Tätä aihetta tarkastelen myös erillisessä artikkelissani Esiopetuksen katsomuskasvatus uhka ateistien ihmisoikeuksille [HTML].

Opetushallitus pyysi kommentoimaan 9.-27.9.2013 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 luonnosta verkkosivustolla, jossa luonnos teksteineen ja kommentteineen on luettavissa ainakin jonkin aikaa.

Yksitoista kommenttiani ilmestyi. Yksi niistä hyväksyttiin vasta jälkikäteen otettuani Opetushallitukseen yhteyttä. Kommenttini ovat hyvin tiiviitä, sillä erehdyin lukemaan pituusrajoituksen "enintään noin 300 sanaa" muodossa "enintään 300 merkkiä"!

Yksi kommenttini jätettiin julkaisematta.

Alla ovat ne luonnoksen kohdat, joita kommentoin, ja itse kommenttini, myös hylätty.

Mutta ensin taustaa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamiselle:

Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetus kestää yhden vuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen (422/2012) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Asetuksessa määritellään tavoitteet myös esiopetukselle. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama kansallinen määräys. Ne valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Niiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään 1.8.2016 alkaen.

Luku: 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Jakso: Kansallinen ohjausjärjestelmä ja opetussuunnitelman perusteet

Kommentit:

25.9.2013 22:06 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sekä yhdenvertaisuuteen nojaten ja perusopetuksen mallin mukaan nykyisin esiopetuksessa huoltaja valitsee lapselle uskontokasvatuksen, sille vaihtoehtoisen ELÄMÄNKATSOMUSTIETOKASVATUKSEN tai muun opetuksen. Millä oikeudella luonnoksessa on yhteinen katsomuskasvatus?

Jakso: Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua

4. kappale (korostus isoin kirjaimin minun):
Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, LÄHTÖKOHTANA on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.

Kommentit:

25.9.2013 22:10 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Elämänkatsomustietokasvatus säilytettävä, jottei lapsi joutuisi uskonnolliseen katsomuskasvatukseen. Muutoin tarkennettava: "Lähtökohtana on, että MAHDOLLISESTI KATSOMUSKASVATUSTA LUKUUNOTTAMATTA lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan."

Jakso: Esiopetuksen arvoperusta

4. kappale (korostus isoin kirjaimin minun):
Esiopetus perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Se on poliittisesti ja USKONNOLLISESTI SITOUTUMATONTA. Lasten erilaisuutta ja erilaisia tapoja toimia arvostetaan. Esiopetus on sukupuolisensitiivistä ja tukee lasten tasa-arvoisuutta. Opetuksessa KUNNIOITETAAN eri kulttuureita, kieliä ja KATSOMUKSIA.

Kommentit:

25.9.2013 22:13 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Esiopetukselta pitää vaatia perusopetuksen tavoin uskonnollinen TUNNUSTUKSETTOMUUS. Tuntijakoasetuksen mukaan opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon. Yhteiseen esiopetukseen ei siis uskonnollinen toiminta kuulu. Katsomuksia voi kunnioittaa vaikenemalla niistä kaikista.

Jakso: Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa

Alajakso: 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

3. kappale (korostus isoin kirjaimin minun):
Lapsia ohjataan tuntemaan ja arvostamaan omaa elinympäristöään sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, KATSOMUKSELLISIA ja kielellisiä juuriaan. Lisäksi lapsille luodaan mahdollisuuksia tutustua eri kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja tapoihin omassa lähiyhteisössä tai esiopetuksen kansainvälisessä yhteistyössä. Lasta ohjataan huomaamaan kulttuurien ja katsomusten YHTENEVÄISYYKSIÄ. Samalla herätetään lapsen kiinnostusta erilaisia kulttuureja, ihmisiä ja kieliä kohtaan.

Kommentit (koko jaksosta):

25.9.2013 22:13 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
2: Uskonnolliseen yhteisöön kuuluvaksi katsottavan lapsen koti ja siis tosiasialliset katsomukselliset juuret voivat olla täysin maalliset. Luontoa koko todellisuutena pitävällä ateismilla ja uskomuksille rakentuvilla uskonnoilla ei ole yhtenevyyksiä. Mutta katsomuksista riittävätkin niiden nimet.

Luku: 2. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri

Jakso: Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Alajakso: Kaikille yhteinen esiopetus

2. kappale (korostus isoin kirjaimin minun):
Toimintakulttuuri on avoin ja tukee myös yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiopetuksen toiminnassa näkyvät kansallisten kulttuurien ohella lapsiryhmässä edustettuna olevat muut kulttuurit sekä USKONNOT JA KATSOMUKSET. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle.

Alajakso: Oppimisen ja oivalluksen ilo

2. kappaleen viimeinen virke (korostus isoin kirjaimin minun):
Esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa värittävät erilaiset tapahtumat, retket ja JUHLAT, joiden järjestämisessä otetaan huomioon lasten erilaiset taustat.

Kommentit (koko jaksosta):

Seuraava lisättiin vasta ma 30.9.2013 joskus klo 12.30-14.00 soitettuani hylkäämisestä:

25.9.2013 22:23 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Suomessa määritettiin talvipäivän seisaus jätinkirkoin 3500 vuotta sitten. Maallinen joulu voi siis olla suomalaista kulttuuriperinnettä, mutta kristillinen joulu ei. Juhlia voi maallisesti, kuten useimmat; uskonnolliseen julistukseen juhlia ei saa käyttää.

[Tarkennus kommenttiini: Jätinkirkko-kivikehiä rakennettiin vilkkaimmin 4500 vuotta sitten, kun taas 3500 vuotta sitten uusien rakentaminen päättyi ja vanhat hylättiin.]

Jakso: Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Myös eri yhteistyökumppaneiden, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kommentit:

25.9.2013 22:25 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Yhteiseksi tarkoitetun, uskonnollisesti tunnustuksettoman esiopetuksen yhteistyökumppaneiksi käyvät tietysti vain maalliset tahot.

Jakso: Yhteistyö esiopetuksessa ja siirtymävaiheissa

Alajakso: Kotien kanssa tehtävä yhteistyö

Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset sekä sovitaan käytännöistä. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajan kanssa. ...

... Opettaja keskustelee huoltajan kanssa PERHEEN JA ESIOPETUKSEN ARVOISTA ja tavoista sekä esiopetuksen tavoitteista. Lapsen ja huoltajan ajatukset ja toiveet otetaan huomioon lapsen henkilökohtaisia tavoitteita suunniteltaessa ja LAPSELLE MAHDOLLISESTI LAADITTAVAN OPPIMISSUUNNITELMAN teossa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua lapsensa esiopetuspäivään. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksen toteuttamisessa.

Huoltajien kanssa keskustellaan säännöllisesti esiopetuksen tavoitteista, toiminnasta sekä lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä. ...

Kommentit (koko jaksosta):

25.9.2013 22:30 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Ateistiperheen arvojen huomioonoton on huoltajan ja opettajan varmistettava lapsen oppimissuunnitelmalla, jossa selvitetään, mihin uskonnolliseen toimintaan ja minkä uskonnollisen julistuksen kuuntelemiseen lapsi ei osallistu poikkeuksena lähtökohtaan, että kaikkeen toimintaan osallistutaan.

Luku: 3. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet

Jakso: Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet

Oppimiskokonaisuus: Minä ja meidän yhteisömme

Yhdistyksellemme tärkeintä on puuttua juuri tähän luonnosten kohtaan. Siksi lainaan oppimiskokonaisuutta koskevan luonnoksen tekstin kokonaisuudessaan (korostus isoin kirjaimin minun).

Johdantoteksti:

Lasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksessa vahvistetaan lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihetta lähestytään historian, yhteiskunnallisen kasvatuksen sekä EETTISEN- ja KATSOMUSKASVATUKSEN avulla. Lähiyhteisön menneisyyden sekä ajankohtaisten asioiden pohtiminen herättää lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen EETTISTEN VALINTOJEN pohdinta sekä omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lasten kohtaamisen taitoja. Lähiyhteisön KATSOMUKSIIN ja USKONNOLLISIIN TAPOIHIN tutustuminen luovat pohjaa tulevaisuuden laaja-alaiselle osaamiselle. Opetuksessa toimitaan yhteistyössä lasten huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen.

Otsikko: Oppimiskokonaisuuden yleiset tavoitteet

Lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan herätetään ja lasten osallisuutta toimintaympäristössään vahvistetaan. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa vahvistetaan lasten EETTISEN KOHTAAMISEN ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitoja. Opettajan johdolla lapset tutustuvat niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin KATSOMUKSIIN sekä niihin liittyviin TAPOIHIN JA PERINTEISIIN. Lapsia rohkaistaan kysymään ja annetaan tilaa heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle. Oppimiskokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavat menetelmät.

Otsikko: Tavoitteet osa-alueittain

Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historian näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Lasten perheitä, lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä hyödynnetään tietolähteinä menneisyydestä. Lisäksi opetuksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Lasten kanssa keskustellaan heitä kiinnostavista yhteiskunnallisista ajankohtaisista asioista. Lapset tutustuvat mediaan ja saavat kokeilla median tuottamista leikinomaisesti esimerkiksi medialeikin keinoin. Näin he tulevat tietoisiksi siitä, että mediatarjonta on ihmisen tuottamaa eikä ole aina totta. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin YK:n lastenoikeuksien sopimusta hyödyntäen ja lapset saavat osallistua oman ryhmänsä sääntöjen luomiseen ja kehittämiseen. Lapset alkavat ymmärtää, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lapsille tarjotaan mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen omassa lähiympäristössään.

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä EETTISTÄ KASVATUSTA. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi sääntö- ja roolileikit sekä sadut ja kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisten- ja tunnetaitojen opetusohjelmia.

Esiopetuksen KATSOMUSKASVATUKSESSA tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Kaikille lapsille katsomuksesta riippumatta tarjotaan mahdollisuus saada tietoa erilaisista katsomuksista ja niiden perinteistä. Opetus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollisia ja katsomuksellisia merkityksiä. USKONNOTTOMUUTTA VOIDAAN esiopetuksessa TARKASTELLA muiden katsomusten rinnalla. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten perheiden ja lasten erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan. Opetus vahvistaa lapsen katsomuksellista identiteettiä sekä rohkaisee ilmaisemaan sitä. Opetuksessa voidaan hyödyntää vierailuja, vierailijoita ja lähialueen tapahtumia.

Kommentit (koko oppimiskokonaisuudesta):

25.9.2013 22:32 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Eettinen kasvatus kuvataan sekulaarina, jollaista sen onkin oltava. Mutta sekularismin nimissä katsomuskasvatus pitäisi jättää pois.

25.9.2013 22:37 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Esiopetuksen katsomuskasvatus on uskontotietoa uskonnottomuuden tarkastelun välttelyineen. Kaikkinainen uskontotiedon opetus loukkaisi ateistien ihmisoikeuksia. Opetushallitus yrittää tätä pelkkänä opetussuunnitelma-asiana. ELÄMÄNKATSOMUSTIETOKASVATUKSEN vaihtoehto on säilytettävä.

25.9.2013 22:41 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Uskonnoista ja uskonnottomuudesta on kerrottava korkeintaan niiden olemassaolo. Mitkään juhlatkaan eivät oikeuta uskonnolliseen julistukseen, koska sitä eivät tee koditkaan. Muussa tapauksessa on kerrottava myös, että uskonnoton ihminen ei usko uskontojen oppeihin ja pitää niitä sepitteinä.

26.9.2013 09:42 Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Katsomuskasvatukselle olisi tärkeää nimenomainen uskonnollisesti TUNNUSTUKSETTOMUUS. Uskonnollinen julistus jonkin juhlan merkityksestä voi olla TIETOA vain, kun sen samalla kerrotaan olevan sepitettä. Vai onko tarkoitus saada niin kirkkoon kuuluvat kuin siihen KUULUMATTOMATKIN lapset uskomaan?

Oppimiskokonaisuus: Kasvan ja kehityn

Johdantoteksti:

Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvä arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laaja-alaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa kehittyvät vähitellen aikuisten ohjauksessa. Esiopetuksessa tehtäävää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. ...

Otsikko: Osa-alueiden tavoitteet

3. kappale (korostus isoin kirjaimin minun): Esiopetuksen ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaosaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan HYVIIN TAPOIHIN. ...

Kommentit:

Seuraavaa ei hyväksytty, vaikka lähetin uusiakin versioita sekä tarkastajalle niiden selityksiä ja vaikka jälkikäteen soitin ja myös osoitin, että julkaistavaksi oli kuitenkin hyväksytty ruokarukouksia puoltanut kommentti.

EI ILMESTYNYT: Lähetetty 25.9.2013 n. 22:47 Jouni Luukkainen/ Pääkaupunkiseudun ateistit ry
Ruokarukouksia eivät ole koskaan tukeneet mitkään säännökset. Pois! Jos lapsi ei kulttuurisista tai uskonnollista syistä saa syödä jotain tiettyä ruoka-ainetta ja lapsi ihmettelee sitä, huoltajan kiellon on riitettävä lapselle perusteluksi.

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja