Vapaa-ajattelijain liitto ry on ajautunut talousvaikeuksiin. Liittohallitus päätti 27.8.2005 alentaa Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahaston pääoman tuotosta laskettua rahastointiastetta yhdeksästä prosentista neljään prosenttiin 1.1.2005 lukien. Esityksen asiasta teki liiton toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja Paula Vasama. Asiasta kertoo liiton kotisivu.

Mainittu rahasto on liiton suurin rahasto ja luonteeltaan sidottu. Sen arvo 31.12.2004 oli 125.173,89 euroa. Rahasto syntyi 17.8.1988 päivätyn testamentin nojalla saaduista omaisuuseristä, jotka liitto peri Lempi ja Väinö Koivistolta keväällä 1996. Rahasto muodostettiin samana vuonna. Se on ryhmitelty sidottuihin rahastoihin koska testamentin tekijä asetti varojen käytölle määräyksen: rahaston varoilla tulee "kustantaa puhujia vapaa-ajattelijoiden haudoille sekä vapaa-ajattelijoiden hautojen hoitoa niin laajasti kun on mahdollista".

Takavuosina liitto pyysi varoja tällaiseen tarkoitukseen. Useilla vapaa-ajattelijayhdistyksillä on omia hautausmaita, joiden ylläpito ja kehittäminen vaatii varoja. Vapaa-ajattelijat käyvät puhumassa uskonnottomissa hautajaisissa ja näille hautauspuhujillekin on maksettu korvauksia rahaston varoista. Toimiessani liiton taloudenhoitajana rahaston varoja käytettiin vain testamenttimääräyksen mukaisiin tarkoituksiin.

Testamentin nojalla saatuun omaisuuteen kuului mm. isohko, lähes asumiskelvoton omakotitalo Jyväskylässä, osoitteessa Kuusitie 3. Kävin pääsiäislauantaina 6.4.1996 katsomassa taloa. Istuimme vapaa-ajattelijaystävieni Onni Pappisen ja Kari Saaren kanssa pahaisella sohvanrajalla talon olohuoneessa. Olo oli vähän apea, kaikki näytti lohduttomalta. Eräs rakennusmestari ehdotti, ettei taloa kannata korjata, vaan annetaan sen lahota paikalleen.

Asia sai yllättäen myönteisen käänteen, kun jyväskyläläinen ateisti Mikko Vasara sanoi, että talo korjataan ja ryhtyi johtamaan korjaustöitä. Talo kunnostettiin perin pohjin ensin Vasaran, sittemmin vuokralaisten toimesta. Tonttiin liitettiin Jyväskylän kaupungilta vuonna 1999 hankittu, 663,1 m2:n suuruinen määräala, jonka liitto osti 38.180 markalla (6.421,42 euroa). Talosta tuli varsin komea ja kun se 30.8.2000 myytiin 555.000 markan (93.344,30 euron) kauppahinnalla, liitto sai koko projektista voittoa 144.165,69 markkaa (24.246,93 euroa). Vapaa-ajattelijain liitossa on aina tapana moittia kaikki onnistuneet projektit. Tämän projektin kanssa tehtiin työtä neljä ja puoli vuotta. Minäkin sain moitteita "kiinteistöpolitiikasta" tamperelaiselta Teuvo Kantolalta. Kantola on edelleen liiton luottamushenkilö, nyt liittovaltuuston jäsen.

Sellaisia toimen miehiä tai naisia kuin Mikko Vasara on vapaa-ajattelijoissa aniharvassa. Hän sai ehdotuksestani myöhemmin arkkiateistin arvonimen ja hänen ansiotaan on talon pelastaminen. Talon ostaja on ollut tyytyväinen kauppaan.

Kiinteistökaupasta saadut varat liitto sijoitti pienasuntoihin pääkaupunkiseudulla. Taloudenhoitaja teki jokaisen asunnon osalta tuottolaskelman, joka osoitti, että pääoman nettotuotoksi tuli 8,5-9,0 prosenttia. Vapaa-ajattelijain liitto ry aatteellisena ja yleishyödyllisenä yhdistyksenä ei joudu maksamaan pääomatuloveroa. Juuri tähän seikkaan perustuu se, että pääoman tuotosta on rahastoitu vuosittain yhdeksän prosenttia.

Kun rahaston arvo 31.12.2004 oli 125.173,89 euroa, rahastoa olisi kartutettu vanhan tavan mukaan 0,09x125.173,89=11.265,65 eurolla vuonna 2005. Vastaavasti rahaston varoista myönnetyt avustukset olisi vähennetty rahaston varoista. Avustuksien myöntäminen Koivistojen rahastosta aloitettiin 16.12.2000 ja ensimmäiset avustukset myönnettiin Piehingin hautausmaan pysäköintialueen hankintaa varten ja Karkkilan Vapaa-ajattelijain hautausmaan kalustovajan laajennuskuluihin. Sen jälkeen avustuksia myönnettiin jatkuvasti, mutta nyt liiton ajauduttua talousvaikeuksiin, avustukset on jäädytetty. Nykyisin Jyväskylän seudulla toimivalla Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry:lläkin on hautausmaahanke, joka ehkä tarvitsisi liiton avustuksia. Hallituksen nyt tekemä päätös merkitsee, että rahastoon siirretään vain 0,04x125.173,89=5.006,96 euroa, 6.258,70 euroa vähemmin kuin aiemmin. Tuotosta rahastoidaan 44,4 prosenttia. Valtaosan, 55,6 prosenttia, liitto käyttää testamenttimääräyksen vastaisesti joihinkin muihin kuluihinsa.

Lahjoittajien ja testamenttaajien on aina syytä ottaa huomioon riskit, kun varoja annetaan aatteelliselle yhdistykselle. Varat voidaan tuhlata tai niitä voidaan käyttää lahjoittajien antamien määräysten vastaisesti. Varojen määräysten mukaista käyttöä on käytännössä hyvin vaikea valvoa, jos varojen käyttäjiltä puuttuu halu noudattaa määräyksiä.

Kimmo Sundström vpj,
Vapaa-ajattelijain liiton toimiston- ja taloudenhoitaja 1988-2003