Vapaa-ajattelijain liitto ry hankki ensimmäisen omistustoimistonsa vuonna 1985. Varat hankintaan saatiin myymällä ns. Korson tontti. Tässä artikkelissa kerrotaan tuon tontin muodostumisesta sekä omaisuuden lahjoittajista, Oikarisen pariskunnasta.

Kalle ja Aina Oikarinen

Kalle Toivo Oikarinen (19.7.1886-18.9.1968) oli kirvesmies, myöhemmin puuseppä ja syntynyt Hyrynsalmella, Ylä-Kainuussa. Isän nimi oli Sakari. Koko perhe muutti 17.1.1907 Tyrnävälle, Pohjois-Pohjanmaalle. Vuonna 1907 Kalle lähti Amerikkaan.

Tyrnävän seurakunnan kirjoissa on merkintä "Hanko 25.2.1922", mutta Hangon seurakunnasta ei löydy Oikarisesta mitään merkintää. Mahdollisesti tämä merkintä liittyy kerrottuun lähtöön Amerikkaan, sillä paljon siirtolaisia kulki Hangon kautta.

Helsingin Sörnäisten suomalaisesta seurakunnasta Kalle Oikarinen muutti 18.6.1926 Oulun tuomiokirkkoseurakuntaan. Oulun kirkonkirjan huomautussarakkeessa on merkintä: Todistus merelle 20.7.1926. Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta Oikarinen muutti jo samana vuonna, 28.10.1926 (toisen tiedon mukaan 2.11.1926) pois Helsingin pitäjän seurakuntaan.

Tyrnävän seurakunnan kirjoissa on merkintä, että Kalle Oikarinen sai 30.6.1928 Australian ja Uuden Seelannin kansalaisuuden. 9.1.1933 hän muutti Helsingin maalaiskunnan siviilirekisteriin. Myöhemmin hän siirtyi Keravan kauppalan siviilirekisteristä 2.1.1954 taas takaisin Helsingin maalaiskunnan siviilirekisteriin.

Ensimmäiseen avioliittoon hänet vihittiin 25.9.1926 Aina Maria Tikkisen kanssa, joka avioliitto purettiin 10.11.1931 (virkatodistus nro 313, Helsingin kihlakunnan henkikirjoittaja). Helsingin pitäjän seurakunnan virkatodistuksen 29.11.1968 mukaan vaimon nimi oli Aina Maria Tihinen, o.s. Rasinkangas, syntynyt 28.12.1903 Kestilässä. Avioliittopäiväksi tässä virkatodistuksessa mainitaan kaksi kuukautta aiempi päivä, 25.7.1926. Myös Oulun evankelisluterilaisen keskusrekisterin antaman virkatodistuksen mukaan avioliittoon vihkimispäivä oli 25.7.1926. Avioliitto oli Kallen ensimmäinen ja Aina Marian toinen avioliitto. Aina Marialla oli lapsi Anna Liisa Tihinen, s. 1.1.1923 Kestilässä. Kallella ja Aina Marialla ei ollut yhteisiä lapsia.

Toiseen siviiliavioliittoon Kalle Oikarinen vihittiin 30.6.1945 Aina Alina Fianderin kanssa (s. 6.3.1891 Pietarissa).

Perunkirjoitus toimitettiin 29.11.1968. Muita perijöitä ei jäänyt kuin leski Aina Alina, osoite Harjutie 22, Korso.

Kallella ja Aina Alinalla oli keskinäinen testamentti, joka oli otettu Helsingin raastuvanoikeuden I osaston pöytäkirjaan 26.11.1945, 3 §.

Aina Alina Vilhelmintytär Oikarinen (6.3.1891-10.10.1969) on merkitty Impilahden lastenkirjaan v. 1890-1899. Impilahdesta hän tuli 4.9.1907 Viipurin maaseurakuntaan, josta muutti 23.4.1912 Helsingin Pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan (virkatodistus lakkautettujen seurakuntien keskusarkistosta, Mikkeli, 24.11.1969). 2.7.1945 hän muutti Keski-Helsingin seurakunnasta Helsingin maalaiskunnan siviilirekisteriin ja sieltä 30.12.1950 Keravan kauppalan siviilirekisteriin. Täältä hän muutti Helsingin maalaiskunnan siviilirekisteriin 2.1.1954.

Perunkirjoitus toimitettiin 28.10.1969. Läsnä oli Aina Alinan veli Frans Vilho Terimo, osoite Merimiehenkatu 10 C 16, Helsinki.

Aina Fiander oli jo 29.1.1923 ostanut maa-alueen Metsäpalsta-nimisestä perintötilasta rno 343 Ali-Keravan kylässä, Tuusulan pitäjässä, Uudenmaan läänissä. Palstoitusehdotuskartalla maa-alue oli merkitty numeroilla 21 ja 22 ja sille pantiin nimeksi Päivärinne. Kauppahinta oli 8.200,00 markkaa. Ostajan tuli kustantaa palstan erottaminen, lainhuudatus sekä kartoittaa kauppakirja.

Lohkominen suoritettiin 31.10.1924 Metsäpalsta-nimisestä, rekisterinumerolla 386 merkitystä tilasta, Jaakkolan perintötaloa nro 3. Ensimmäinen lainhuuto myönnettiin 2.4.1925 Päivärinta-nimiselle uudistilalle rno 3114. Lainhuutoja oli tuohon aikaan kolme. Myös 10.3.1932 oli myönnetty lainhuuto, nyt Päivölä-nimiseen tilaan rno 3115 silloisessa Keravan kauppalassa, joka 1969 oli Helsingin maalaiskuntaa. Tämä Päivölä-tila lohkottiin 24.3.1947. Kiinteistö rekisteröitiin 1.1.1954.

Perukirjaa täydennettiin 6.11.1969, kun kävi ilmi, että Oikariset olivat 29.6.1955 tehneet testamentin Vapaa-ajattelijain liitto ry:lle. Vuonna 1969 liiton vuokratoimisto sijaitsi osoitteessa Viherniemenkatu 5 A 18, 00530 Helsinki. Testamentin todistajina olivat varastomies Viljo Herman Suutari ja tämän vaimo, kirjanpitäjä Saara Alice Suutari. Testamentti annettiin 8.9.1955 talletettavaksi kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaan, 139 §.

Vainajan veli Vilho Terimo luopui pesän hoidosta luovuttaen sen ja pesän omaisuuden Vapaa-ajattelijain liitto ry:lle. Asiaa hoiti liiton puolelta liiton sihteeri Paul J. Koponen.

Aina Oikarinen on haudattu Ruskeasannan hautausmaalle, Vantaalle, hauta G/493. Oikarisen hautakiveä ei enää ole haudalla. Hautaoikeus on myyty uudelleen ja hautaan on haudattu hiljakkoin Ida Kirjanen (26.3.1927-7.2.2006). Kirjasen haudalla oli valkoinen puuristi 12.3.2006.

Mitä Vapaa-ajattelijain liitto ry aikoi tehdä Korson mökille ja tontille

Tuohon aikaan liitolla ei vielä ollut omassa omistuksessa olevaa toimitilaa. Liiton silloinen pääsihteeri Erkki Hartikainen kirjoitti Vapaa Ajattelijassa (5/1978, s. 116) toimitila-asiasta jutun Oma talo! Siinä hahmoteltiin paikkaa liiton keskuspaikaksi. Kirjoituksen mukaan mökki käsitti vain tupakeittiön, saunan ja säilytystiloja. Ei ollut sähköä, viemäriä eikä vesijohtoakaan. Sitä oli kuitenkin kunnostettu talkoovoimin. Hartikainen katsoi, että tarvittiin uusi lisärakennus, jonka pinta-ala olisi sata neliömetriä. Rakennustyöt ajateltiin tehtävän talkoovoimin. Rakennustarvikkeisiin tarvittaisiin kuitenkin rahaa "ehkä noin 100 000 markkaa". Nämä varat ajateltiin saatavan kokoon jäsenten tekeminä lahjoituksina. Samalla kyseltiin "Kuka voisi lahjoittaa käyttökelpoisia vanhoja kalusteita?" Tarkoituksena oli sijoittaa "pääkonttoriin" konttorikoneet, toimisto, kokoustila, kirjasto ja opintotoimintatila. "Suotavaa olisi, että rakennukseen voitaisiin mahduttaa myös talonmiehenä toimivan virkailijan asunto."

Jutussa tehtiin vertailuja Jehovan todistajiin, jotka rakentelivat valtakunnansalejaan ja helluntailaisiin, jotka rakensivat ison pyhäkön Helsinkiin. "Käytännössä odotamme, että kukin lahjoittaa voimavarojensa mukaan." Pian liitto avasi Postipankkiin tätä projektia varten erityisen talotilin (Vapaa Ajattelija 6/1978, s. 123). Lehden vastaava toimittaja Timo Vasama ehdotti, että tulevalle talolle annettaisiin nimeksi Väinölä edesmenneen liiton kunniapuheenjohtaja Väinö Voipion mukaan. "Tällöin sillä olisi myös yhtymäkohtia maailmankuuluun kansanrunouteemme ja pakanuuden aikaan."

Sittemmin ainakin lehden numerossa 3/1979 (s. 75) oli pikku-uutinen, jossa mainittiin seitsemän tehtyä lahjoitusta. "Liiton johto" haastettiin mukaan lahjoittajiksi "kyvyn mukaan".

Ehkei pääkonttoriajatus ollut aivan mahdoton toteutettavaksi, mutta "voimavaroja" tai "kykyä" ei kuitenkaan ollut riittävästi. Liiton pääkonttorirakennus ei koskaan noussut Korsoon ja asia unohtui nopeasti. Aika kuitenkin jatkoi rientoaan ja hautoi Aina Oikarisen maa-alueesta yhä arvokkaamman.

Asemakaava ja tontin myynti

Ensimmäinen asemakaava alueelle tuli 30.10.1980. Ensimmäinen tonttijako sille korttelille, jossa maa-alue sijaitsi, tehtiin 5.12.1983. Tontteja tuli 11. Kiinteistöstä Päivölä (92-401-3-399) muodostui kaksi tonttia, tontit nro 10 (92-83-216-10) ja nro 11 (92-83-216-11).

Liittohallituksen työvaliokunnan kokouksessa 5.5.1985 kuultiin, että Korson kiinteistöstä oli saatu kaksi tarjousta. Ensimmäisen tarjouksen mukaan ostaja maksaisi kauppahintaa 200.000 markkaa heti ja 105.000 markkaa lisää vuoden loppuun mennessä ilman korkoa. Toinen ostaja tarjosi 200.000 markkaa heti ja 100.000 markkaa lisää syksyyn mennessä. Liitto päätti tarjota maa-alueen ensimmäisen tarjouksen tehneelle ostajalle ehdoin, että kauppahinta olisi 295.000 markkaa ja se maksettaisiin heti. Tämä tarjous tuli hyväksytyksi.

Koska kyse oli kiinteistön myynnistä, hallitus ei voinut siitä päättää. Liittoneuvosto päätti 10.6.1985, että maa-alue myydään Rakennuskaari Ky:lle perustettavan yhtiön lukuun. Kauppa syntyi 11.6.1985 ja kauppahinta oli mainittu 295.000 markkaa. Molemmat tontit rekisteröitiin 12.8.1985, molempien pinta-ala on 1058 m2, molempiin saatiin lainhuuto 6.9.1985 ja molemmat omistaa nyt Asunto Oy Hopeaketunkuja 1. Tontteja rajaavat Siilitie, Hopeaketunkuja ja Sopulikuja. Kummallekin tontille rakennettiin harjakattoinen, keltaisella lohkotiilellä verhoiltu paritalo.

Jo vähän aikaisemmin, 27.5.1985, liitto oli ostanut ensimmäisen omistustoimistonsa osoitteessa Siltasaarenkatu 15 C 65, Helsinki. Toimiston hallintaan oikeuttavat osakkeet maksoivat 290.000 markkaa. 21.11.1937 perustetun liiton historiassa useammat lahjoittajat olivat jo aikaisemmin toivoneet, että liitolle ostettaisiin toimistohuoneisto. Vasta vuonna 1985 toimessa oli hallitus, joka toteutti tämän tuuman ja rahaakin oli riittävästi.

Kimmo Sundström
Vapaa-ajattelijain liiton toimiston- ja taloudenhoitaja 1.1.1988-23.11.2003