Pääkaupunkiseudun
vapaa-ajattelijat ry

VALITUS

Joensuun käräjäoikeus on hylännyt syyttäjän, Keravan Uurnahautausmaa Oy:n ja Juha Kukkosen vaatimukset hautarauhan rikkomista koskevassa asiassa. Yhtiö ja Kukkonen ovat valittaneet päätöksestä hovioikeuteen. Syyttäjä tyytyy päätökseen.

Kukkonen on lähettänyt ensimmäisen valituskirjoituksen 11.4.2003 klo 15:57:06. Siis 2 minuuttia 54 sekuntia ennen määräajan päättymistä, eli määräajassa. Kirjoituksesta puuttuu vaatimusluettelo.

Kukkonen on lähettänyt klo 16:06:25 toisen kirjoituksen. Siis 6 minuuttia 25 sekuntia määräajan päättymisen jälkeen, eli myöhästyneenä. Kirjoituksessa on vaatimusluettelokin.

Tuomioistuimet ovat sekunnin tarkkoja määräajoista. Kenties hovioikeus kuitenkaan ei jätä valitusta tutkimatta vaan varaa valittajille tilaisuuden täydentää määräajassa lähetettyä valitusta tai jopa huomioi myöhästyneen kirjoituksen täydennyksenä.

Kukkonen vaatii hovioikeudessa, että eräs iäkäs sukulaishenkilönsä tuomitaan rangaistukseen hautarauhan rikkomisesta, maksamaan vahingonkorvausta 400 euroa, korvausta henkisestä kärsimyksestä Kukkoselle 500 euroa, oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 500 euroa ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.

Vaatimuksia perustellaan valituksessa sillä, että sukulaishenkilön toimet haudalla eivät olleet haudan hoitoa vaan uteliaisuuden tyydyttämistä. Kukkonen väittää, että myös merkitsemätön hauta nauttii hautarauhan suojaa. Jälkimmäinen väite on oikea. Muuta merkittävää lyhyehkössä valituksessa ei olekaan.

Kukkonen jatkaa ärhentelevää esitystapaa. Valitus on keskeneräisen luontoinen. Kukkonen pyytää saada toimittaa hovioikeuteen myöhemmin lisäselvityksiä.

TAUSTA

Sukulaishenkilö oli käynyt haudalla kaksi kertaa, nostanut painunutta turvetta molemmilla kerroilla ja laittanut ensi kerralla turpeen alle täytemaata.

Käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset sukulaishenkilöä vastaan ensiksikin siksi, että henkilö ei voinut olla varma, että alueen ainut hauta sijaitsee juuri siinä paikassa. Epävarmuutta haudan sijainnista aiheutti se, että hautaa ja suunniteltavaa hautausmaata ei oltu merkitty maastoon mitenkään ja alueella oli maaperätutkimuksessa syntyneitä hautaa muistuttavia turvevaurioita. Turpeen alla näkyi muovikassin kantohihnat, mikä on epätavallista haudassa. Kukkonen oli säilyttänyt tuhkaa. Alueella ei ole hautausmaalupaa. Alue on hautaustoimenpidekiellossa.

Toiseksi käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset siksi, että vaikka sukulaishenkilö olisi tiennyt paikan haudaksi, niin henkilön toimet olivat haudan hoitoa ja ennallistamista eikä hautarauhan rikkomista.

Hylkäämisperusteet ovat keskenään ristiriitaiset. Erityisesti jälkimmäinen peruste yksin on riittävä vaatimusten hylkäämiseen.

Pohdinnan jälkeen käräjäoikeus katsoi esitetyn aineiston perusteella selvitetyksi, että turvelevyn alla on uurna, jossa on tuhka, jolloin haudan tunnusmerkistö täyttyy ja hautarauhan rikkominen on tämän edellytyksen puolesta mahdollinen.

ARVIOINTIA

Koko prosessi on lapsellinen. Prosessi alkoi Kukkosen tekemästä rikosilmoituksesta. Henkilöarvioinnissa pitää syyttäjä ja Kukkonen laittaa samaan koriin. Molemmat ovat mokanneet. Suurempi vastuu on syyttäjällä koska hän on ammattihenkilö. Toisaalta kunnon syyttäjä häviää osan jutuistaan. Näin syyttäjä varmistaa, että kaikki menestyvät epäilyt tulevat syytettyä ja tuomittua. Juttu on kenties laatuaan ainut syyttäjän uralla. Syyttäjä ansioituu kun hän tyytyy käräjäoikeuden päätökseen.

Sukulaishenkilö saattoi perustellusti laittaa täytemaan turpeen alle eikä sen päälle. Päälle laitettuna maastokohta olisi ollut puoli kesää mulloksella, mikä olisi ollut vastoin maastokohdan luonnetta.

Väitetty haudan avaamisen tunnusmerkistö ei täyty esillä olevassa tapauksessa ollenkaan, koska hautaa ei ole avattu rikoslain tarkoittamala tavalla. Lievempiluontoinen haudan muu häpäiseminen on lähempänä. Senkään tunnusmerkistö ei täyty.

YLEISTÄ

Hautarauha ja sen rikkominen ja rangaistavuus tulkitaan sen mukaan miten elossa olevat ihmiset suhtautuvat vainajiin ja hautoihin. Ev.lut. kirkkohallituksen yleiskirjeessä on otettu kantaa asiaan. Näkemykset voi vaparikin hyväksyä.

Tuhkan ja mahdollisesti uurnan jättäminen ilman hautausmaalupaa olevaan luontokohtaan ja jättöpaikan unohtaminen on hyväksyttävä ja kunniallinen menettely. Hautaa ei silloin oikeastaan synny ollenkaan. Jättäminen voi tapahtua jokamiehen oikeudella vieraallekin maalle metsätaipaleella. Jättöpaikalle ei saa laittaa muistomerkkiä. Kuten sanottu, jos jättöpaikka on sattumalta tiedossa, niin se nauttii hautarauhan suojaa.

Uuden hautaustoimilain valossa tuhkaa saa säilyttää hautaamattomana enintään vuoden. Sen jälkeen säilytys kesämökin muurin korvalla tai kerrostalon varastossa tai muualla on haudan häpäisyä. Muurin korva ja varasto eivät ole ihmisten peruskäsityksen ja hautaustoimilain mukaisesti kunniallinen hauta tai säilytyspaikka.

Raimo Toivonen