Kirjoitussarja vaihtoehtoisista hautausmaista

Artikkelisarjan, yhteensä 98 artikkelia, ensimmäinen kirjoitus julkaistiin 31.1.2007. Sen jälkeen artikkeleita julkaistiin vuosina 2012–2017 ja 2019–2020.

Tutkimuskohde

Sarja perustuu kirjoittajan selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Vaihtoehtoisilla hautausmailla tarkoitetaan kaikkia muita kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon hautausmaita. Näiden omistajina ja ylläpitäjinä toimivat ainakin kunnat, aatteelliset yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat, uskonnollisten yhdyskuntien seurakunnat, jakokunnat, säätiöt, osakeyhtiöt ja yksityishenkilöt.

Kirjoituksissa kerrotaan hautausmaiden sijainnista, syntysyistä ja -ajasta, kiinteistötiedoista, rakennuksista ja varustuksista, toiminnan laajuudesta, sen organisoinnista ja rahoituksesta, ylläpitäjästä ja toimivista yksityishenkilöistä, haudoista ja hautamuistomerkeistä sekä muustakin aiheeseen liittyvästä.

Lähteet

Lähteinä on käytetty opetusministeriön ja lääninhallitusten arkistoja (Kansallisarkisto eri maakunnallisine toimipisteineen), ylläpitäjien omia arkistoja, Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien karttoja, kiinteistötietojärjestelmän (kiinteistö-, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri) tietoja, kirjallisuutta, lehtiartikkeleita, haastatteluja ja muita lähteitä. Kohteissa on käyty paikan päällä maasto- ynnä muiden tietojen sekä ajantasaisten valokuvien hankkimiseksi.

Matkat

Tutkimuskohteita on ollut koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Matkat – tuhansia kilometrejä – on tehty lentokoneella, junalla, linja-, paketti-, kuorma- ja henkilöautolla, taksilla, saaristolaivalla, peukalokyydillä sekä kävelemällä.

Sarja

Yksityisiä hautausmaita ei ole tässä laajuudessa järjestelmällisesti aikaisemmin tutkittu. Ei opetus- ja kulttuuriministeriöllä, ei aluehallintovirastoilla, ei Maanmittauslaitoksella eikä kenelläkään muullakaan ole tietoa, kuinka paljon yksityisiä hautausmaita on olemassa, missä ne sijaitsevat ja kenen omistamia tai ylläpitämiä ne ovat.

Sarjassa on julkaistu 98 artikkelia (vuosi/lukumäärä): 2007/1, 2012/17, 2013/21, 2014/11, 2015/15, 2016/16, 2017/10, 2019/5 ja 2020/2. Vuonna 2018 ei ilmestynyt uusia artikkeleita, mutta aiempia päivitettiin. Niitä on päivitetty myös sen jälkeen. Kuusi artikkelia kertoo toteutumatta jääneistä hautausmaahankkeista. Enon metsähautausmaasta on kaksi artikkelia.

Yksityisten hautausmaiden tulevaisuus

Valtio tai kunnat eivät ole myöntäneet avustuksia yksityisten hautausmaiden perustamiseen tai ylläpitoon muutamia vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 2021 erityisavustuksen uskonnollisten yhdyskuntien, siis myös valtiokirkkojen, kesätyöntekijöiden palkkaamiseen kesällä 2021. Määrärahan suuruus oli 500.000 euroa, josta muiden kuin valtiokirkkojen osuus oli 20.000 euroa. Näitä muita avustuksensaajia oli viisi ja niiden joukossa oli sellaisiakin, jotka ylläpitivät hautausmaita. Avustusrahoista osa saattoi siis päätyä hautausmaidenkin hoitoon.

Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y. alkoi saada kaupungin avustusta hautausmaansa ylläpitoon jo markka-aikana. Tuki oli aluksi 20.000 markkaa. Sitä leikattiin jo markka-aikana. Viimeksi tukea saatiin 1.600 euroa vuosina 2017–2018 ja 600 euroa vuonna 2019. Vuosina 2021–2023 tukea ei myönnetty.

Pedersören kunta on myöntänyt sekä Forsbyn hautausmaan että Ebenhaeser-hautausmaan ylläpitäjille 150 euron vuosiavustuksen.

Tarvetta yksityisille hautausmaille näyttää olevan. Aniharvoin hautausmaa lopettaa toimintansa, ja uusia hautausmaita perustetaan jatkuvasti. Näitä ovat perustaneet kristittyjen, muslimien ja uskonnottomien lisäksi myös muut. Hautausmaan ei tarvitsekaan olla suunnattu minkään uskonnon tai katsomuksen kannattajille. Muutkin yhteisöt ovat niitä perustaneet.

Yksityisten hautausmaiden historia on pitkä. Vanhin hautausmaa on Kustaa II Aadolfin ajalta, 1620-luvulta.

Kimmo Sundström