, viimeistään 18 vuotta täytettyään, ja joka on kieltäytynyt osallistumasta uskonnon kursseihin, ei saa tätäkään kautta pakottaa osallistumaan uskonnon opiskeluun. Koska hänen ei kuitenkaan ole lupa osallistua elämänkatsomustiedon opiskeluun, ainakaan hänen osaltaan ruotsin opiskelun integrointia katsomusaineisiin ei saa tehdä. 

Ylipäätään ketään opiskelijaa ei integroinnin nimissä saa pakottaa osallistumaan sellaiseen uskonnon opetukseen, johon hän ei muutenkaan osallistu. 

Ruotsin opettajaakaan ei saa määrätä integroimaan opetustaan uskonnon opetuksen kanssa. 

Olisi siksi parempi, että opetussuunnitelman perusteissa mahdollisuus integrointiin katsomusaineiden kanssa suljettaisiin pois. 

5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä: 

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14): "Kurssi [pakollinen!] tarjoaa luontevia integrointimahdollisuuksia muun muassa ... humanistis-yhteiskunnallisten aineiden kanssa." 

Valtioneuvoston tuntijakoasetuksen (942/2014) perusteella uskonto/elämänkatsomustieto ei kuulu ainakaan humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin, joten vastaavaa ongelmaa ei tulisi. 

5.4 Det andra inhemska språket

5.4.2 Finska

5.4.2.1 Finska, A-lärokurs / 5.4.2.2 Finska, B1-lärokurs / 5.4.2.4 Finska, modersmålsinriktag lärokurs: 

4. Samhället och massmedia (FINA4)/(FINB14)/(FIM4): "Kursen [pakollinen!] erbjuder naturliga integreringsmöjligheter med bl.a. ... livsåskådningskunskap." 

Siis integrointi elämänkatsomustiedon kanssa; uskontoa ei mainita. Jos uskonto todella suljetaan pois, ongelmaa ei synny. Mutta mahdollisesti sanassa on kyseessä vain huolimaton mukaelma "katsomusaineille". 

5.5 Vieraat kielet

5.5.1 Vieraat kielet, englanti A-oppimäärä / 5.5.2. Vieraat kielet A-oppimäärä: 

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)/ao. kieli: "Kurssi [pakollinen!] tarjoaa luontevia integrointimahdollisuuksia muun muassa ... katsomusaineiden kanssa." 

Siis sama ongelma kuin 5.4.1.1:n osalta esittämäni. 

5.5.3 Vieraat kielet, B1-oppimäärä: 

4. Monenlaiset elinympäristömme: "Kurssi [pakollinen!] tarjoaa luontevia integrointimahdollisuuksia muun muassa ... humanistis-yhteiskunnallisten aineiden kanssa." 

Siis kuten 5.4.1.2:n yhteydessä esittämäni. 

5.5.7 Vieraat kielet, saame A-oppimäärä: 

4. Sápmi- Saamenmaa: "Kurssi [pakollinen!] tarjoaa luontevia integrointimahdollisuuksia muun muassa ... katsomusaineiden kanssa." 

Siis sama ongelma kuin 5.4.1.1:n osalta esittämäni. 

5.5.10 Latina, B2-oppimäärä / 5.5.11 Latina, B3-oppimäärä: 

Arviointi: "Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää esimerkiksi salkkutyöskentelyä, mahdollisesti oppiainerajat ylittäen." 

Tämä on sanottu vaarallisen laveasti 5.4.1.1:n osalta esittämääni ongelmaa ajatellen, mutta toisaalta oppiaineessa ei ole pakollisia kursseja vaan vain valtakunnallisia syventäviä kursseja. 

Kysely E: Filosofia, psykologia, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto ja elämänkatsomustieto

5.11 Filosofia

2. Etiikka (FI2): 

On erinomaista ja tietysti välttämätöntäkin, että tämä filosofian etiikan kurssi, joka nyt tuli kaikille yhteiseksi etiikan kurssiksi, on säilytetty tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään juuri filosofian kurssina! Sitä ei minkään tahon painostuksesta saa osaksikaan uskonnollistaa. 

5.13 Historia

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3), Keskeiset sisällöt: Yhdenmukaisuuden vuoksi alkukirjain pieneksi kohdissa "Suomalainen ..." ja "Suomalaisen ...". 

5.14 Yhteiskuntaoppi

2. Taloustiedon perusteet (YH2), Tavoitteet: "Kurssin [pakollisen!] tavoitteena on, että opiskelija ... saa valmiuksia ... tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta" 

Tämä on ainoa, mutta tärkeä, viittaus etiikkaan yhteiskuntaopissa, jossa toki voidaan keskustella eettisistä kysymyksistä myös muissa yhteyksissä. 

5.15 Uskonto

Opetuksen tavoitteet: "Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ... perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ..." 

Mutta puhe omasta uskonnosta on ristiriidassa seuraavan oppiaineen esittelyssä väitetyn kanssa: "Uskonnonopetus ... kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia." 

Opiskelijan, joka kuuluu valtionkirkkoon vain vastoin tahtoaan, vakaumus voi nimittäin olla kirkoton, ja se, että uskonnonvapauslain korkea 18 vuoden ikäraja omalla päätöksellä kirkosta eroamiselle on perusteltu juuri uskonnonopetuksella, osoittaa, että uskonnonopetus päinvastoin pilkkaa tällaisen opiskelijan vakaumusta. Tällainen opiskelija voi tietysti kieltäytyä molemmista pakollisista uskonnon kursseista, erota kirkosta ensi tilassa ja tämän jälkeen suorittaa elämänkatsomustiedon pakolliset kurssit, mutta tällöin hän kuitenkin saattaa itsensä ja oppilaitoksensa siihen kohtuuttomaan vaaraan, että ei selviä lukiosta kolmessa vuodessa. Ratkaisu on kuitenkin paljon mielekkäämpi kuin osallistuminen uskonnonopetukseen mutta mahdollisimman passiivisena pysyen. 

Arviointi: Sana "liittyvään" on korjattava muotoon "liittyvän". 

Totean, että voimassa olevien opetussuunnitelman perusteiden ev.-lut. uskonnon 3. pakollista kurssia Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) sekä ortod. uskonnon 2. pakollista kurssia Uskonoppi ja etiikka (UO2) vastaavaa etiikan kurssia ei enää näissä oppiaineissa ole pakollisena kurssina eikä myöskään valtakunnallisena syventävänä kurssina. 

Sana "etiikka" kylläkin esiintyy, ainakin osana sanaa "ihmisoikeusetiikka", ev.-lut. uskonnon , ortod. uskonnon, islamin ja juutalaisen uskonnon pakollisissa kursseissa. 

5.15.2 Ortodoksinen uskonto, 6. Ortodoksisuus ja uskonnot: Kurssin nimenä tulisi kaiketi olla "6. Uskonnot ja media". 

5.16 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon tiedeperustaan ei opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa eikä voimassa olevissa opetussuunnitelman perusteissa ole ainakaan suoraan luettu uskontotiedettä, toisin kuin saattoi olla joskus aiemmin. Ei pidäkään lukea, sillä ei elämänkatsomustieto perustakseen uskontoja sinänsä kaipaakaan. 

Havaitsen, että luonnoksessa pakollinen kurssi 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) vastaa nykyistä pakollista kurssia "2. Maailmankuva (ET2)" ja pakollinen kurssi 2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) taas suurinpiirtein vastaa nykyistä pakollista kurssia "1. Hyvä elämä (ET1)". 

Havaitsen edelleen, että luonnoksessa valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET3), 4. Kulttuurit katsomuksen muovaajana (ET4) ja 5. Katsomusten maailma (ET5) vastaavat tässä järjestyksessä nykyistä pakollista kurssia "3. Yksilö ja yhteisö (ET3)" sekä syventäviä kursseja "4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)" ja "5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)". 

Näin sana "ateismi" pääsee edelleen esille vasta viidennen, vapaaehtoisen kurssin keskeisissä sisällöissä. 

Luonnoksen valtakunnallinen syventävä kurssi 6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6) on uusi. 

(ET2) ja (ET4), Tavoitteet: On käytettävä standardimuotoa "sananvapaus" [muodon "sanavapaus" sijasta]. 

(ET3), Keskeiset sisällöt: Erikoinen termi "tunnustussuhteet" kaipaa selvennystä. 

(ET6), Tavoitteet: Sana "kontingentin" tulisi selventää sanaksi "satunnaisen". 

Sana "eettinen" eri muodoissa esiintyy vain kurssien (ET2) ja (ET6) tavoitteissa sekä kurssin (ET6) keskeisissä sisällöissä, mutta eettiset kysymykset tulevat toki esille monissa muissa yhteyksissä. 

Se, että elämänkatsomustiedossa ei ollut mitään nimenomaista etiikan kurssia, joka nyt olisi tiputettu pois filosofia-oppiaineen etiikan kurssin tultua yhteiseksi, osoittaa, että elämänkatsomustiedolle joskus esitetty luonnehdinta tunnustuksettomana etiikkana osuu oikeaan. 

Kysely F: Mm. teemaopinnot

5.22 Teemaopinnot

Valtakunnallinen syventävä kurssi 1. Monitieteinen ajattelu (TO1): "Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta." 

Kurssi ei ole pakollinen, mutta mahdollinen vaatimus aineksen ottamisesta uskonnonopetuksesta saattaa estää uskonnonvapauttaan varjelevan opiskelijan osallistumisen. 

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja