Hallitus esitti (HE 136/2014 vp) rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien, mutta ei valtionkirkkojen, "oman uskonnon" opetuksen vähimmäisosallistujamäärän nostamista kymmeneen nykyisestä kolmesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan (PeVL 37/2014 vp) esitystä kuitenkin oppilaita/opiskelijoita epäyhdenvertaisesti kohtelevana; ks. uutistani [HTML]. 

Eduskunnan sivistysvaliokunta lopetti 4.12.2014 asian käsittelyn. Se viittasi perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja totesi, että asian eteenpäin vieminen tässä vaiheessa vaalikautta ei ole valiokunnan arvion mukaan mahdollista. Valiokunta kertoi päätöksestä ilmoitettavan valtiovarainvaliokunnalle (kyse oli budjettilaista) ja eduskunnan keskuskanslialle. 

Pöytäkirjan mukaan asian käsittely keskeytettiin. Näin ollen esitys raukeaa, ellei hallitus sitten anna uutta esitystä, jonka käsittelyyn taas ei kuitenkaan aika riittäne. 

Sivistysvaliokunta ei voinut antaa siltä pyytämiäni kirjallisia asiantuntijanlausuntoja, joista viimeisin oli yhdistyksemme oma-aloitteinen lausunto [HTML]. Minun on siis odotettava vaalikauden loppuun, ellei hallitus sitten tee sitä ennen nimenomaista päätöstä asiasta luopumisesta. 

Uusi hallituksen esitys voisi tarkoittaa myös elämänkatsomustiedon opetuksen vähimmäisosallistujamäärän nostoa. Rajaksi voisi tulla sitten vaikkapa viisi kymmenen sijasta. 

Nykyistä korkeampi raja elämänkatsomustiedon opetukselle voisi monessa kunnassa tarkoittaa oppilaiden tai opiskelijoiden painostamista osallistumaan luterilaiseen uskonnonopetukseen, jotta elämänkatsomustiedon opetusta ei tarvitsisi järjestää. 

Korkeammasta rajasta voisi myös seurata, että muun kuin valtionkirkkojen uskonnon opetuksen tai elämänkatsomustiedon opetuksen korvaava perusopetusasetuksen määräämä "muu opetus tai ohjattu toiminta" tarkoittaisikin joidenkin kuntien mielestä muka oppilaiden äänetöntä puuhailua luterilaisen uskonnon opetuksen aikana samassa luokkatilassa sen kanssa! Sitähän se ei saa olla, vaan vaikkapa hiljaista työskentelyä naapuriluokassa. 

Voi olla, että hallitus luopuu asiasta ja valiokunta laatii sitten vielä mietinnön. Olisi kuitenkin parempi, että asia raukeaisi ilman mietintöä. Siten sivistysvaliokunta ei saisi tilaisuutta yrittää ajaa uskontotietoa.  

Jouni Luukkainen